Aatonaaton kalapöytä jouluna 2023

Tänään söimme perinteiseen tapaan joulun kalat, huomenna syödään kinkkua ja laatikoita. Tilasin kalat taas Maxin kalasta kotiinkuljetuksella, eilen olikin melkoinen myräkkä kaikilla kuskeilla. Hauki oli miehen kalastamaa ja minun tekemää, kaikki muut kalat Maxilta. 

Tämäkin joulu on paperiserviettien joulu, kaikki valmistelut ovat olleet vähän vähissä työkiireiden takia. Mutta sentään joululauluja olen kuunnellut lähes nonstoppina monta viikkoa, ja joululeffoja on tullut katsottua melkoisen monta. Joulun ruuat on tehty yhtä perinteisesti kuin kaikkina muinakin vuosina, eilen leivoin vielä taatelikakun ja tänään (!) tein puolikkaan piparitaikinan koska lapset haluavat leipoa pipareita huomenna. Niin, ja kinkku on paistettu pönttöuunissa, samoin tuuvinki. 

Kalapöytä oli hyvin perinteinen ja vähän yksinkertaisempi kuin joskus muulloin. Balsamico-hauen tein kuten viime vuonna, paitsi balsamicon sijaan käytin omenaviinietikkaa (koska sitä oli kaapissa pari pulloa) ja ripauksen fariinisokeria, muuten tein ohjeen mukaan. 

Lohenmäti, ranskankerma ja sipuli

Savulohitahna

Suolakeksejä, ruiskeksejä, saaristolaisleipää ja ruisleipää

Graavit lohi ja siika

Lämmin- ja kylmäsavulohi

Silli ja suutarinlohi

Balsamico-hauki

Peruna

Sienisalaatti

Vihreä salaatti

Rosolli

Kotikalja, vichy, cokis

Tänä vuonna tiedän ainakin kolme perhettä, jotka aikovat jakaa jouluruuat samalla tapaa, niin siistiä. Kuten työkaverini joskus sanoi, tämä on sitä luovaa perinteiden uudistamista. 

Minulla olisi luonnoksina vaikka kuinka paljon riistareseptejä ja protukokkailuja ja sieniruokia, mutta en vaan saa niitä julkaistua, en sitten millään, en muista edes kuvia ottaa. Taitaa olla aika toivottaa hyvää joulua ja kaikkea mahdollista hyvää tulevalle vuodelle! Ja kiitos kaloista 💚

Aatonaaton 2022 kalapöytä ja balsamico-hauki

Perinteiseen tapaan söimme tänään kala-aterian, huomenna voi sitten keskittyä laatikoihin ja kinkkuun.  Blogihistorian ensimmäistä vuotta lukuunottamatta olen kirjannut ylös meidän aatonaaton kala-aterian ylös joka vuosi. Tänäkin vuonna meitä oli kaksi lipeäkalan syöjää koska suunnitelmat muuttuivat hieman. Lisäksi kuopus maistoi lipeäkalaa ensimmästä kertaa ihan pyytämättä, ja sanoi että se on ihan ok (jes!). Se olikin tänä vuonna erityisen hyvää, samoin kotikalja onnistui paremmin kuin aikoihin/koskaan (5 l vettä, 3 pss Tuoppi-uutetta, 1,25 pss hiivaa, sokeria vähän vähemmän kuin laatikon ohjeessa, viikko kylmässä). Pöytä on vähän ahdas, mutta sain sentään kaiken suunnilleen mahtumaan.

Tämän vuoden joulu on vähän tällainen välijoulu, tällä iällä olisi sopivaa jos joulu olisi ehkä joka kolmas tai neljäs vuosi, tosin nyt minä en ole ollut ainoa, joka on ollut vähän väsynyt tässä vaiheessa vuotta. Meillä jäi kuusi hankkimatta, piparit leipomatta ja koristeet laittamatta.  Ruoka on kuitenkin samanlaista kuin joka joulu, mutta onhan tämä vähän tällainen paperiserviettien vuosi. Mutta kun (lähes) kaiken tilaa kotiin, ei tarvitse kaloista, muusta ruuasta tai kukista tinkiä.  Eilen ovi kävi tiuhaan, kun ensin tuli kukkalähetti tuoden ihanat kukat Kauklahden kukasta, sitten Kauppahalli24 toi ruokatilauksen ja illalla vielä Maxin kalan auto kurvasi pihaan kaikkien kalojen kanssa (paitsi lipeäkalan olin ostanut Hakaniemen hallin Reitin kalasta). 

 

Teimme muutama vuosi ennen pandemiaa (joulukuussa 2018) jutun jouluisesta riistapöydästä Maaseudun tulevaisuuden Kantri-liitteeseen. Samassa jutussa oli miehen entisen työkaverin pari upeaa ohjetta hauelle. Tein mökin katiskasta tulleesta haesta limnologin balsamico-haukea. Tämä on huikea resepti, kannattaa tehdä! Hauki on loistava kala tällaiseen, sillä sen rakenne säilyy niin hyvänä.

Pöydässä oli seuraavat herkut:

Lohenmäti, smetana, sipulisilppu

Suolakeksejä ja saaristolaisleipää

 

Graavit lohi ja siika

Kylmä- ja lämminsavulohi 

Sipulisilli

Savulohitäytteiset ruiskupit

Balsamico-hauki (ohje lopussa)

Lipeäkala, voisula, maustepippuri ja suola

Keitetyt perunat

Sienisalaatti

Rosolli

Suolakurkut

Kotikalja ja lapsilla Coca-cola

Balsamicohauki

n. 500 g ruodonta haukea palasina (yli kiloisesta hauesta)

vettä 

1 rkl suolaa

Fileoi hauki ruodottomaksi, leikkaa suupaloiksi. Kiehauta haukipalat nopeasti suolavedessä, jäähdytä.

2 salottisipulia

muutama kevätsipulin varsi

2 chiliä (Ajit Cristal ja Fantasy)

2 valkosipulin kynttä

muutama kokonainen maustepippuri

4 laakerinlehteä

tuoretta timjamia

n. 2 dl vaaleaa balsamicoviinietikkaa

n. 2 dl rypsiöljyä

Lado haukipalat ja kasvikset pilkottuna lasipurkkiin. Kaada päälle etikka-öljyseos. Anna marinoitua vähintään pari päivää jääkaapissa, kääntele purkkia silloin tällöin. Kala säilyy kylmässä pidempäänkin, paitsi tulee kyllä syötyä ennen sitä. 

Ihana kala-ateria tänäkin jouluna. Aiemmin ajattelin lopettaa tämän postauksen sanoihin Näkemiin ja kiitos kaloista, mutta ehkä en kuitenkaan.

Pieni haukikeitto

Haukikeitto ruuaksi ja marjoja jälkiruuaksi

Tämän vuoden loma oli hyvä loma minulle, monellakin tapaa. Paljon oli kivaa ja hienoa puuhaa ja olemista perheen, sukulaisten ja ystävien kanssa. Tämän lisäksi ihan parhaita  juttuja oli se pari päivää, jotka sain viettää yksin, siis ihan yksin, mökillä (en tietenkään voisi sanoa että paras). 

 

Toisena yksinäisenä päivänä tein itselleni kantarellirisottoa juuri kerätyistä sienistä, toisena päivänä valmistin itselleni haukikeiton pienestä hauesta, jonka mies oli saanut edellisenä päivänä (ja joka oli pakko nostaa koska kala oli nielaissut uistimen niin syvälle sisuksiinsa). Mies perkasi kalan, suolasi sen miedosti ja jätti minulle jääkaappiin. Minä sain siitä hyvän kalan fileointi-harjoitteluuni, ja ennen kaikkea sain loistavan aterian itselleni.

 

Haukiliemi

 

1 pieni hauki

 

Fileoi hauki ruodottomaksi. Youtubesta löytyy hyviä ohjevideoita, sellaisen minäkin katsoin muistin virkistämiseksi. Ota fileet talteen, laita ranka sekä ruodot kattilaan ja lisää

 

lipstikan lehti

tilliä varsineen

sipulin kuoret

muutama valko- ja mustapippuri

vettä niin että kaikki peittyy

Keitä lientä noin vartin verran tai vähän yli. Siivilöi liemi  talteen. Näin pienestä kalasta heitin rangan ja ruotoiset palat kompostiin; jos kyseessä olisi ollut isompi kala, olisin irrottanut ruotoihin ja rankaan jääneen kalanlihan ja käyttänyt keitossa. Lisää liemeen

 

2 perunaa pilkottuna

2 pikkusipulia viipaloituna

hauen fileet

 

Keitä perunoita ja sipuleita niin, että perunat ovat melkein kypsiä, minulla meni nyt vähän yli 10 min. Lisää haukifileet ja keitä vielä muutama minuutti. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa. Kauho keitto lautaselle ja lisää

 

tilliä

sipulinvarret pilkottuna

ranskankermaa (jos haluat)

 

Nauti mielettömän hyvästä kalakeitosta. Minä söin lisäksi kuivanutta ruisleipää (koska viimeisestä kauppareissusta oli silloin jo yli viikko aikaa) jota mursin keiton joukkoon. Kuiva leipä imi itseensä ihanasti tuota lientä. 

 

Ehkä paras haukikeitto jonka olen koskaan syönyt, kalakeitoissakin on hyvin korkealla. Ja olihan tuo jälkiruokakin ihan ylivertainen. Tähän postaukseen tuli nyt paljon ylisanoja, mutta jokainen on kyllä ihan kohdillaan, anteeksi imelyyteni.

 

 

P.s. Ja  koska kyseessä on keitto pienestä hauesta, oli mielessä myös Juhani Karilan kirja Pienen hauen pyydystys, jonka kuuntelin aiemmin tänä vuonna äänikirjana, ja vielä toiseen kertaan miehen kanssa automatkoilla. Jos et vielä ole lukenut kirjaa, suosittelen lukemaan, ja vaikka olisit lukenutkin, niin kannattaa kuunnella se äänikirjana, niin upeasti Anna Saksman lukee kirjan.  

Joulun 2021 kalapöytä

Tänään söimme perinteisen aatonaaton kala-aterian. Rokotusten voimalla pöydässä oli viisi ruokailijaa eli myös lipeäkalaa oli tarjolla pienen tauon jälkeen. 

Viimevuotiseen tapaan tilasin kaikki kalat lipeäkalaa lukuunottamatta Maxin kalasta kotiinkuljetuksella. Lipeäkalankin olisin tilannut, mutta sitä ei ollut ennakkotilauksissa tänä vuonna saatavilla. Tilasin kalat heti kun se oli mahdollista, nopeasti tilausikkunat täyttyivätkin. Ja koska syömme ensimmäisen kala-aterian jo aatonaattona, otin tilauksen eiliselle, näin ehdin juuri ja juuri tehdä silakatkin täksi päiväksi.

Tilasin myös joulukukat eiliselle Kauklahden kukasta ja sain kolme ihanaa pikkukimppua pöytään jo tälle kala-aterialle. Kimppujen lisäksi tilasin misteliä sekä irtokukkia. Näistä kukista teimme esikoisen kanssa monta pientä kimppua, nyt on kukkia vähän joka hyllyllä ja on meillä vessakukatkin kuten juhlaan kuuluu. Kun ruokapöytä oli täynnä kukkia eilen, tajusin että  kukkaöverit on parempi kuin vajarit. Toiset kompensoi vajavaisen joulusiivouksen hämärällä mutta minä kompensoin sen kukilla.

Kalapöydässä meillä oli tarjolla: 

Lohenmäti, ranskankerma ja hopeasipuli

Keksilajitelma ja saaristolaisleipä

Lohitäytteiset ruiskupit

Graavilohi

Graavisiika

Lämminsavulohi

Kylmäsavulohi

Silakka-boqourones

Viski-sinappisilli 

Sipulisilli

Katajamarinoidut silakat

Lipeäkala, voisula, maustepippuri  ja suola

Keitetyt perunat

Sienisalaatti rouskuista

Rosolli

Silmusalaatti

Ihana ateria, oikea juhlaruoka. Jälkiruokaa ei ollut, mutta iltapalalla söimme luumurahkaa joka maistui lähinnä aikuisille sekä vajaan kilon verran mandariineja jotka maistuivat kaikille. Samanlainen kala-ateria syödään uudestaan joulupäivänä, huomenna on vuorossa kinkkua ja laatikoita sekä luumusoppaa kermavaahdolla jälkiruuaksi. 

Muistiin ensi vuodeksi:

• osta lipeäkala vaikka hallista
• perunoita pitää olla vähän enemmän
• pelkkä sipulisilli riittää (rosollille), silakat ja sillit olivat vähän turhia
• n. 150 g mätiä yhdelle kattaukselle riittää
• alle kilo lämminsavulohta on liian vähän

Olohuoneen pakastimelle tuli joulu

Tom Yum -keitto hauesta ja siitä mitä sattuu olemaan

Tämän keiton salaisuus on Maxin kalasta ostettu Tom Yum -tahna. Ostin sitä aikaa sitten heidän thai-viikoilta ison määrän ja pakastin pienissä pusseissa kerta-annoksina. Siksi tätä keittoa ei voi sellaisenaan toistaa jos samaa tahnaa ei ole käytössä, mutta on pakko kirjata summittainen ohje ylös, keitto oli niin tosi hyvää (vaikkei kuva kummoinen olekaan). Kaikki tykkäsivät meillä, ihan kaikki, ja se on ihme se. 

Hauki sopii minusta tähän keittoon hyvin, sillä se imee makua itseensä (ei siis maistu enää hauelta) ja pysyy hyvin kasassa. Lisäsin keittoon kasviksiksi jämäksi jäänyttä kiinankaalia, ja vähän tomaattia ja sipulia. Täyttävyyttä tuli nuudeleista, eli yhdellä lautasella oli kaikki. Ihana ruoka. 

Tässä ei ole kamalan tarkkoja määriä, mutta idea kuitenkin selvinnee:

1 iso haukifile (n. 700 g)

½ l kalalientä (vesikin käy) tai vähän yli

1 tlk kookosmaitoa

½ dl hyvää Tom Yum -tahnaa (tai mikä määrä onkaan hyvä)

1 sipuli

2 isoa tomaattia 

reilusti kiinankaalia hienoksi silputtuna

1 annos nuudeleita

suolaa tarvittaessa (en tarvinnut)

limeä, korianteria

Paloittele kala suupaloiksi, poista y-ruoto samalla. Laita kattilaan liemi (tai vesi), kookosmaito ja maustetahna. Nosta kiehuvaksi, lisää viipaloitu sipuli, anna kiehua hetki. Lisää kala. Pilko tomaatti ja suikaloi kaali ihan ohueksi, lisää nekin keittoon. Riko yksi pussi nuudeleita pätkiksi ja lisää nekin keittoon. Nosta uudestaan kiehuvaksi, anna hautua muutama minuutti. Nauti korianterin ja limen kanssa.

Tästä keitosta neljä söi hyvän päivällisen, ja lisäksi sitä jäi kahdelle juuri ja juuri riittäväksi etälounaaksi. 

Joulun 2020 kalapöytä ja lohitäytteiset ruiskupit

Jo hyvin perinteiseen tapaan meillä syötiin joulun kala-ateria jo tänään aatonaattona. Tänä vuonna hankin kalat helpon kautta eli tilasin kaikki kotiin Maxin kalasta. Tilausaikataulu oli sellainen, etten olisi ehtinyt graavata kaloja itse, ja toisaalta en halunnut käydä kaupoissa ollenkaan, joten tilasin ihan kaikki valmiina, myös sillit ja silakat. Ja voi hyvänen aika että kaikki oli hyvää, ei taida olla paluuta vanhaan. 

Poikkeusvuosi näkyy siinäkin, että tänä jouluna en tee lipäkalaa. koska toinen lipeäkalan syöjä ei tule koko jouluna tänne. En myöskään tehnyt tänään perinteiseen tapaan sienisalaattia, olen meistä neljästä ainoa joka söisi sitä eikä huvittanut tehdä vain yhdelle sitä. Ja minähän teen joulujuttuja aina vain sen verran, mikä huvittaa.

Tämä satsi tuotiin kotiovelle päivällä

Tänään meillä oli pöydässä

kirjolohenmäti, smetana, sipuli ja suolakeksit

graavit lohi ja siika

lämmin- ja kylmäsavulohi

mustaherukka- ja sinappisilli

suutarin lohi

katkarapu-savulohitäytteiset ruiskupit

rosolli

vihreä salaatti: päärynää, paprikaa ja herneitä

keitetyt perunat

saaristolaisleipä

kotikalja

Ensimmäistä kertaa (muistaakseni) punnitsin lohitäytteen. Tätä ohjetta minulta on kysytty usein, joten kirjoitan sen ylös ihan otsikkoon, jotta löytyy myöhemminkin. Minä en siis normaalisti punnitse, vaan teen mukaan mikä tuntuu hyvältä, ja tämä on hyvä suhde täytteessä:

200 g Creme bonjour katkaraputuorejuustoa

400 g lämminsavulohta

Hiero tuorejuusto ja kala haarukalla tahnaksi. Täytä ruiskupit tahnalla, tai käytä lohitahnaa esim. kolmioleipien tai uuniperunoiden täytteenä. Tämä on aika iso annos, välillä teen puolikkaana. Osa tahnasta syödään kalapöydässä keksien tai leivän päällä.

Grillattu lohi (kaasugrillillä)

Tämän vuoden juhannusaattona meitä oli mökillä vain viisi. Suunnittelin ruuaksi grillattua kalaa, minä en muistaakseni ole aiemmin grillannut kokonaista kalaa, mutta muistan vieläkin, kuinka hyvää miehen grillaama kala oli yhdellä kesälomareissulla. Reissusta on jo viisi vuotta, ei siis mitään paineita kun edelleen hehkutan sitä ateriaa. Mies grillasi ja minä opettelin.

Tällä kertaa jäi saamatta sellainen kala kuin ajattelin, mikä ehkä oli ihan hyväkin asia. Tarjolla oli vain iso, yli 2 kg painava kirjolohi. Kalan koko asetti vähän haasteita grillaamiselle, ihanne olisi ollut  reilun kilon kokoinen kala. Sellainen tosin olisi nyt ollut auttamatta liian pieni juhannusaaton nälkäiselle ruokaseurueelle, siitä huolimatta, että kalan lisukkeena oli uusia perunoita, italiansalaattia, versosalaattia ja kermaviilikastiketta. Päivä meni jotenkin touhutessa niin, että aamiainen syötiin kympiltä, ja sitten seuraavan kerran söimme tämän aterian lähempänä viittä, välissä vaan ahkerointia. Meidän juhannusaaton ateria: yksinkertainen mutta niin 💚

Tämä iso kala piti katkaista puoliksi, jotta se juuri ja juuri mahtui halsteriin. Reilun kilon kokoisen kalan voisi grillata ilman halsteriakin niin, että kypsentää kalan ensin toiselta puolelta vähän yli puoleen väliin, ehkä kymmenisen minuuttia, tai vähän yli, hyvällä lämmöllä. Tämän jälkeen kalan voi kääntää, ei haittaa vaikka nahkaa jäisi vähän grilliin kiinni, ja sitten grillata vähän vähemmän aikaa toiselta puolelta. Mutta nyt tälle isolle kalalle tehtiin näin:

Tee kalan pintaan kummallekin puolelle viiltoja. Ripottele suolaa ja pippuria sekä purista sitruunamehua kalan sisään ja päälle, hiero niitä myös viiltoihin. Halkaise kala kahtia ja aseta se halsteriin. Asettele kala niin, että selkä- ja/tai rintaevä jää halsterin ulkopuolelle, niin voit tarvittaessa kokeilla kalan kypsyyttä evästä.

Grillaa kalaa n. 15 minuuttia toiselta puolelta hyvällä lämmöllä, käännä kala ja grillaa toinen 15 minuuttia. Tämän jälkeen kokeile kalan kypsyyttä irroittamalla evä: jos se lähtee helposti, on kala kypsä. Jos on vielä vähän tiukassa kiinni, jätä kala grilliin kypsymään, mutta voit sammuttaa tulet. Meillä taisi kala paistua vielä kymmenisen minuuttia tässä vaiheessa.

Kala kypsänä

Kala oli täydellisen hyvää, ja rapea nahka jotain vielä enemmän. Söimme kalan viidestään, voisi melkein sanoa nahkoineen päivineen perunoiden ja salaattien kanssa. Olkoonkin, että nälkä on ruuan paras mauste, ja olimme todella nälkäisiä, mutta kyllä oli hyvää. Nyt osaan minäkin grillata kokonaisen kalan. Ensi kerralla ostan kaksi reilun kilon kokoista kalaa, yksi ei enää meillä riittäisi.

Pyhä pihlaja juhannussaunan eteisessä ja esikoisen keräämää kimppu

Sushi eristysaikaan

Minulla on tämä sushi-postaus odottanut ikuisuuden luonnoksena. Tänään tein pitkästä aikaa sushia, olin tilannut ison kassillisen kalaa Maxin kalasta. Lohen kohdalla olin maininnut, että se tulee sushiin, ja kyllä sieltä löytyikin ihan täydellinen lohenpala. En muista milloin viimeksi olisin tehnyt sushia, mutta seuraavaan kertaan ei todellakaan mene kauaa.

Lapset eivät syö sushia, niinpä aina paistan osan lohesta uunissa, ja jätän osan riisistä kattilaan, ja vain osaan laitan etikkaa. Toimii hyvin meidän perheessä, kaikki ovat tyytyväisiä. Kuopus söi tällä kertaa kaksi nigiri-sushia, se taitaa olla uusi ennätys. Maki-sushi ei vielä uppoa, koska merilevä ei maistu. Minä sen sijaan pidän merilevästä paljonkin, se maistuu minun mielestä klorofyllille kuten lehtikaali tai koivunlehdet. Mutta näin siis olen kirjoittanut aikoja sitten:

Minä en ole mikään sushi-taitaja, enkä sellaiseksi varmaan koskaan tulekaan. Mutta sushia on kiva tehdä ja vielä kivempi sitä on syödä. En ole vuosiin tehnyt sitä mitä tein sushin takia: ostin astioita tietty ruoka mielessä. Iittalan Tiimi oli jossain vaiheessa mukavassa tarjouksessa, ja miellytti (Teemaan tottunutta) silmääni, joten ostin sitä perheelle riittävän kattauksen, valkoista ja turkoosia. Kannellista keittokulhoa on tullut käytettyä muutenkin paljon, se on juuri hyvän kokoinen meidän perheelle vaikka riisikulhona, salaattikulhona ja sen sellaisena. Myös iso vati on kovassa käytössä, lisäosillekin olisi käyttöä, jos astiakaapit antaisivat myöten.

Näen muutenkin vaivaa sushin takia. Sen valmistuksessa kaiken perusta on tuore ja hyvä kala. Minulla se tarkoittaa ostosretkeä Maxin kalaan. Olen viimeisen parin (kolmen) vuoden aikana tehnyt sushia vain Maxin kalasta ostetusta kalasta, ja joka kerta kala on ollut priimaa. 

Laitan tähän simppelin ohjeen, jonka mukaan teen yleensä sushia. Viime aikoina olen valmistanut sushia vain kalasta, ja tarjoillut kasvikset tikkuina erikseen, vaikka myös esikeitetty porkkana, kurkku ja avokado ovat suosikkejani sushissa. Riisin keitto-ohjeen olen ottanut Tokyanin sivuilta, vähän enemmän käytän vettä (eli ohje ei ole ihan identtinen). Sen verran muutan ohjetta, että otan riisistä aina osan ennen viinietikan lisäämistä lapsille, he syövät sushi-päivänä aina keitettyä riisiä ja uunilohta. Kuopus syö/maistaa yleensä aina yhden nigirin. 

4 dl riisiä

4,9 dl vettä

Huuhtele sushiriisiä niin kauan, kunnes saat kirkasta huuhteluvettä. Lisää sen jälkeen kannelliseen kattilaan kylmä vesi riisin päälle, ja anna seistä 15 minuuttia. Laita lämpö täysille ja nosta mahdollisimman nopeasti vesi kiehuvaksi. Sen jälkeen pienennä lämpö ihan pienelle ja anna kiehua hiljalleen 10 minuuttia. Sammuta lämpö ja anna hautua vielä 10 minuuttia. Siirrä keitetty riisi laajaan kulhoon, minä otan reilut puolet, ja loput jätän kattilaan lapsia varten ihan sellaisenaan.

½-1 dl valmista sushi-su-kastiketta (tai riisietikkaa, suolaa ja sokeria)

Kaada etikkaliemi riisin päälle, ja sekoita se leikkaavin liikkein riisin sekaan. Jäähdytä samalla riisi mahdollisimman nopeasti huoneenlämpöön. Minä teen tämän aina ulkona (paitsi kesähelteillä), myös viuhka on hyvä apu jäähdyttämisessä. Käytä riisi heti sushiin, tai säilytä sitä hetki kostean pyyhkeen alla.

Minä teen aina maki-sushia, nigiria ja usein vielä gunkanmakeja. Mikään ei ole kovin kaunista,  gunkanmakit kaipaisivat erityisesti harjoitusta mutta maku tietysti on kaikissa hyvä. Tästä valikoimasta koostuu meidän arki-sushi. Vielä minä joskus menen oikealle sushi-kurssille ja petraan visuaalisuudessa ja monipuolisuudessa.

Pitkänperjantain 2020 kala-ateria

Meidän perheessä on syöty vuosikausia kalaa pitkäperjantaina. Välillä se on ihan perinteistä tyyliin uunikalaa ja perunamuusia, tai vaikka lipstikalla maustettua uunikalaa, joskus kalakeittoa. Eli kalaa, mutta ei samalla tavalla perinteistä kuten vaikka joulun kalapöydät ovat olleet vuosia. Tänä vuonna söimme kuhaa vähän arkisemmin.

Tällä kertaa käytin korppujauhojen tilalla pankojauhoja, muuten tein kuten tuossa linkissä. Kala oli Maxin kalasta hankittua kuhaa, tilasin sieltä reilu viikko sitten ison kassillisen kalaa, joista osan pakastin. Nämä kuhafileet olin tilannut pääsiäistä ajatellen, ja hyvä niin, siellä taisi olla melkoinen pääsiäisruuhka, ennakkotilauksiakin kuten jouluna. 

Olin tilannut pääsiäiseksi myös Patisserie Teemu Auralta pääsiäisen herkkukassin ja vähän muitakin herkkuja ja leipiä. Iltateellä kakku ja macaronsit maistuivat hyvin. Teemu Auran leipiä ja focacciaa söimme jo eilen lammaspullien ja fetasalaatin lisänä sekä tänään kala-aterialla.

Pääsiäiskukat tilasin tänäkin vuonna floristimestari Pirjo Kopilta. Nyt jos koskaan kannattaa suosia paikallisia yrittäjiä, Pirjokin toimittaa kukkatilauksia ovelle ja varmasti osaa toteuttaa kaikki mahdolliset (ja mahdottomat) toiveet.

Joulun 2019 kalapöytä

Tänään nautittiin työpäivän päälle meille perinteinen aatonaaton kalapöytä. Lipeäkalasta voi päätellä, että paikalla oli viisi ruokailijaa. Blogiin olen kirjannut blogi-historian ensimmäistä lukuunottamatta jokaisen aatonaaton kalapöydän ylös, joten täytyyhän tämäkin laittaa. 

Viime vuonna totesin, että paras päivä jouluaatolle on maanantai. Edelleen olen samaa mieltä, mutta kyllä tiistaikin on hyvä. Ainakin jos pitää edellisen viikon perjantaina ylityövapaan ja hoitaa joulusiivouksen alta pois (joka minulla on siis normaali viikkosiivous ja mahdollisesti vähän enemmän järjestelyä) jotta ehtii sukuloimaan, sekä tekee maanantaina vähän vajaan työpäivän. Minulla tätä(kin) joulua edelsi sellainen työrupeama, että epäilen perjantain aivokapasiteetin olleen aika vähissä, mutta jaksoin kyllä hyvin käydä kyynelehtimässä kuopuksen joulujuhlissa (mikä poro!) ja siivota. Ja maanantaina jaksoi taas herätä töihin aikaisemmin kuin kehtaan tähän laittaa.

Pöydästä löytyi tänä vuonna seuraavat ruuat:

Lohenmäti, smetana, sipulisilppu, keksilajitelma ja saaristolaisleipä

Lämminsavulohi-katkaraputuorejuusto-ruiskupit

Graavit lohi ja siika

Kylmäsavuhauki (miehen savustama)

Lämminsavulohi

Silakka-boquorones

Ilsen sipulisilli

Rosolli

Sienisalaatti

Lipeäkala, sulatettu voi, maustepippuri

Keitetyt perunat

Juomana kotikalja, olut ja cokis

Muistiin ensi vuodeksi:

• käytä mittaria lipeäkalan kanssa kuten aiemmin
• kilon verran lipeäkalaa ihan ok
• kylmäsavulohta pitääkin olla
• katkaraputuorejuustoa pitää olla kokonainen rasia ja siihen sopivasti lohta
• lämminsavulohta ennemmin yli kuin alle kilo
• sen (ja mädin) ostaminen kannattaa suunnitella jotenkin muuten, kuin aatonaatoksi töiden jälkeen

Se paras sipulisilli juhliin

Minä olen saanut Ilse.Kahvelon tekemää fantastista sipulisilliä ensimmäisen kerran muistaakseni hänen puutarhajuhlissa joskus kauan kauan sitten. Hän teki sitä myös minun nelikymppisille (siis ihan just hetki sitten miten niin aika kuluu nopeasti). Tiesin jo keväällä juhliin tulevan uusia perunoita, joten tilasin Kahvelosta myös sipulisilliä.

Ja millaista silliä se olikaan! Tiedättekö, silli oli maustettu laakerinlehdillä, jotka oli kerätty Pohjois-Italiasta vaellusreissulla Ilse.Kahvelon puolison professuuri-laakerinlehtiseppelettä varten. Professorin luvalla tästä upeasta laakeriseppeleestä irtosi laakerinlehtiä nyt esikoisen Prometheus-juhlien sipulisilliä varten. Kiitos, on kyllä etuoikeutettu olo 💚. Ja jos joku joskus miettii mikä erottaa juhlan arjesta, niin isona tekijänä on juuri tällaiset yksityiskohdat, eikö vain.

Tämän sillin ohje on mukaeltu Michael Björklundin ohjeesta, samanlainen tämä ohje ei kuitenkaan ole. Juhlissa silliä oli 900 g ja lientä sen mukaisesti, mutta laitan tähän kuitenkin alkuperäisessä ohjeessa olevan määrän. Jos haluaa, voi ostaa kokonaiset sillit ja liottaa kalan ja fileoida itse, tai sitten voi ostaa valmiita fileitä. Tärkeää kuitenkin on, ettei osta matjes- tai maustesilliä.

4 sillifilettä (tai kaksi silliä)

1 dl etikkaa (10 %)

1½ dl vettä

1 dl sokeria

laakerinlehtiä

2 sipulia ohueksi leikattuna

sipulinvarsia
tilliä

Viipaloi sillifileet (tai fileoi ja viipaloi kokonaiset sillit). Kiehauta etikka, vesi, sokeri ja laakerinlehdet. Anna liemen jäähtyä huoneenläpöön. Lado silli ja sipulit astiaan ja kaada mausteliemi päälle. Anna maustua kylmässä ainakin yön yli. Asettele sillit tarjolle ja viipaloi tuoretta sipulia ja/tai sipulinvarsia reilusti päälle, koristele tillillä. Ihan parasta silliä, tätä reseptiä pyysi useampikin juhlavieras!

Kuhaa ulkotulilla

Nyt on kuulkaas kesä. Mökillä on 24 astetta lämmintä, pintavesi 17 astetta; aamulla Kymi oli 13 astetta, eli viime vuosien normaalijuhannuksen uintikelit. Kasvimaa on tehty, on kitketty, leivottu vuoden eka raparperipiirakka ja saunottu savusaunassa hartaasti, talviturkki heitetty oikein pulikoimalla pitkään ja monta kertaa. Mies huolsi veneen vesille ja kävivät jo uistelemassakin peilityynellä joella.

Ja kaiken tämän lisäksi rakensin isän kanssa ulkogrillin vanhan hiekkalaatikon paikalle. Lapset, joita varten isä aikoinaan hiekkalaatikon rakensi, eivät enää sitä kaipaa: vanhin tulee täysi-ikäiseksi ja nuorinkin on jo toisella kymmenellä. Mutta minä saan jatkaa hiekkaleikkejä rauhassa hienon grillin ympärillä. Tai hienon ja hienon, eipä ole sisustus- tai mökkilehtiainesta, mutta omassa käytössä toimii täydellisesti: sopivat välit muurikan jaloille, kalahalsterille ja ritilälle. 

Valmistin tänään ruuaksi kuhafileitä sitruunalla, eli laitoin ritilälle ohuita sitruunanviipaleita, suolalla ja pippurilla maustettuja kuhafileitä ja vähän öljyä. Grillasin hyvällä hiilloksella ensin sitruunapuolelta viitisen minuuttia, ja sitten vielä pari minuuttia toiselta puolelta (nahattomille fileille olisi vähän vähempikin riittänyt). Syötiin perunoiden, kaalisalaatin ja kermaviilikastikkeen kanssa. Kesälläkään ei usein tunnu näin kesältä.

Idean kalaan sain uudesta keittokirjastani, ostin nimittäin Gill Mellerin uuden Otdoor Cooking -kirjan. Kirja on täynnä upeita ideoita ulkokokkaamiseen, vaikka varsinaisia tulentekovinkkejä en ehkä tarvitsekaan. Monta hyvää reseptiä kokeiltavaksi tälle kesälle, ja uusi grilli tulee varmasti käyttöön.

Järkisärkipasta

Meillä syödään nykyään 2-3 kertaa viikossa kalaa, valituksia alkaa tulla siinä vaiheessa kun peräkkäisiä päiviä alkaa olla yli 3-4 (joskus silloin kun tulee käytyä Maxin kalassa). Mutta tuoreen kalan lisäksi tulee käyettyä aika usein säilykekalaa, nimittäin Järkisärkeä. Se onkin tuote, jota minulla on AINA kaapissa, pelastaa monta kokkausjumia tai muuten kiireistä iltaa. Sanonkin kaikille, että miksi joku käyttää tonnikalaa, kun meillä on upea järkisärki. 

Viime aikojen suosikiksi on noussut nopea pastakastike. Kastike valmistuu samassa ajassa kuin pasta kiehuu, eniten aikaa taitaa mennä siihen, että pastavesi kiehuu. Tämä valmistuu vartissa ja maistuu meillä ihan kaikille (ja paremmin kuin se, jossa käytän kastikkeena pelkkää järkisärkeä). Meillä tästä tulee aina 5 annosta: koko perhe syö yhden aterian ja minä saan vielä seuraavaksi päiväksi eväät töihin. 

400 g pastaa

1 iso sipuli

öljyä

3-4 tomaattia

1 prk Järkisärki luomutomaatti+yrtit

parmesania

Laita hyvä pasta kiehumaan suolattuun veteen. Pastan kiehuessa valmista kastike: kuori ja silppua sipuli ja kuullota sitä pannulla öljyssä. Kuutio tomaatit ja lisää sipulin joukkoon, anna hetken poreilla. Lisää purkillinen järkisärkeä, kala kannattaa pilkkoa haarukalla pieneksi. Anna kastikkeen kiehahtaa. Valuta pasta ja sekoita kastike pastan joukkoon. Nauti parmesaanin kanssa, 

4. Aatonaaton 2018 kalapöytä

Olen aiemminkin todennut, että ehdottomasti paras päivä jouluaatolle on maanantai. Silloin on aikaa toipua viikonlopun verran loppuvuoden työkiireistä ja valmistautua joulunpyhiin ihan rauhassa (kollektiivisesti oltiin perjantaina siinä pisteessä että yksi yritti leimata lounaalle bussikortilla, toinen yritti päästä töihin kotiavaimilla ja kolmas ei muuten vaan muistanut mitään). Eilen oli onneksi aikaa ottaa kolmet päikkärit ja aloittaa siivoamista, ja tänään oli hyvä päivä jatkaa saunanpesulla, pyykkäyksellä ja normaalilla viikkosiivouksella.

Perinteisen tapaan tänään syötiin kala-ateria. Tällaisella jouluruokafanilla kaikki joulun ruuat ovat lempiherkkuja, joten haluan jakaa ruuat eri päiville, jotta kaikesta saa nauttia kunnolla ilman että tulee syötyä liikaa. Ostin uusimman Kotilieden kalenterin takia, ja lisäbonuksena löysin kiinnostavan silakkareseptin, jossa ensin marinoidaan silakkafileitä etikassa ja sen jälkeen öljyssä. Aikaa meni kaksi vuorokautta, mutta oli kyllä sen arvoista (ohje lopussa).

Kun on postannut kalapöydän ensimmäisen blogivuoden jälkeen joka vuosi (2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017), huomaa että kattaus on ollut melkein samanlainen viime vuosina. Paitsi ei tänä vuonna. Idea lähti oikeasti niin pienestä kuin Henri Alenin laittamasta kuvasta, jossa suku kokoontui jouluaterialle. Siinä oli (ehkä) mätimousse Saara Hopean näppyläkulhossa, ja siitähän se lähti tämäkin kattaus, sopivasti jälkiruokakin tuli katettua valmiiksi pöytään. Tänä vuonna syötiin kala-aterialla seuraavanlaisesti:

Lohenmäti, smetana, sipulisilppu, keksit

Graavit lohi ja siika

Lime-chili-inkivääri-korianteri graavattu siika

Kylmäsavustettu hauki ja lohi (miehen savustamat)

Lämminsavustettu lohi

Silakka-boquerones

Timon balsamico-hauki

Lämminsavu-katkaraputahna + ruiskupit

Rosolli

Keitetyt perunat

Silakka-boquerones 

(vähän muunneltu ja pienennetty ohje Kotiliedestä 26/2018)

250 g silakkafileitä

sherry-viinietikkaa

suolaa

1 valkosipulin kynsi

persiljaa

valkopippuria

suolaa

hyvää oliiviöljyä

Irrota silakkafileet nahkasta, yhdestä fileestä tulee aina kaksi suikaletta. Lado ne suolan kanssa kannelliseen astiaan ja kaada päälle viinietikkaa niin, että fileet peittyvät. Anna marinoitua vuorokausi. 

Seuraavana päivänä valuta etikka pois ja lado fileet puhtaaseen purkkiin valkosipuliviipaleiden ja persiljasilpun kanssa tasaisesti. Mausta valkopippurilla ja aavistuksella suolaa. Kaada päälle oliiviöljyä niin, että fileet peittyvät. Anna marinoitua vuorokausi. Ohjeen mukaan fileet säilyvät viikon. Ihanat fileet, ja öljy maistui perunoiden kastikkeena.

Aleksis Kiven päivä ja silakkamarkkinat

Ei ole ensimmäinen kerta, kun käyn Stadin silakkamarkkinoilla Aleksis Kiven päivänä. Tänään emme syöneet silakoita iltapalalla, sen sijaan söimme viikon toisen kala-aterian näistä kaloista. Keitin "uusia" perunoita, eli kävin nostamassa perunat suoraan maasta (Aleksis Kiven päivä ja päivällä 15 astetta lämmintä!). Lisäksi kermaviilikastiketta joka oli maustettu tillillä ja sitruunalla. Paria eri laatua silakkaa, savusilakkaa ja -lohta. Ja itse savustettua kylmäsavulohta sekä markkinoilta ostettua leipää. Kukkakaalia, tomaattia ja paprikaa sellaisenaan. 

Olisin tietysti halunnut ostaa myös voittajasilakoita. Mutta jos markkinoille pääsee vasta töiden jälkeen, ja vasta toiseksi viimeisenä päivänä, niin tietysti mitään niistä ei ole enää jäljellä. Voisiko tämän kilpailun järjestää aina viikkoa ennen markkinoita, niin että voittajilla olisi aikaa varautua suureen kysyntään? 

ps. Arki on nyt tällaista, ei stailattua, ei hienoja kattauksia, kuvakin tärähtänyt. Kasvikset usein sellaisinaan, osin laiskuuttani, osin sen takia että maistuvat näin lapsille parhaiten. 

Suomalainen nizzansalaatti

Tiedättehän sen Nizzansalaatin, lasten inhokin, johon tulee perunoita, papuja, tonnikalaa ja anvovista sekä muita juttuja kuten sipulia ja oliivia. Minä en ole käyttänyt tonnikalaa vuosivuosikausiin, mutta pidän kyllä kovasti Nizzansalaatista, oli mm. opiskeluaikoina yksi lempisalaateistani.

Tällä hetkellä kasvimaan sato on yltäkylläinen ja samanaikainen, ruokaa tuntuu tulevan nopeammin mitä ehtii syödä ja säilöä. Tämän salaatin kaikki kasvikset ovat siis omalta palstalta ja pihalta; munat ja kala, ja kastikkeen sitruuna ja sinappi kaupasta.

Järkisärki on mitä parhain tonnikalan korvaaja. Miksi ostaa kaukaa kalastettua ja tuotettua tonnikalaa, kun meillä on näin upeita kaloja omissa vesissä. Tähän salaattiin käytin savustettua valkosipulista särkeä, ja käytin öljyä kastikkeeseen, joten mitään ei mennyt hukkaan. Perunana käytin Pink fir Applea, mikä on mielestäni paras salaattiperuna, mutta toki mikä muukin hyvä kiinteä peruna käy. Tuo annos riitti hyvin neljälle (ei edelleenkään lasten suosikki).

n. 4-6 perunaa (koosta riippuen)

pieni kourallinen papuja

4 munaa

1 pieni sipuli

1-2 tomaattia (koosta riippuen)

1-2 avomaankurkkua

Järkisärki (savustettu ja luomu valkospipuli, 275/145 g)

n. 3 rkl öljyä

1 tl sinappia

½ sitruunan mehu

1 tl sokeria

Keitä perunat napakoiksi, anna vähän jäähtyä. Pilko pavut muutaman sentin mittaisiksi ja keitä kypsiksi (minulla meni nyt n. 10 min). Keitä munat, vajaa 10 min oli sopiva. Pilko perunat ja levitä ne lautaselle, lisää pavut niiden päälle. Pilko kasvikset ja munat ja levitä ne haluamallasi tavalla perunoiden ja papujen päälle, minä laitoin ne reunoille, josta lapset nostivat niitä lautasilleen. Pilko kala haarukalla hienoksi ja nostele sekin lautaselle. Sekoita pikkuastiassa kastikkeen aineet ja levitä kastike salaatille. Syötiin uunituoreiden sämpylöiden kanssa.

ps. Lapsilla alkoi tänään koulu, ja kuopus oli toivonut tuoreita sämpylöitä siiheksi kun palaa koulusta/kaverilta. Ylityövapaan iloja, lapsi muisteli että olen ennenkin leiponut sämpylöitä ensimmäisenä koulupäivänä.

Aatonaaton 2017 kalapöytä

Perinteiseen tapaan meillä herkuteltiin kala-aterialla tänään. Näin saa nauttia kaloista riittävästi, ja toisaalta aattona voi keskittyä kinkkuun ja laatikoihin. Eikä milloinkaan tule syötyä liikaa, ei ainakaan niin helposti.

Tämä vuosi on taas sellaisen yksinkertaisen kala-aterian vuosi. Takana on pitkiä työpäiviä puolikuntoisena, eikä ole ollut mahdollisuutta järjestää matkoja erikoisempiin kalakauppoihin, tai aikaa (=jaksamista) mihinkään ylimääräiseen. Mutta lipeäkalaa oli tarjolla, koska pöydässä oli kaksi lipeäkalan ystävää, vai oliko se niin että yksi ystävä ja yksi syöjä. Lipeäkala ei vaan mahtunut kuvaan, eikä leivät ja keksit. Rosolli oli käänteinen tänään, punajuuret keltaisia ja porkkanat violetteja. Huomiseksi on sitten tulossa ihan perinteisen väristä rosollia.

Tällainen oli meidän pelkistetty kalapöytä:

Mäti (kirjolohi, siika)

Smetana

Sipulisilppu

Lämminsavulohi

Kylmäsavulohi

Graavilohi

Graavisiika

Lipeäkala, maustepippuri, suola, sulatettu voi

Keitetyt perunat

Keltainen rosolli
Sienisalaatti

Savulohitahnalla täytetyt ruiskupit

Suolakeksit

Leipä, voi

Juomana vichy, Malmgårdin jouluolut ja maito


Ensi vuodeksi muistiin: siianmätiä ei tarvitse olla, pelkkä hyvä kirjolohenmäti riittää. Savulohitahnaa pitää olla myös sellaisenaan, tee annos koko purkista tuorejuustoa. Kylmäsavulohta ei ole pakko olla, ainakaan lapsille, lämminsavulohta sitten vastaavasti vähän enemmän. Ja keltainen rosolli ei kelvannut lapsille.

Sikurirousku-kuha

Minun etäpäivän lounaille nauretaan töissä aavistuksen verran, toivottavasti kuitenkin ihan hyväntahtoisesti... Tässä on yhden etäpäivän lounas, tekemiseen meni aikaa ehkä kaikkineen n. 10 minuuttia (vähemmän aikaa kuin kävelee Pihkaan), ja sen söi nopeasti. Ja ennen kaikkea siitä tuli hyvä olo ja mieli, kala ja sienet ovat selvästikin varsinaista aivoruokaa.

Edellisen päivän kala-aterialta jäi yhden annos kuhaa, joten muutin lounassuunnitelmat ja tein kalaruuan. Sikurirousku tuoksuu currylle, ja halusin jatkaa sitä makumaailmaa sopivilla mausteilla. Tuo 5 g kuivattuja sikurirouskuja oli yli kymmenen pientä sientä, en ole ihan varma kuinka tarkka vaaka on noilla pienillä määrillä. Minä olen siis kuivannut sikurirouskut kokonaisina, koska ovat niin sieviä mutta ohuita sieniä. Ja täytyy todeta että Firenzen pitkä on erinomainen kesäkurpitsa myös näin myöhään syksyllä isoksi kasvaneena. Upea maku ja kiinteys myös paistamisen jälkeen.

150 g kuhaa

1 lime

1 tl raastettua inkivääriä

½ Aji Cristalia tai muuta mieleistä chiliä
n. 5 g kuivattua sikurirouskua jauhettuna
1 tl korianterin siemeniä

suolaa

öljyä

1 sipuli

200 g kesäkurpitsaa

½ tl fariinisokeria

Leikkaa kuha suikaleiksi. Purista limestä mehu, lisää raastettu inkivääri, pilkottu chili sekä sienet ja korianterin siemenet morttelin kautta, mausta suolalla, sekoita kaikki kalojen kanssa sekaisin.  Kuullota suikaloitua sipulia pannulla, lisää kesäkurpitsa, paista hetki. Lisää kalat sekaan, taita vähällä makeudella. Paista niin, että kala on kypsää ja kasvikset sopivia. Hyvä etäpäivän ruoka ihan tällaisenaan. Tästä saisi varmasti myös hyvän keiton lisäämällä kookosmaitoa ja vaikka nuudeleita.

Kuhafileet uunissa

Kukat floristimestari Pirjo Koppi

Aivan kuten Max, minäkin paistan kuhafileet useimmiten pannulla, joko sellaisenaan tai leivitettynä. Mutta tällä kertaa Max suositteli paistamaan fileet uunissa kerman ja esim. fenkolin kanssa. No en tietenkään muistanut ostaa fenkolia (eikä lapset siitä juurikaan tykkää) joten tein kalan vielä yksinkertaisemmin, niin yksinkertaisesti kuin vain voi. Muistin kuitenkin lipstikan sopivan kalan makuun upeasti, joten maustoin kalan lipstikalla. Minulla oli nyt kolme isoa filettä neljälle, mutta tällä kertaa kaksikin olisi riittänyt. 

Meillä syödään pitkänäperjantaina aina kalaa. Se on minulle tullut tapa, eikä niin muistaakseni tehty lapsuudenkodissa, sisko voi ehkä muistaa. Minun muistikuvan mukaan kaikki (ruoka)perinteet liittyivät pääsiäissunnuntaihin. Lapsuudessa pääsiäiset vietettiin aina maalla ja mökillä, nykyisin tulee oltua kotona kaupungissa leväten ja rästikotitöitä tehden (tai ainakin niistä haaveillen). Mutta kalaa meillä syödään perjantaisin, tähän viikkoon se sattuu olemaan jo kolmas kalapäivä peräkkäin, ja hyvä niin. Maxin kalakaupalla on sellainen vaikutus viikon ruokiin.

isot kuhafileet (950 g)

suolaa, pippuria myllystä

kermaa (1-2 dl)

muutama lipstikan lehti

sitruunaa

Mausta isot kuhafileet suolalla ja pippurilla, anna niiden maustua hetki. Laita kalat uunivuokaan, kaada päälle kerma ja lisää muutama lehti lipstikkaa reunoille. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia, vähempikin voi riittää. Mausta maun mukaan vielä sitruunalla ja lisää suolaa tarvittaessa. Syötiin perunamuusin sekä pinaatti-salaatin ja  herneiden kanssa. 

ps. Keskiviikon sushi oli sellainen menestys, että mies toivoi että olisipa ollut sushi-päivä, että kuulemma joka päivä voisi olla sushi-päivä.

Maxin kala ja ekat sushit

Kävin taas Maxin kalassa Espoon Kauklahdessa. Se on kalakauppa, jonne kannattaa mennä vähän kauempaakin. Jos ei ole autoa käytössä, voi mennä junalla, Kauklahden asemalta kävelee n. 7 minuuttia kaupalle ja samalla reissulla voi piipahtaa vaikka Halmeen leipomossa. Minulla on edelleen lämpimät ajatukset leipomosta, sillä aikoinaan halusin kuopuksen nimiäisiin vaaleansinisiä Bebe-leivoksia. Soitin vaikka kuinka monta leipomoa läpi, mutta vasta Halmeen kohdalla tärppäsi: heille oli juuri tullut erä sinistä värijauhetta, ja lupasivat kokeilla että onnistuuko. Onnistuihan se ihan täydellisesti ja sain ne haluamani bebet juhliin.

Minä olin lauantaina What's cooking Helsinki -blogitapahtumassa, josta esim. Campasimpukka kirjoitti oivaltavasti. Minulta kysyttiin siellä, kalasta kun oli puhetta, että millainen se Maxin kala on, että kannattaako sinne mennä. Vastasin, että ilman muuta kannattaa mennä, todellakin, myös pidemmästä matkasta. Sieltä saa niin tuoretta kalaa, ettei sellaista saa muualta, ellei sitten kalasta itse. En ole nähnyt kirkassilmäistä kuhaa muualla kuin omissa (siis isän) verkoissa, en siis ikinä aiemmin kaupan tiskillä, paitsi nyt Maxin kalassa. Kala siellä on niin tuoretta, että vaikka sitä ei ehtisi heti valmistaa, on se silti tuoreempaa kuin muualta, hyvältäkin kalatiskiltä, ostettuna. Lisäksi Maxilta saa aina hyviä vihjeitä mitä ja miten valmistaa. Minäkin tiedän mitä teen pitkänperjantain kala-ateriaksi, vaikka en sitä tiennyt ennen kauppaan menoa.

Täksi päiväksi ostin kalaa sushia varten. Olen suunnitellut pitkään sushin tekemistä, meillä aikuiset pitävät siitä, ja tietysti toiveissa on saada lapsetkin joskus innostumaan sushista. Tänään tein elämäni ensimmäiset sushit. Valmistin ne Tokyokanin ohjeella, teimme niitä esikoisen kanssa yhdessä. Sushit eivät vielä olleet hienon näköisiä, mutta maistuivat todella hyvälle. Paitsi lasten mielestä, mutta kuten mies totesi, että pääasia on osata niitä valmistaa. Nyt pitää harjoitella esikoisen kanssa ahkerasti, ehkä vielä joskus saamme ulkonäönkin kohdalleen, maultaan nämä olivat ihan parhaita mitä olen Suomessa syönyt, se oli ihan kalan ansiota se.