Sorsaa ja uunijuureksia

Sorsa ei ole ollut viime vuosina yleinen ruoka meillä, mutta kyllä sitä aina joskus pääsee pöytäänkin saakka. Lapsena saimme yleensä sorsapataa, joka sekään ei mahdottaman yleistä ollut, pyhäruualta se aina tuntui (näköjään en ole tullut bloganneeksi tavallista sorsapataa tänne, enkä oikein mitään muutakaan sorsareseptiä).

Minusta sorsa on parhaimmillaan fileet erikseen roseeksi paistettuna, ja lisänä hyvä kastike rangasta keitetystä liemestä. Näin tehden rankaan jää sen verran lihaa (mm. koivet ja siivet), että siitä saa vielä oikein hyvän keiton/kastikkeen.

Tämän riistasunnuntain ruoka syntyi näin:

Sorsaliemi

2 sorsan rangat

1 palsternakka

1 iso porkkana

1 sipuli

sellerin varsi

rosmariinin oksa

timjamia
persiljaa
n. 1 tl kokonaisia musta- ja valkopippureita

vettä

Irrota sorsanfileet irti rangasta ja siirrä ne syrjään odottamaan. Laita rangat kattilaan ja lisää vettä niin että peittyvät hyvin. Nosta vesi kiehuvaksi, kuori vaahtoa niin kauan kuin sitä muodostuu, nyt meni yli vartti. Lisää kuoritut ja pilkotut kasvikset sekä yrtit ja mausteet, keitä n. pari tuntia. Siivilöi liemi, ja keitä sitä kokoon niin, että jäljelle jää n. puolet. Irrota kaikki lihat tarkkaan luista, ja siirrä kylmään/pakasta myöhempää käyttöä varten, näistä tulee helposti toinen ruoka neljälle hengelle.

Sorsafileet

4 sorsan rintafilettä (eli kaksi sorsaa)
voita

suolaa, pippuria

Suolaa ja pippuroi sorsanfileet. Paista sorsaan voissa kuumalla valurautapannulla hyvä pinta. Alenna lämpöä, ja anna kypsyä kannen alla roseeksi, käännä kertaalleen. Nyt paistoin n. 10 minuuttia. Kääri fileet sen jälkeen folioon, ja anna lämmön tasaantua vähintään 10 minuuttia. Tee kastike lihojen vetäytyessä samalla pannulla, jotta saat kaikki maut talteen.

Sorsakastike

n. 1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoa
3 dl sorsalientä

loraus kermaa (ehkä n. ½ dl)
1 rkl puolukkahyytelöä (tai muuta mieluista hilloa)

suolaa, pippuria

Laita pannulle vähän voita ja jauhot, sekoita ja raaputa kaikki maut talteen. Lisää liemi ja sekoita niin ettei jää paakkuja. Kun kastike alkaa saostua, lisää kermaa ja hillo, mausta suolalla ja pippurilla. Aivan ihana kastike, tätä voisi syödä pelkiltään.

Hunajaiset uunijuurekset

porkkanaa

palsternakkaa

naurista
punajuurta
muutama kevätsipuli

3 rkl öljyä

1 rkl hunajaa

1 rkl balsamicoa

kuivattua timjamia

suolaa

Kuori ja pilko kasvikset, laita ne uunivuokaan. Sekoita öljyyn muut aineet ja kaada juuresten päälle. Paista 225 asteteessa 30 minuuttia.

Nauti sorsafileet perunamuusin, kastikkeen ja uunijuuresten kanssa. Ihannemmaailmassa jokainen olisi saanut kaksi sorsanfilettä, niin hyvin ne maistuivat, mutta hyvä näinkin. Ruokaa maalta ja joelta, kasvikset ja yrtit minun kasvattamia, sorsat miehen metsästämiä.


ps. Voiko marraskuussa nostettuja siemenestä kasvatettuja sipuleita sanoa kevätsipuleiksi?
pps. Voi näitä marraskuun kuvia.

Hunajaiset paahdetut siemenet

Ihana iltapala (aikuisten makuun) syntyi vähällä vaivalla. Ohje on Gill Mellerin kirjasta Gather, joka on viime vuoden lempikeittokirjani. Tein siemenet kylläkin sinne päin vähän sen mukaan mitä oli saatavilla, enkä muutenkaan ollut kovin tarkka mitoissa. Jätin mm. seesaminsiemenet pois koska ne saavat minut aivastamaan. Mutta tähän suuntaan tulen tekemään toistekin:

100 g kurpitsan siemeniä

75 g auringonkukan siemeniä

1 rkl unikonsiemeniä

tuoretta rosmariinia muutama oksa

2 tl kuivattua, savustettua Aji Cristalia

2 rkl soijakastitetta

2 rkl hunajaa

Sekoita kulhossa siemenet, tuoreet rosmariinin lehdet, chili ja soijakastike. Levitä leivinpaperille uunipellille ja valuta hunaja tasaisesti päälle. Paista 170 asteessa n. 15 minuuttia, sekoita muutama kerta välissä niin että hunaja on varmasti tasaisesti joka puolella. Sekoita myös muutama kerta jäähtymisen aikana, Tai anna jäähtyä levynä ja murra sopiviksi paloiksi kylmänä. Gill sanoi että säilyy pari kuukautta purkissa. Jep, ei säily kun ei edes ehdi purkkiin. Näitä tehdään uudestaan!

Muistutus: se paras sima on hunajasima

Yksi ainoa sitruunankuori jäi kellumaan

Viime vuonna minua harmitti, kun laitoin siman liian myöhään käymään, ja munkit oli jo syöty kun simaa pääsi nauttimaan. Tänä vuonna ehkä keneltäkään netissä roikkuvalta asia ei ole päässyt unohtumaan, niin monta erilaista sokerista versiota on nähty tässä lähiaikoina. Mutta muistutan silti:

1) juuri nyt on hyvä hetki laittaa sima käymään niin se on vapuksi valmista ja kuplivaa

2) se ihan paras sima tulee kotimaisesta hunajasta!

Laitan tähän vielä viimevuotisen ohjeen muistutukseksi:

4 l vettä

450 g hunajaa

3 sitruunaa (sekä mehu että kuoret)

herneen kokoinen nokare tuorehiivaa

sokeria, rusinoita

Kiehauta litra vettä. Laita hunaja ämpärin pohjalle, ja lisää sitruunankuoret (pese sitruunat hyvin, kuori hyvin ohuelti kuoret niin, ettei niihin tule yhtään valkoista nilaa). Kaada päälle 1 l kylmää vettä ja 1 l kiehuvaa vettä. Sekoita niin kauan että hunaja on liuennut nesteeseen. Lisää loput 2 l vettä ja puristettu sitruunamehu. Lisää vesilkkaan sekoitettu hiiva ja sekoita vielä. Anna käydä lämpimässä n. 24 h. Pullota sima, lisää pulloon n. 1 tl sokeria/hunajaa ja pari rusinaa. Sima valmistuu jääkaapissa viikossa, huoneenlämmössä muutamassa päivässä.

Jos tälläinen "lasten" sima tuntuu liian kesyltä, kannattaa kokeilla pienpanimon tekemää simaa: Simapaja Oy valmistaa alkohollista simaa, jota saa tilattua Alkoon. Sitä nauttiessa voi kuvitella matkaavan ajassa taaksepäin aina keskiajalle saakka.

Hunajainen villisikapata haudutuspadassa ja kastike

Sunnuntaille oli toivottu jotakin villisiasta. Tämä ruoka maistui hyvin villisialle, mausteet korostivat hyvää riistan makua. Pakastimesta tuli ensimmäisenä eteen pieni pala pataan sopivaa lihaa. Valmistin sen haudutuspadassa yön yli ja tein lihasta ja liemestä kastikkeen seuraavana päivänä. Tuosta lihanpalasta viisi nälkäistä söi sunnuntaipäivällisen ja kolme vielä seuraavana päivänä lounaan tai päivällisen. Yhden ruuan verran (neljälle) pakastin lihaa sellaisenaan; voidaan syödä nyhtöpossua jossain muodossa lähiaikoina.

1,5 kg villisikaa

1 tl savupaprikaa

2 tl kuivattua timjamia

1 tl viherpippuria murskattuna

2 tl yrttisuolaa

1 l hyvää lihalientä

½ dl soijakastiketta

½ dl makeaa omenaviiniä

2 rkl hyvää makeaa balsamicoetikkaa

1-2 rkl hunajaa
vettä

Ruskista maustettuun lihaan hyvä pinta. Laita liha, liemi ja muut nesteet + hunaja haudutuspataan. Lisää vettä niin että liha peittyy. Hauduta asetuksella low yön yli, n. 8 tuntia. Aamulla lisää

2-3 porkkanaa
1 palsternakka

2 sipulia

pala juuriselleriä

pala lanttua

Kuori ja pilko kasvikset, lisää pataan. Jatka kypsentämistä asetuksella low nelisen tuntia. Valmista kastike heti, tai anna lihan odottaa padassa siihen kunnes on aika valmistaa se.

6 dl lientä

3 rkl vehnäjauhoa
1-2 dl kermaa

lihat luista irrotettuna (voit jättää osan lihasta myöhempää käyttöä varten)

kasvikset padasta

suolaa, hunajaa, balsamicoa

Ota lientä kattilaan ja suurusta se vehnäjauholla, anna kuplia vähintään viisi minuuttia. Lisää kastikkeeseen kerma, lihat ja hautuneet juurekset. Tarkista maku, lisää tarvittaessa suolaa ja/tai hunajaa ja/tai balsamicoa (lisäsin kaikkia). Syötiin perunamuusin ja lehtikaali-hunajameloni-salaatin kanssa, hyvin maistui kaikille.

Villisikapata josta villisikakastike ja villisikapizza

En ole vielä ehtinyt kirjoittaa Arkiruokaa-sarjaani postausta padoista ja niiden monikäyttöisyydestä arjen pyörityksessä. Mutta tässä on yksi käytännön esimerkki, kuinka yhdestä padasta on moneksi. Tein padan niin, että yhtenä sunnuntai-iltana ennen nukkumaanmenoa laitoin padan kypsymään haudutuspataan. Maanantaina töiden jälkeen tein kastikkeen lihasta ja liemestä sekä keitin riisin, aikaa kaikkineen meni ehkä puoli tuntia (padasta ja kastikkeesta ei ole kuvaa: unohdin ottaa kuvat koska oli ruokavieraita eli  ruoka ja seurustelu olivat päällimmäisenä mielessä). Kastiketta tein reilusti, sitä on vielä yksi neljän hengen annos pakastimessa. Lisäksi ihanan makuista lientä on ½ l pakastettuna. Ja osan lihasta pakastin ihan sellaisenaan, mielessä esim. pizza, kastike, salaatti tai keitto. Tällä kertaa siitä syntyi pizza. Laitan tähän kuitenkin padan, kastikkeen ja pizzan ohjeet.

Villisikapata

2 kg villisikaa

2 tl savupaprikaa

2 tl kuivattua timjamia

1 tl mustapippuria

2 tl yrttisuolaa

1 tl kuivattua Aji Fantasya

vähän savustettua Aji Cristalia

1 l hirvilientä

½ dl soijakastiketta

2 rkl ketjap manis -kastiketta

1 rkl osterikastiketta

½ dl makeaa omenaviiniä

1 rkl hyvää makeaa balsamicoetikkaa

1 rkl hunajaa

3 isoa porkkanaa

2 isoa sipulia

pala juuriselleriä

Mausta villisika haluamallasi tavalla, minulla oli nyt savuisia makuja paprikasta ja chileistä sekä timjamia ja pippuria ja ruskista lihaan hyvä pinta paistinpannulla. Laita liha haudutuspataan. Kaada päälle lämmitetty liemi ja siihen lisätyt maustekastikkeet. Pilko mukaan vähän juureksia ja sipulia. Hauduta haudutuspadassa asetuksella low yön yli, tai enemmän. Minulla pata porisi nyt n. 18 tuntia. Irrota liha luista ja siivilöi liemi.

Villisikakastike

1 porkkana ohuesti viipaloutuna

lientä siivilöitynä + vettä
maissitärkkelystä

lihat irrotettuna

Viipaloi porkkanat (ja halutessa muita vihanneksia) ohuesti. Pyöräytä niitä hetki kuumalla pannulla, lisää liemi ja sekoita maissitärkkelys hyvin joukkoon. Lisää liha ja anna kiehua hiljalleen niin, että kastike sakenee. Tällä kertaa tarkoituksena oli tehdä jauhoton ja maidoton kastike, ja kyllä tulikin hyvä kastike. Syötiin riisin, parsakaalisalaatin ja pinaattisalaatin kanssa. Hyvää oli kaikkien mielestä. Tein nyt ison kastikkeen, ja pakastin siitä puolet seuraavaa kertaa varten.

Villisikapizza

taikina

tomaattimurska/kastike

kypsää villisikaa

sipuli viipaleina

juusto

Tee normaali pizzataikina, kuten vaikka tuolla. Laita päälle tomaattimurskaa, revi kypsää villisikaa ja lisää vielä viipaloitua sipulia. Raasta juustoa ja/tai parmesaania päälle, ja paista 250 astetta noin 15 min. Ehkä oli vähän kuiva pizza, mutta maukas senkin edestä.

Purppura smoothie

Hyvästä keittokirjasta löytyy kaikenlaista yllättävää. Löysin siitä kivasta Ree Drummondin eli Pioneer womanin A year of Holidays -keittokirjasta kivoja smoothie-ohjeita. Ensimmäisenä halusin kokeilla tätä purppuraa versiota, vihreä ja keltainen vielä odottaa. Ohje oli reilu, siinä aloitettiin puolella litralla jugurttia. Minä tein smoothien vain itselleni, ja pienensin ohjeen sen mukaiseksi. Olen ehtinyt tehdä jo muutaman kerran tätä, niin hyvää se on, suosittelen. 

1 dl kreikkalaista jugurttia

1 dl jäisiä mustikoita

1 dl jäisiä mansikoita (tai vadelmia, punaisia viinimarjoja...)

½ pienestä banaanista

pala punakaalia

½-1 tl hunajaa

½ dl karpalo- tai puolukkamehua

Laita kaikki aineet tehosekoittimeen, banaani siivutettuna ja kaali vähän pilkottuna. Aja tasaiseksi, eli riittävän pitkään. Hyvää, ihan tosi hyvää.

Selleriä uunissa

Meidän tulee käytyä Kujalla aina silloin tällöin lounaalla. Silloin tällöin tarkoittaa sitä että kassalla jo suunnilleen tiedetään mitä kukin aikoo tilata jne, tiedättehän. Yhtenä päivänä olikohan se toissa viikolla siellä oli salaattipöydässä selleriä, joka tuntui kolahtavan vähän koko porukkaan. Minä olin käynyt aiemmin lounaalla, ja muut vähän eri aikaan, mutta heti sen jälkeen kaikki aloittivat että hei mitä hyvää se oli. Minä olin ihastunut siihen selleriin niin, että kysyin kassalta miten se oli tehty. No kokki ei ollut enää paikalla, mutta asia luvattiin selvittää. Eilen se sitten selvisi, eli sain tietää että selleri uuniin niin että se on sopivaa ja sitten uunituksen jälkeen hunajavinaigrette päälle; niin simppelistä lisukkeesta oli kyse. Ja minä puolestani lupasin kirjoittaa ohjeen ylös sillä muutkin aikovat tehdä tätä. Sellerin kulutus nousuun!  Näin etenin saamani ohjeen mukaan:

mukulaselleriä (puolikkaalla pääsee jo pitkälle, kokonaisesta riittää useammallekin)

1 rkl hunajaa (ennemmin vajaa kuin reilu)

2 rkl (omena)viinietikkaa

2-3 rkl rypsiöljyä

suolaa, mustapippuria myllystä

Kuori  selleriä ja pilko se n. 1 cm paksuiksi viipaleiksi. Laita ne uunikestävään vuokaan ja paista 200 asteessa n. 15 minuuttia (ei ole tarkoitus ruskistaa selleriä). Ne saavat jäädä napakoiksi. Sekoita sillä välin hunajavinaigrette: 1 osa hunajaa, 2 osaa valkoviinietikkaa tai omenaviinietikkaa ja 2-3 osaa öljyä, suolaa ja pippuria maun mukaan. Sekoita hunajavinaigrette sellerinpalojen joukkoon, anna jäähtyä jonkin aikaa, jos et malta odottaa seuraavaan päivään (Kujassa ne oli tehty edellisenä iltana). Ei tämä ihan yhtä hyvää ollut kuin Kujassa, mutta niin loistavaa kuitenkin ettei malttanut odottaa seuraavaan päivään. Tai ehkä se oli.

ps. minulla ei ole tapana käyttää nimiä blogissani, eli sanotaan vaan näin: terveisiä kaikille asianomaisille, sekä Kujaan että töihin. Ja että mm. Hakaniemen torilta saa loistavaa kotimaista mukulaselleriä!

Selleripihvit

Tässä on syy, miksi en aio enää kasvattaa mukulaselleriä. Vasemmalla oma "mukula"selleri, oikealla Hakaniemen torilta ostettu kotimainen mukulaselleri. Viime vuonna esikasvatin itse, ja tulos oli ihan vastaava kuin tuo tämänkin vuotinen. Koska esikasvatus ei ole minun juttu, ajattelin tänä vuonna ostaa valmiit taimet, ja niin tein, mutta lopputulos ihan sama. Tuon vasemmanpuoleisen lisäksi minulla kasvoi 3 samanlaista "mukulaa", ja ne neljä taimea maksoivat saman verran kuin tuo oikeanpuoleinen selleri. Juuen kasvata mukulaselleriä itse enää, ikinä.

Tämä resepti löytyy uusimmasta Glorian Ruoka&Viini-lehdestä (7/2014), ja se ilmestyi tänään myös Soppa365:n sivuille. Viikonloppuna tuli syötyä hyvää hirvenlihaa pihveinä ja juuri kaadetun hirven maksaa sen verran paljon, että tähän viikkoon mahtuu useampikin kesvispäivä. Kannattaa katsoa pihvien kuva tuolta sopan sivulta, siellä on ihana Sami Repon ottama kuva. Vaikka pihvit olivat todella hyviä, ne eivät pysyneet kasassa minun tekemänä. Mietinkin etä tarkoittiko tuo 300 g selleriä kuorineen vai kuorittuna, varmaankin kuorineen. Minä punnitsin raasteen, ja se näytti aika paljolta siihen nähden, että reseptissä oli vain yksi muna. Omenakin oli aika iso Antonovka. Eli seuraavalla kerralla laitan joko vähemmän selleriä tai sitten kaksi munaa. En myöskään saanut tuossa ohjeen paistoajassa paljoakaan väriä pintaan, vaan taisin paistaa tupla-ajan, eli melkin 10 minuuttia puoleltaan. Mutta hyviä nämä pihvit olivat, hyviä todellakin. Suosittelen myös sellerivihaajien kokeilla näitä pihvejä, sillä se sellerille tyypillen maku (minkä siis haistaa) häviää paistaessa kokonaan, ja selleri maistuu vaan lempeän hyvälle.

2 rkl ranskankermaa

½ rkl hunajaa

2 rkl korppujauhoa

1 kananmuna

mustapippuria myllystä

1 tl suolaa

300 g juuriselleriä

1 omena

1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä

voita/öljyä

Sekoita ranskankerma, hunaja, korppujauhot, kananmuna (tai 2) ja mausteet kulhossa, anna turvota viitisen minuuttia. Kuori ja raasta selleri ja omena sillä välin, rouhi pähkinät karkeaksi rouheeksi. Sekoita kaikki aineet keskenään. Muotoile taikinasta 8 pihviä ja paista niitä miedolla lämmöllä nelisen minuuttia kummaltakin puolelta, tai kauemmin jos tarvitsee.

Harvennussalaatti 2

Tämä alkaa olla sitä vuoden parasta salaattiaikaa. Torilta saa ihania kotimaisia parsakaaleja ja palstalta saa päivittäin hyviä salaattiaineksia, joko ihan sellaisenaan tai sitten harvennuksen tuloksena. Harvensin porkkanoita, ja otin isoimmat pikkuporkkanat talteen. Jätin porkkanat maahan edelleen aika tiheään, seuraavalla kierroksella saa taas pikkuporkkanoita, silloin vähän isompia. Saman teen punajuurille: kylvän aika tiheään, harvennusvaiheessa käytän naatit salaatissa, ja jätän loput punajuuret aika tiheään. Seuraavan kerran harvennan sellaisia pikkupunajuuria, nostan suunnilleen joka toisen punajuuren ylös pienenä. Näin saan maksimoitua pienen tilan sadon. Sipulitkin laitan tiuhaan, ja käytän niitä reilusti heti pienestä pitäen nostamalla aina joka toisen sipulin ylös.

Tänään tein itselleni tälläisen harvennussalaatin, viime vuonna se näköjään oli vähän erilainen:

parsalaattia pohjaksi (tai mitä vaan salaattia)

parsakaalia (sekä kukinnot että varsi)

pikkusipuli varsineen

pikkuporkkanoita

muutama iso mansikka

hyvää homejuustoa (minulla Ahlmanin sinihomejuustoa)

hunajaa päälle

Revi salaatti ja pilko parsakaali, sipuli, porkkanat ja mansikat. Laita kaikki lautaselle, murustele vähän juustoa päälle ja valuta aavistus hyvää kotimaista hunjaa. Nauti heti.

Salaatti oli todella hyvää, ihanan kesäistä ja sopivasti purtavaa. Ja samalla oikein kunnon haavanparannussalaatti, ihan tunnen kuinka solut tykkäävät (maatöissä sattuu ja tapahtuu aina välillä).

Lammas-gyros

Kaikkea ei tarvitse omistaa, kuten esimerkiksi kaikkia kivoja keittokirjoja mitä maailmassa on (vaikka mieli tekisikin). Onneksi meillä on ihanat kirjastot, joiden palvelu nykyään on ihan loistavaa. Kirjoja on helppo varata, sähköpostiin tulee viesti jolloin kirja on noudettavissa, ja koko lysti ei maksa mitään. Sain vihdoinkin lainattua heti kirjan ilmestettyä varaamani Liemessä-blogin Jenni Häyrisen Katukeittiö-kirjan. Kirja on kovasti varattu, kovasti suosittu se on kirjastossakin, enkä yhtään ihmettele miksi.

Kirja aukesi suoraan sivulta, jossa on lammas-gyros -ohje. Ei tarvinnut kuin vilkaista sivua, ja tiesin mihin käytän pakastimessa olleen lampaan ulkofileen. Marinoin kyllä ohjeen mukaan, mutta muuten tuli tehtyä vähän soveltaen, osaksi sen takia että kaikkea ei ollut kaapeissa, ja osaksi sen takia, että kaikki olivat niin nälkäisiä, että oli vähän kiire. Kirjoitan tähän kuitenkin ylös, että mitä tein, sillä tätä on saatava uudestaan, ja silloin kirja on ehkä jo seuraavalla lainaajalla.

Täytin naan-leivän lampaan ulkofileellä, tzatzikilla, tomaatilla, sipulilla ja parilla pikkuruisella salaatinlehdellä (enempää ei vielä pihalta löytynyt). Kirjassa gyros oli kääritty fiksusti folioon, me söimme kadun sijaan pöydän ääressä, eli rullasin leivän syödessä. Hyvää oli, ihan mielettömän hyvää. Paitsi lapset eivät edelleenkään syöneet lammasta. Naan-leivän taikina jäi minulla löysäksi, enkä saanut sitä kaulittua, levitin sen sormin leivinpaperille. Ensi kerralla pitää lisätä vähän enemmän jauhoa. Tzatzikille oli kirjassa kiva ohje, mutta minä tein nopeasti omalla tapaa, eli raastin yhden kurkun hienolla terällä, puristin mehut pois (ja join mehun), lisäsin vähän suolaa, oliiviöljyä, raastettua valkosipulia, sitruunamehua ja vajaa 2 dl turkkilaista jugurttia, sekoitin ja annoin maustua jääkaapissa tunnin pari.

Naan-leipä

2 dl vettä

7 g kuivahiivaa

4 rkl turkkilaista jugurttia

1 rk hunajaa

ripaus suolaa

5,5 dl vehnäjauhoja

kirkastettua voita

Laita kuppiin kädenlämpöinen vesi ja ripottele hiiva pinnalle, älä sekoita. Anna seistä 10 minuuttia. Kaada neste kulhoon, lisää muut aineet ja sekoita tasaiseksi. Sekoita vehnäjauhot nesteen joukkoon, ensin sekoittaen ja loput vaivaten. Vaivaa viitisen minuuttia, anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi. Tässä helteessä siihen ei mennyt 90 minuuttia kuten ohjeessa neuvottiin. Minulla taikina jäi vähän löysäksi, ja tein siitä neljä isoa ja vähän liian paksua leipää. Ohjeen mukaan pitäisi tehdä kahdeksan taikinapalloa, antaa kohota vielä 30 minuuttia ja kaulia ne ohuen ohuiksi leiviksi. Voitele leivät kirkastetulla voilla ja paista grillivastuksen alla 250 asteessa muutaman minuutti. Laita leivät pyyhkeen alle, jotta pysyvät pehmeinä.

Lampaan ulkofile

1 dl oliiviöljyä (minulla oli ½ dl)

2 rk punaviinietikkaa

½ sitruunan mehu

tuoreita yrttejä vajaa kourallinen silputtuna (oregano, timjami, rosmariini)

3 valkosipulinkynttä pilkottuna (minulla 1)

suolaa ja pippuria myllystä

n. 700 g lampaan ulkofilettä (ohjeessa 300 g lampaan paahtopaistia)

Sekoita marinadin aineet keskenään. Kaada marinadi pussiin lihan kanssa, anna maustua jääkaapissa n. kolme tuntia. Ota liha huoneenlämpöön vähintään puoli tuntia ennen grillausta. Grillaa fileet (ohjeessa paahtopaisti kypsennettiin uunissa). Grillaa liha sopivaksi, saa jäädä mediumiksi. Anna lihan tasaantua folioon käärittynä jonkin aikaa ja leikka paloiksi.

Hyvää, ihan älyttömän hyvää. Nätiksi omaa annosta ei voi sanoa, mutta ei sekään haittaa. Tätä tulen tekemään uudestaan, jos vaikka seuraavalla kerralla vähemmän kiireessä. Tänään on ollut puuhakas päivä, chilit ja tomaatit ovat ulkona, on siivottu ja pesty pyykkiä, kylvetty hajuherneet palstalle ja käyty äänestämässä. Ja nyt jännätään, sekä äänestystuloksia että jääkiekkoa.

Hunajasima

Saatan olla myöhässä tälle vuodelle, mutta olenpahan kunnolla ajoissa ensi vuodelle tämän simani kanssa. Panin siman tulemaan vähän myöhässä, ja vasta tänään korkkasin ensimmäisen pullon, sinänsä harmi kun munkit syötiin eilen. Mutta tämä on niin hyvää, parasta simaa mitä olen tehnyt, ja luulisin että saatan tehdä kesälläkin muutaman kerran, vaikka mustaviinimarjanlehdillä maustettuna.

Tänä vuonna blogeissa on näkynyt monenlaisia simoja, inkiväärijuomia sun muita juomia. Luulisin että kaikki ovat hyviä, mutta hunajasima on niin hyvää, etten usko sen voittanutta löytyvän. Onneksi satuin törmäämään tähän Hunaja.netissä olleeseen ohjeeseen. Lisäsin ohjeeseen yhden sitruunan ja käytin myös sitruunankuoret, muuten tein suunnilleen ohjeen mukaan. Parasta simaa ikinä!

4 l vettä

450 g hunajaa

3 sitruunaa (sekä mehu että kuoret)

herneen kokoinen nokare tuorehiivaa

sokeria, rusinoita

Kiehauta litra vettä. Laita hunaja ämpärin pohjalle, ja lisää sitruunankuoret (pese sitruunat hyvin, kuori hyvin ohuelti kuoret niin, ettei niihin tule yhtään valkoista nilaa). Kaada päälle 1 l kylmää vettä ja 1 l kiehuvaa vettä. Sekoita niin kauan että hunaja on liuennut nesteeseen. Lisää loput 2 l vettä ja puristettu sitruunamehu. Lisää vesilkkaan sekoitettu hiiva ja sekoita vielä. Anna käydä lämpimässä n. 24 h. Pullota sima, lisää pulloon n. 1 tl sokeria ja pari rusinaa. Sima valmistuu jääkaapissa viikossa, huoneenlämmössä muutamassa päivässä. Koska olin vähän myöhässä, annoin siman käydä vuorokauden lämpimässä ja sen jälkeen muutaman päivän jääkaapissa.

Tästä simasta ei ole paluuta vanhaan!

Pieniä herkkuja bottargasta

Tänään joimme kuopuksen kanssa kello viiden teen; ja ruoka syödään vasta myöhemmin illalla, sitten kun muu kotiväki kotiutuu. Mäti - helmiä lautasella -kirjassa oli ihania sapaksia bottargasta ja uusista perunoista. Tässä vaiheessa vuotta uudet perunat ovat vielä haaveen asteella, joten tyydyin pieniin suupaloihin bottargasta. En tiedä kävisikö nämä sapaksista, mutta hyviä ainakin olivat.

Kokosin yksinkertaisesti ruislastujen ja suolakeksin päälle joko

bottargaa, smetanaa ja juoksevaa hunajaa tai 

bottargaa, avocadoa ja limemehua

Bottargan leikkasin juustohöylällä mahdollisimman ohueksi. Pieni pala riittää, maku on kuitenkin aika intensiivinen, ja suolaakin tulee enemmän kuin sallittu määrä. Oli kyllä hyvää, erilaista ja juhlavaa.

Savustettu hauenmäti ja kermaviilikastike

Kalat ja mäti juuri uunista tulleena

Hauenmäti ei minusta ole mitenkään parhaita mätejä, siinä on aika kova ja iso raekoko ja minun makuun se on aika mautonta. Janne Tarmion ja Sami Talbergin loistavan Mäti-kirjan mukaan se on aliarvostettua Suomessa (ja heti tuli omantunnonpisto kun en ole pitänyt sitä kovinkaan kummoisena), mutta sitä viedään ulkomaille ihan reilusti. Hauenmädissä on aavistus metallinmakua, joka samaisen kirjan mukaan häviää, kun joukkoon sekoittaa ihan vähän jotain alkoholia, kuten vodkaa, viskiä tai konjakkia. Meillä hauen mätipussit on yleensä laitettu kalakeittoon sellaisenaan, tai joskus niitä on paistettu. Ehkä joku kerta voisi kokeilla lettujakin niistä, tai vaikka sämpylöitä.

Mutta tällä kertaa halusin savustaa mätipussit. Mateenmäti on niin huippuhyvää savustettuna, joten miksei sitten vaatimattomammasta hauenmädistäkin saisi kelvollista ruokaa. Ja saihan siitä. Tänään meni 1/4 sen vajaa 4-kiloisen hauenmädistä kastikkeeseen, katsotaan mitä lopusta keksinkin, muutama idea ainakin on valmiina. Jos hauenmätiä syö raakana, se pitää pakastaa vähintään -18 asteessa 24 h. Minäkin olin pakastanut mädin, siksi nuo pussit ovat vähän littania.

Saimme verkoilta sen ison hauen lisäksi useita pikkuisia lahnoja. Minä otin niistä kaksi isointa mukaan ja savustin ne tänään ruuaksi, samaan tapaan kuin suutarinkin, paitsi savustin nyt 40 minuuttia. Kalat olivat kohmeisen kylmiä, ja ulkona pari astetta lämmintä ja kova tuuli, joten ajattelin että hieman kesäistä pidempi aika on tarpeen. Samalla savustin hauen mätipussit, eli olivat uunissa sen saman 40 minuuttia. Käytin heti osan savustetusta mädistä kermaviilikastikkeen, ohjeen otin tuosta mainiosta Mäti-kirjasta.

2 dl kermaviiliä
100 g savustettua hauenmätiä (ohjeessa kylmä-, minulla lämmin-)
2 tl sinappia (laitoin vähän vähemmän)
1 tl juoksevaa hunajaa
mustapippuria myllystä
1/6 tl hienoa merisuolaa (minulla enemmän, sillä mäti oli suolaamatonta)
pienen pieni sipuli (ohjeessa 1 rkl ruohosipulisilppua)

Sekoita kaikki aineet ja anna maustua tunnin ajan jääkaapissa. Kastike syötiin savulahnan kastikkeena, hyvin se sopi kurkkuraasteellekin. Ohjeessa se tarjoiltiin perunoiden kanssa. Hyvää, yksinkertaista maukasta ruokaa. Ja ihan hyvää oli kalakin, vaikka aina jankutankin siitä, kuinka olen lapsuudessani syönyt yhden ihmisiän tarpeiksi savulahnaa.

Kalat ja mäti savustusuuniin menossa

Porsaan sisäfile uunissa

Välillä on hienoa huomata olleensa totaalisen väärässä. Kun itse viettää lumetonta hiihtolomaa sumussa ja vesisateessa, niin usko kaikkiin talvilajeihin on ollut koetuksella. Mutta turhaan, tälle päivälle yksi hopea, yksi kulta, ja tärkeä jääkiekkovoitto Venäjästä palauttaa luottamuksen, plussakeleistä huolimatta. Juuri kerroin lapsille, kuinka ankeaa omassa lapsuudessa oli katsoa jääkiekkoa, kun hävisimme punakoneistolle aina. Muistan sen ahdistavan tunteen, kun kiekon perässä tuntui olevan aina vähintään kolme neljä punapaitaa sitä yhtä sinivalkoista pelaajaa kohden. Vasta myöhemmin ymmärsin mitä eroa oli Suomen ei-ammattilaisilla ja Neuvostoliiton ei-ammattilaisilla. Ihanaa ettei omien lasten tarvitse tuntea samaa ahdistusta ;)

Pyhäruokaa siis tiedossa: porsaan sisäfilettä, perunamuusia sekä sienikastiketta niille, jotka sienistä tykkäävät.

porsaan sisäfile (670 g)

1 rkl hunajaa

½ rkl öljyä 

½ rkl soijakastiketta

1 tl viherpippuria

1 tl suolaa

½ tl sinappijauhetta

1 tl jauhettua Aji Fantasya (tai muuta mieleistä chiliä)

Anna sisäfileen lämmetä huoneenlämpöiseksi. Sekoita marinadin aineet keskenään ja levitä fileen pintaan. Laita paistomittari fileen paksuimpaan kohtaan, ja paista 175 asteeessa puolisen tuntia, kunnes mittari näyttää 70-72 astetta. Minulla meni tuon kokoisella fileellä 35 minuuttia. Kääri liha folioon ja anna vetäytyä 10-15 minuuttia.

Ennen jauhoja ja kermaa

Laita kuoritut perunat muusia varten kiehumaan samalla kun laitat lihan uuniin. Ne valmistuvat samassa ajassa kun lihakin. Kun olet laittanuyt lihan folioon, siirä vuoka levylle (jos siis käytät metallivuokaa)  ja kaada liuotetut herkkutatit nesteineen siihen. Kaavi kaikki lihanesteet talteen, sihtaa vähän vehnäjauhoa joukkoon ja kaada loraus kermaa. Anna kiehua samalla kun liha vetäytyy ja teet perunamuusin loppuun.

Liha oli kuulemma vähän liian pippurista (voi vähentää chiliä), minusta se oli oikein hyvää. Minusta sienikastike oli ihan täydellistä, perheen toinen sienifani oli sitä mieltä että maistui liikaa lihaisalta. Mutta söi kyllä ison annoksen, eli hyvin ruoka maistui "puutteista" huolimatta.

Paistettua ankanrintaa karpalokastikkeella

Minä olen käyttänyt Kauppahallli24:n palvelua nyt vajaan puolen vuoden ajan melko säännöllisesti, ja kuten olen aiemmin jo todennut, niin se on tuonut ison helpotuksen arkeen. Välillä koko asiaa ei edes ajattele, ja välillä sellainen hykerryttävä helpotuksen tunne valtaa koko mielen, kuten torstaina tällä viikolla. Takana kiireinen aika, hiihtoloma pikkuhiljaa alkamassa, minä yksin lasten kanssa kotona pitkän viikonlopun, ja ylipitkän työpäivän jälkeen ovelle kannetaan neljä isoa kassillista ruokaa. Tiedättehän, se tieto ettei tarvitse viikonloppuna/viikkoon lähteä lasten kanssa kaupoille vaan saa ihan vaan olla...

Koko tämän ajan olen myös seurannut Tuoretorin tarjontaa, ja miettinyt että jossain vaiheessa pitää kokeilla sitäkin. Heidän tuotteita saa joko itse noutaa Teurastamolta, tai sitten tilata perjantaiksi kotiinkuljetuksen pääkaupunkiseudulle. Minulla on pitkään ollut mielessä kotimaisen ankan kokeilu, ja nyt siellä sattui olemaan tarjouksessa Suomen Riistalinnun ankkaa, joten oli hyvä aika kokeilla.

Tuoretorin tilaukset pitää tehdä viimeistään saman viikon maanantaina. Heti kun olin tehnyt tilauksen, aloin etsiä hyvää ankkareseptiä. Toisin kuin yleensä, mikään keittokirjan resepti ei sykähdyttänyt, mutta sen sijaan löysin herkullisesta Ripaus Tryffeliä -blogista aivan loistavalta kuulostavan seikkaperäisen ohjeen Ankanrintaa viikunakastikkeella, joten ajattelin tehdä ensimmäisen(?) ankanrinnan sillä ohjeella. Luin ohjeen nopeasti silloin alkuviikosta, perjantaina kävin ostamassa viikunoita Hakaniemen hallista, ja tänään vasta huomasin että niidenhän piti olla kuivattuja, postauksen lopussa todettiin että kuivatut toimivat paremmin kuin tuoreet. No, hätä ei ole tämän näköinen, keksin heti viikunoille muuta käyttöä, ja ajattelin kokeilla karpalokastiketta. Kuivatut karpalot sopivat täydellisesti kyyhkyn kanssa, niin miksei sitten ankankin. Tein hyvin pitkälle ohjeen mukaan, mutta suosittelen lämpimästi tutustumaan tuohon alkuperäiseen ohjeeseen. 

2 ankan rintafilettä (nyt 680 g, toinen selvästi isompi kuin toinen)

vettä

1 tl voita

100 g kuivattuja karpaloita

1+1 tl hunajaa

2 rkl balsamicoa

suolaa, pippuria myllystä

Vedä fileiden nahkaan ristikkäisviillot, mutta älä viillä lihaa. Rouhi karpaloita vähän, kiehauta kattilassa vähän vettä ja voita. Lisää karpalot ja anna niiden pehmetä vedessä, lisää 1 tl hunajaa ja sekoita.

Laita ankan rintafileet kylmälle pannulle nahkapuoli alaspäin. Nosta lämpöä pikkuhiljaa ja paista n. 15 minuuttia, painele lihaa aina välillä. Kaikki rasva tihkuu tällä välin pannulle, ja nahkasta tulee ihanan rapea. Kaada suurin osa rasvasta talteen, ja käytä vaikka murumaisiin broilerinsydämiin. Nosta pannun lämpöä reippaasti, ja paista fileitä toiselta puolelta viitisen minuuttia, suolaa ja pippuroi fileet. Kääntele vähän että fileet kypsyvät joka puolelta. Kääri ne folioon odottamaan kastikkeen valmistumista. Näin tehden fileet jäävät roseeksi, paista kauemmin jos haluat kypsempää lihaa.

Kaada pannulle vähän vettä ja raavi kaikki maut talteen. Lisää balsamico ja anna kiehua parisen minuuttia, lisää sen jälkeen karpalot ja 1 tl hunajaa, anna kiehahtaa ja maista, lisää suolaa maun mukaan. Hyvää riisin kanssa. Ja täytyy sanoa että tämä oli yhtä parhaista lihoista mitä olen ikinä syönyt; tätä tehdään uudestaan!

Sain 2 € aamiaisen tänään. Porkkanatikut puuttuvat kuvasta.

Hunajapullat

Hunaja on hyvää, hunaja on terveellistä. Suomessa on ollut aikoja, jolloin ainoa makea tuli hunajasta, jos tuli. Jne. Meidän perheessä syödään/käytetään varmastikin keskimääräistä enemmän hunajaa. Sitä kuluu lapsilla teen kanssa sekä makeuttajana ruuissa, jälkiruuissa ja leivonnassa. Joskus hunajatikkari (eli pikkulusikallinen hunajaa) on ihan riittävä herkkunälän taltuttaja. Silloin harvoin kun joku meidän perheestä meinaa tulla kipeäksi kasvaa hunajankulutus moninkertaiseksi: koko perhe syö lusikalliset hunajaa vähintään aamuin illoin pitämässä taudinaiheuttajat loitolla. Ja jos on yskää, silloinkin on hunajakuuri tiedossa, monilla on varmaan tiedossa se tutkimus, jonka mukaan hunaja auttaa lasten yskään paremmin kuin tavalliset yskänlääkkeet, lisääkin tutkimuksia löytyy jos asiaan haluaa perehtyä (lääkärin määrämät yskänlääkkeet ovat sitten asia erikseen, enkä ole niitä korvaamassa hunajalla jos joskus sellainen kuuri tulee).

Muistan lapsuudesta kun äiti teki aina silloin tällöin hunajapullia. Löysin ohjeenkin vielä lukioaikaisesta reseptikokoelmastani, sitä en tosin muista mistä äiti oli reseptin aikoinaan löytänyt. Muokkasin vähän ohjetta, ja todella hyviä pullia tuli ainakin näin tehden. Taidan jatkossakin tehdä näitä tavallisten korvapuustien sijaan.

3 dl maitoa

80 g hunajaa

1 muna

1 tl suolaa
40 g hiivaa 

7-8 dl vehnäjauhoa

100g voita

60 g voita

4 rkl hunajaa

2 tl kanelia

Lämmitä maito kattilassa. Jos käyttämäsi hunaja on kovaa, laita se maidon kanssa lämpiämään niin saat sen helposti liukenemaan. Sekoita kulhossa muna ja suola sekaisin ja kaada kädenlämpöinen hunajamaito sekaan. Liuota hiiva nesteeseen ja lisää jauhoja tarvittava määrä. Vaivaa taikinaa ja loppuvaiheessa lisää hyvin pehmeä/sulatettu voi. Alusta taikina niin, että saat hyvän sitkon siihen. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi.

Vaivaa taikinaa hetki ja kauli se pitkäksi ja kapeahkoksi levyksi. Levitä päälle keskenään sekoitetut voi, hunaja ja kaneli. Kieritä levy rullaksi, leikkaa suoraan ja nosta pullat vuokiin. Anna kohota suunnilleen vartti, voitele ne munalla ja ripottele vähän raesokeria päälle. Paista n. 225 asteessa 12-15 minuuttia, vähän uunista riippuen. Hyvää, ihan mielettömän hyvää kylmän maidon kanssa

Paahdetut mantelit chilillä ja hunajalla

Nyt löytyi nopea mutta addiktoiva herkku. Sain viime vuonna ihan mukavan sadon Fatalii.netistä tilatuista Aji Fantasy-chileistä, ja vähän aikaa sitten jauhoimme kuivattuja chilejä jauheeksi. Aji Fantasy on minulle sopivan mieto chili siihen, että sitä voi rauhassa käyttää ihan reilustikin ja silti se antaa kivaa ja sopivan pientä poltetta ja paljonpaljon makua. Nyt ajattelin kokeilla hunajalla ja chilillä kuorrutettuja paahdettuja manteleita; ja kertaheitolla tuli loistava herkku. Miehelle voisi tehdä satsin Naga Morichilla tai vastaavalla chilillä maustettuja manteleita. Tämä ohje on pieni, koska oli kokeilusta kyse, nnsi kerralla teen ainakin tuplamäärän :)

100 g kuorittuja manteleita

vajaa rkl juoksevaa hunajaa (tai vaahterasiirappia tai vaaleaa siirappia)

1 tl Aji Fantasy -jauhetta (tai mitä vaan  chilijauhetta haluaa käyttää)

Kaada mantelit pieneen kulhoon. Lisää hunaja ja sekoita se tasaisesti manteleiden päälle, tässä vaiheessa mantelit ovat ihan kiinni toisissaan ja lusikassa. Lisää chili ja kääntele sekin tasaiseksi manteleiden päälle. Levitä mantelit tasaisesti leivinpaperin päälle ja paahda niitä 250 asteessa muutama minuutti, ihan maksimissaan viisi. Anna jäähtyä ja siirrä kulhoon. Kertakaikkisen addiktoivaa.

Mantelit menossa uuniin