Pesto-pastasalaatti juhliin

Vuoden 2023 ylioppilaan yksi lempisalaateista oli jossain salaattipöydissä myytävänä ollut punainen pestopastasalaatti, jossa on punaista pestoa ja aurinkokuivattua tomaattia. Työkaverini kertoi, että heillä oli ollut ylioppilasjuhlissaan pastasalaatti, johon lisäsivät vielä ennen tarjoilua tuoreita kasviksia ja basilikaa. Nämä ideat yhdistämällä päädyimme tällaiseen salaattiin. Gluteeniton versio tehtiin muuten samalla tavalla, mutta käytettiin gluteenitonta Rummon pastaa, vegaanisen version saa käyttämällä vegaanista pestoa. 

Tätä salaattia on sittemmin tehty pariin otteeseen protuleirien loppujuhliin, tämä kuva on tämän kesän juhlasta, pastasalaatti oikealla. Protukokkeina olemme käyttäneet Cooppia ja vastaavaa sekä ehkä vähän vähemmän tuoreita tomaatteja kuin ylioppilasjuhlien versiossa,  ja ihan hyvää sekin on ollut. Muutenkin tästä salaatista on tullut yksi luottosalaatti moniin eri tarpeisiin. Tuon määrän voi laskea riittävän n. 20:lle hengelle tai ylikin, toki riippuen siitä mitä muuta on tarjolla. 

1 kg pastaa (Rummo fusilli)

1½ prk Calabrese-pesto (Rummo)

1 prk aurinkokuivattu tomaatti öljyineen (VegOnTable 200/100g)

½-1 sitruunan mehu

n. 500 g kirsikkatomaatteja puolitettuina

tuoretta basilikaa reilusti

Keitä pasta reilusti suolatussa vedessä suunnilleen kypsäksi. Huuhtele pasta reilulla kylmällä vedellä ja anna jäähtyä. Sekoita pesto joukkoon. Hienonna aurinkokuivattuja tomaatteja vähän (tai käytä valmiiksi pilkottuja!) ja lisää nekin öljyineen pastan sekaan. Purista vähän sitruunamehua päälle ja sekoita kaikki hyvin sekaisin. Anna maustua yön yli jääkaapissa.

Ennen tarjoilua lisää reilusti halkaistuja kirsikkatomaatteja ja tuoretta basilikaan pilkottuna. 

Protujuhliin olen tehnyt annoksen 2½-3x ja se on riittänyt ihan hyvin, vähän jäänyt mutta ei liikaa. Tämä on myös siitä kiva salaatti, että jos sitä jää juhlista yli, voi sen pakastaa tomaatteineen päivineen ja valmistaa siitä myöhemmin vaikka hyvää makaronilaatikkoa lisäämällä lempiproteiinia ja vähän jotain nestettä (kermaa, kaurakermaa, lientä, mitä vaan), ehkä juustoa ja paistamalla 200 asteessa puolisen tuntia. 

Vuoden 2023 ylioppilasjuhlat

Aatonaaton kalapöytä jouluna 2023

Tänään söimme perinteiseen tapaan joulun kalat, huomenna syödään kinkkua ja laatikoita. Tilasin kalat taas Maxin kalasta kotiinkuljetuksella, eilen olikin melkoinen myräkkä kaikilla kuskeilla. Hauki oli miehen kalastamaa ja minun tekemää, kaikki muut kalat Maxilta. 

Tämäkin joulu on paperiserviettien joulu, kaikki valmistelut ovat olleet vähän vähissä työkiireiden takia. Mutta sentään joululauluja olen kuunnellut lähes nonstoppina monta viikkoa, ja joululeffoja on tullut katsottua melkoisen monta. Joulun ruuat on tehty yhtä perinteisesti kuin kaikkina muinakin vuosina, eilen leivoin vielä taatelikakun ja tänään (!) tein puolikkaan piparitaikinan koska lapset haluavat leipoa pipareita huomenna. Niin, ja kinkku on paistettu pönttöuunissa, samoin tuuvinki. 

Kalapöytä oli hyvin perinteinen ja vähän yksinkertaisempi kuin joskus muulloin. Balsamico-hauen tein kuten viime vuonna, paitsi balsamicon sijaan käytin omenaviinietikkaa (koska sitä oli kaapissa pari pulloa) ja ripauksen fariinisokeria, muuten tein ohjeen mukaan. 

Lohenmäti, ranskankerma ja sipuli

Savulohitahna

Suolakeksejä, ruiskeksejä, saaristolaisleipää ja ruisleipää

Graavit lohi ja siika

Lämmin- ja kylmäsavulohi

Silli ja suutarinlohi

Balsamico-hauki

Peruna

Sienisalaatti

Vihreä salaatti

Rosolli

Kotikalja, vichy, cokis

Tänä vuonna tiedän ainakin kolme perhettä, jotka aikovat jakaa jouluruuat samalla tapaa, niin siistiä. Kuten työkaverini joskus sanoi, tämä on sitä luovaa perinteiden uudistamista. 

Minulla olisi luonnoksina vaikka kuinka paljon riistareseptejä ja protukokkailuja ja sieniruokia, mutta en vaan saa niitä julkaistua, en sitten millään, en muista edes kuvia ottaa. Taitaa olla aika toivottaa hyvää joulua ja kaikkea mahdollista hyvää tulevalle vuodelle! Ja kiitos kaloista 💚

Marraskuun synttärit ja mansikka-browniekakku

Marraskuun synttärit on taas vietetty, tällä kertaa vähän isommalla porukalla: meitä oli yhteensä 17 💚 Ruokana oli lasten toiveiden mukaisesti lihapullia (kaupan!), prinssinakkeja, italiansalaattia (3Xannos), vihreää salaattia ja suolakurkkuja. Juomana oli mehuja ja vettä. Aika helppoa ja nopeaa, mutta tässä vaiheessa vuotta ja tässä työtilanteessa aika se mihin pystyi. 

Kakkukahveille kuopus toivoi perinteisesti hedelmäsalaattikakun ja esikoisen viimeinen teinivuosi alkoi mansikka-browniekakulla. Resepti löytyi Mari Pihlajamäen tekemänä Pakkasmarjan sivulta. Muokkasimme ohjetta jonkin verran, jätimme esim. pähkinät vaan pois. Alkuperäisen ohjeen voi katsoa tuolta pakkasmarjan sivuilta, siinä yhdestä annoksesta tuli 12 leivosta, mutta me teimme yhden annoksen suoraan kakkuvuokaan (22 cm). Hedelmäsalaattikakku oli kuuden munan kakku, brownie-kakkuja oli kaksi ja korvapuusteja varten tein 7,5 dl taikinan. Kakkuja jäi vähän seuraavalle päivälle, ja pullat menivät melkein kaikki (!) sen jälkeen kun vähän oli annettu kotiin viemisiksi. Juomina oli kahvia, Ceylon-teetä ja limsoja.

Esikoinen leipoi omat kakkunsa, teki vihersalaatin ja kävi kaupassa, kuopus laittoi astiat esiin ja kumpikin osallistuivat siivouksiin. Mitenköhän sitä selvisi näistä järjestelyistä silloin kun lapset oli pienempiä?

Brownie-pohja:

200 g  taloussuklaata

200 g  voita

4 dl  tomusokeria

3 kananmunaa

1,5 dl  vehnäjauhoja

2 tl  vaniljasokeria

Sulata suklaa (joko mikrossa varovasti tai vesihauteessa). Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää vehnäjauhot ja vaniljasokeri, sekoita varovasti tasaiseksi, lisää sulatettu suklaa ja sekoita. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa n. 35 minuuttia (tai vähemmän riippuen uunista). Anna jäähtyä kokonaan. 

Mansikkamousse

300 g  mansikkaa

2 dl  vispikermaa

250 g  mascarponea

1 dl  tomusokeria

noin 0,5 dl  vaniljakreemijauhetta

Soseuta mansikat esim. sauvasekoittimella. Vatkaa kerma ja mascarpone kuohkeaksi vaahdoksi, lisää tomusokeri ja vatkaa tasaiseksi, sekoita myös mansikkasose joukkoon. Lisää lopuksi vaniljakreemijauhe ja sekoita tasaiseksi. Kaada mousse jäähtyneen pohjan päälle, anna jämäköityä ainakin vähän aikaa tai yön yli.

Esikoinen koristeli kakun kukilla ja kuivatuilla mansikoilla. Ja pitihän ne kynttilätkin olla. Hyvä kakku, ihan tosi hyvä!

Prometheus-juhla: Menu

Ennen koulun (ja kyyhkymetsästyksen) alkua meillä vietettiin kuopuksen Prometheus-juhlaa. Kutsuttuna oli taas lähintä sukua, kummeja ja ystäviä. Juhla sujui samalla tapaa kuin esikoisen juhla, ensin oli muutama sana mieheltä (nuoresta), nuorelta (leiristä) ja minulta (ruuasta). Skoolasimme Louhisaaren juomasta tehdyllä kuohuvalla (suosittelen!) ja sen jälkeen söimme hyvin ja joimme kakkukahvit päälle. Kuopuksen toiveesta ruoka oli ihan samaa kuin esikoisen juhlissa, mutta kahville oli sitten vähän erilaisia toiveita. Mansikkakakku toki (koska marraskuun lapsi ei saa ikinä synttäreillään mansikkakakkua), mutta kuivakakun tilalla pullaa ja lusikkaleipien tilalla suklaahippukeksejä. Tyypilliseen tapaan yksinkertaista ja perinteistä mutta hyvää.

Heräsin taas perinteiseen tyyliin aamulla kuuden jälkeen ja suuntasin palstalle perunannostoon. Tämä vuosi onkin aivan erinomainen perunavuosi, peruna on isoa, maukasta ja sileää. Perunat olivat sen verran isoja, että varasin nyt kolme perunaa henkeä kohden, se oli äkkiä nostettu se. Hirvenpaistit sain tänä vuonna isältä, siinä oli kaksi reilun kahden kilon paistia, valmistin ne edellispäivänä. Lämminsavulohen olin tilannut Maxin kalasta ja sillin valmistin kuten aiemmin. Leipä oli omatekemää juurileipää, jonka olin paistanut edellisaamuna. Juomana oli kotikaljaa, mansikkamehua ja vettä. Kaikki ruoka oli hyvää, ja sitä oli riittävästi, mutta ei liikaa (no silli meni taas kaikki). 

Kun olin hakenut perunat palstalta, tein pullataikinan kohoamaan, kohoamisen aikana oli hyvin aikaa pestä perunat valmiiksi. Tein pienen kahden puolen desin taikinan, mutta pullaa olisi kyllä voinut olla vähän enemmän, sitä jäi vain yksi palanen, enkä tiedä kuinka moni ei kehdannut ottaa sitä viimeistä viipaletta. Kaksi mansikkakakkua meni juuri sopivasti, saimme yhdet kakunpalat seuraavana päivänä, mutta ei muuta. Lisäksi tarjolla oli suklaakonvehteja sekä Alku-karkkeja, aivan kuten oli kuopuksen nimiäisissäkin. Kahvin ja teen lisäksi tarjolla oli valikoima erilaisia tölkkilimsoja (en uskalla sanoa ääneen kuinka monta tölkkiä sankari joi). 

Illaksi olin vielä varannut vähän sipsiä ja karkkia muiden tarjoamisten lisäksi. Kummankin nuoren kavereita tuli vähän myöhemmin juhlimaan ja he viihtyivät pitkään yhdessä pelaten. Epävakaisesta säästä huolimatta sade pysyi poissa lähes koko päivän, sen verran ripotteli, että ulkopöydän liina jäi laittamatta. 

Jos tulppaanien kasvatus lakkiaisia varten ylitti odotukset, niin muiden kukkien kasvatus näitä juhlia varten alitti odotukset. Suurin osa kylvöksistä ja esikasvatuksista kärsi alkukesän kuivuudesta (ja lakkiaisista ja muusta johtuvasta hoitamattomuudesta), ja loppujen ajoitus meni pieleen. Nyt minulla kyllä kukkii auringonkukat, kehäkukat, leijonankidat ja kosmokset upeasti! Kukkaloisto ei ehkä ollut odotusten mukaista, mutta hyvin pärjättiin näinkin. Ostimme esikoisen kanssa muutamia irtokukkia ja laitoimme niitä erilaisiin maljakoihin niiden muutamien omien zinnioiden kanssa. Nättiä oli vaikkakin toisenlaista. 

Saliukko sai näin hienon kortin! Muutenkin oli hienoa nähdä, että onnittelukortteja tuli monenlaisia; silloin neljä vuotta sitten taisi olla myynnissä tasan yhdenlaista Protu-onnittelukorttia, eikä sitäkään monessa paikassa. Meillä oli ihanat juhlat, vieraat viihtyivät pitkään ja kuopus oli niin tyytyväinen juhliinsa! Kiitos kaikille vieraille ja muuten muistaneille, olette tärkeitä ja rakkaita 💗

Vihersalaatti juhliin

Minulle voi nauraa, mutta minusta vihersalaatin miettiminen juhliin tuntuu aina hankalalta. Paljonko pitää laittaa mitäkin, millaiseksi pilkkoa jne. Yksinkertainen on tuoreena parasta, mutta entä jos salaatti on pidemmän aikaa pöydässä? En myöskään ikinä muista miten olen viimeksi tehnyt, joten kirjoitan nyt tämän ylioppilasjuhlien salaatin ylös. Teimme kaksi tällaista annosta, toisesta jäi ihan reilusti yli, mutta kuitenkin vain sen verran, että salaatti tuli syötyä seuraavana päivänä lounaalla ja päivällisellä, eli ihan hyvä määrä. Olin varannut aineet kolmeen annokseen, mutta kaksi annosta riitti meillä reilulle 50:lle vieraalle.

Salaatti on pitkään pöydässä eli se ei välttämättä pysy riittävän rapeana ja hyvänä kastikkeen kanssa, joten laitoin kastikkeen erikseen tarjolle. Tämä salaatti tuntui toimivan hyvin ja sai paljon kiitosta etenkin nuoremmalta juhlaväeltä, ainakin siitä ettei siinä ollut paljoa salaattia.

Salaattilinko tuntuu suurimman osan vuotta maailman turhimmalta välineeltä viemässä kaapissa tilaa, mutta kyllä se on pelastus ainakin näitä juhlasalaatteja tehdessä (ja ehkä sadekesän salaattipaljoudessa). Ja mandoliinin avulla saa huolimattomampikin juhlavalmistelija pilkottua kurkun (ja muut kasvikset) nopeasti tasakokoisiksi suikaleiksi. 

2 jääsalaattia

½-1 rasia pikkusalaattia tjs.

3 kurkkua

3 paprikaa

1 rasia vihreitä viinirypäleitä

1 rasia tummia viinirypäleitä

koristeluun versoja ja syötäviä kukkia

salaatinkastike, oliiviöljy, balsamico

Leikkaa (tai revi) salaatti suupaloiksi. Pese ja kuivaa salaatti (tai linkoa kuivaksi salaattilingolla). Pilko kurkut, minä käytin mandoliinia ja vedin kurkut reiluiksi suikaleiksi, siihen ei montaa minuuttia mennyt. Pilko paprika suikaleiksi. Pese viinirypäleet, ja halkaise ne jos sinulla on aikaa, tai laita kokonaisena kuten minä tein nyt ajan säästämiseksi. Sekoita kaikki isossa kulhossa tai esim. 10 l kattilassa. Siirrä salaatti isoon tarjoiluastiaan ja koristele versoilla, kukilla tai millä haluat. Laita kastike erikseen tarjolle.

Leikkotulppaanipenkki

Jo syksyllä minulla oli tulevat ylioppilasjuhlat mielessä. Ajattelin, että jos käy hyvä tuuri, meillä kukkii pihassa joko omenakukat (meni ohi), sireenit (kyllä!) tai juhannusruusu (ei ehtinyt). Mutta tämän lisäksi halusin kasvattaa tulppaaneja, kokeilla josko saisin omia tulppaaneja pöydille. Tilasin sipulit Kukkatarhureilta, siellä oli upea valikoima erilaisia tulppaaneita. Heillä oli syksyllä sopivasti opastusta leikkotulppaanien kasvatukseen. Eli sipuleiden  tilaamisen lisäksi seurasin heidän insta-kanavaa ja sain sieltä hyviä vinkkejä kasvatukseen.

Koska tulevan talven ja kevään ilmoista ei ollut tietoa, ajattelin jakaa riskin kukinta-ajasta tilaamalla 20 aikaisin kukkivaa tulppaania, 20 keskivaiheella kukkivaa ja 20 myöhään kukkivaa lajiketta. Kaikissa näissä oli enemmän kuin riittävästi valinnanvaraa, olisin halunnut ne kaikki!

Leikkotulppaanipenkkiin sipulit voi istuttaa tilan säästämiseksi ihan vieri viereen. Jos istutat sipulit avomaalle, suojaa maapohja tiheällä verkolla jyrsijöiden takia, ja peitä kasvavat tulppaanit harsolla tai verkolla rusakoiden, kauriiden ja peurojen takia. Minulla on pieni piha, ja ratkaisin ongelman istuttamalla sipulit suoraan istutuslaatikon. Laatikko ei ollut mielestäni ihan riittävän korkea, joten lisäsin korkeutta vielä taittelemalla vihreän kauluksen siihen. Ja vaikka laatikko ei ole mikään varsinainen kaunistus, on se talven lumen alla, ja kukinnan alkaessa ei näe muuta kuin kukkia.

Laitoin laatikkoon pohjalle pari säkkiä multaa ja lannoitin sekoittamalla hevosenlantaa joukkoon. Sen jälkeen ladoin sipulit vieriviereen kuten kuvassa näkyy. Lopuksi kaadoin vielä multaa päälle niin, että sipulit jäivät n. kolmen sipulinmitan verran mullan alle (n. 15 cm tai vähän yli). Peitin laatikon sen mukana tulleella kannella ja jätin laatikon pihalle talven armoille. Se peittyi mukavasti lumen alle, ja sai siellä talvehtia pakkasten yli. 

Huhtikuun loppupuolella ensimmäiset lehdet alkoivat puskea ylös. Pidin laatikkoa lämpimällä paikalla, kun en osannut arvioida kuinka kauan siitä menee ensimmäisiin kukkiin. Hyvin olisin voinut pitää tässä vaiheessa vielä varjossa ja kylmemmässä, kasvu ja kukkiminen eteni hurjaa vauhtia. Kastelin tarvittaessa, ja kerran lannoitin sipulikukille tarkoitetulla lannoitteella, siitä en ole varma oliko se tarpeen, mutta hienosti nämä kukkivat näin hoidettuna.

Toukokuun puolessa välissä ensimmäiset tulppaanit olivat täydessä kukassa (nuo kuvan keskimmäiset). Annoin niiden kukkia rauhassa, osan keräsin maljakkoon jo silloin. Tästä eteenpäin kukat alkoivat kukkia vauhdilla niin, että tuo kuvan tilanne oli vajaa pari viikkoa ennen lakkiaisia. 

Sain neuvon kerätä kukat jääkaappiin, mieluiten sipulin kanssa. Keräsin nuo kaikki kukat, osan sipuleineen, tuossa vaiheessa, käärin silkkipaperiin ja laitoin jääkaapin vihanneslokeroon. Puolen viikon päästä siitä keräsin vielä lisää kukkia jääkaappiin ja osan tulppaaneista maljakkoon juhlavalmisteluja ilahduttamaan. Nuo ensimmäiset tulppaanit jaksoivat kukkia useamman viikon penkissä, tässä vaiheessa sää oli aika viileää etenkin öisin.

Juhlia edeltävänä iltana keräsin loput tulppaanit laatikosta ja tyhjensin jääkaapin vihanneslokeron kukista. Leikkasin sipulit pois ja loppuihin uudet imupinnat ja asettelin ne maljakoihin (ylin kuva). Maljakoita riitti lähes jokaiselle pöydälle, isompia ja pienempiä kimppuja unohtamatta vessakukkia. 

Mikä ihana projekti, ja miten paljon iloa vähällä vaivalla! Kaikki kukat ehtivät juhliin, ja ne aikaisimmat säilyivät hyvin yli viikon jääkaapissa (myös ilman sipulia). Niin teen saman ensi vuodeksi, silloin ei edes tarvitse jännittää, että mille viikolle kukinta osuu vaan niitä voi kerätä maljakkoon sitä mukaan kun kukkivat.

Peuralihapullat juhliin

💚 Meillä juhlittiin viikonloppuna ylioppilasta sukulaisten ja ystävien kanssa 💚 

Tarjolla oli muutamaa salaattia, possua, lihapullia ja savulohta. Lohi oli ostettu Granin Maxin kalasta, todella upeaa kalaa taas. Kukat olin tilannut siitä vierestä Ihanasta kukkasesta, ihanat olivatkin! 

Tein tarjottavaksi ison määrän lihapullia edellisellä viikolla, ehtivät olla muutaman päivän pakastimessa. Tästä ohjeesta tulee n. 45 pienehköä lihapullaa, ja ohje on helppo kertoa juhliin tarvittavalla määrällä. Jos kerrot taikinan vaikka kymmenellä, saat n. 450 lihapullaa. Ajanhallinnan kannalta kirjoitan muistiin, että minulla aikaa meni kaikkineen n. tunnin verran, tai vähän yli, sataa lihapullaa kohden. Paistoin lihapullat uunissa, siskoni neuvoi kääntämään ne puolessa välissä, ja näin tein. 

1 keskikokoinen sipuli

öljyä/voita

0,75 dl korppujauhoa

1 tl suolaa

2-3 tl paprikajauhetta

ripaus valkopippuria ja ehkä cayennepippuria

1 tl viherpippuria morttelin kautta

1 tl kuivattua timjamia

1 tl (reilu) sinappijauhetta

1,5 dl kermaa

1 kananmuna

400 g peurajauhelihaa

200 g sika-nautajauhelihaa

Kuori ja pilko sipuli hienoksi. Kuullota se pannulla tilkassa öljyä/voita, siirrä jäähtymään. Sekoita kulhossa korppujauhot ja mausteet sekaisin. Lisää kerma ja muna, sekoita nopeasti ja lisää jauhelihat ja sipuli joukkoon heti ja sekoita tasaiseksi.  Anna taikinan maustua ja turvota puolisen tuntia. Pyöritä pieniksi lihapulliksi ja paista pellillä 225 asteessa n. 15 minuuttia. Käännä lihapullat ympäri puolessa välissä, minulla aika juoksi sen ajan eli pullat olivat uunissa vähän vähemmän aikaa.

Lihapullat voi pakastaa ja sulattaa sitten ennen juhlia. Ne voi tarjota kylmänä tai lämmitettynä. Näistä lihapullista tuli paljon kehuja ja reseptiäkin kaivattiin. Alkuperäinen ohje on Aura Liimataisen Parasta kotiruokaa -kirjasta, mutta vähän olen muuttanut suhteita ja maustamista, ja tärkeimpänä neuvona juhlien kannalta oli se siskon neuvo, että pullat kannattaa kääntää kertaalleen. Ja kun lihapullia tekee riittävästi, voi niistä nauttia juhlien jälkeenkin monella tapaa.

Peuran kinkku pönttöuunissa

Söimme melko perinteisesti pääsiäiskinkkua tänäkin pääsiäisenä, peuraa tällä kertaa. Valmistin kinkun eilen pönttöuunissa, lämpöä oli sisällä sen jälkeen ihan riittävästi, esikoinenkin tarkeni. Poltin yhden tavallisen pesällisen puita jonka jälkeen kinkku kypsyi aika nopeasti. Kinkku oli niin hyvää, niin hyvää, sekä heti lämpimänä että seuraavana päivänä kylmänä, ja myös leivän päällä sanoi kuopus.

Minä ostin pienemmän Mari-uunivuoan pönttöuunia varten, ja se on osoittautunut todella hyväksi hankinnaksi. Se on kevyt (kestävyydestä en vielä tiedä) ja riittävän kapea joten sen saa helposti uuniin. Ja kyllä siihen sopi hyvin tuollainen reilun kolmen kilon kinkkukin.

n. 3 kg peurankinkku

1 rkl paprikajauhetta

pippureita morttelin kautta

jauhettua ancho-chiliä

2 tl timjamia

½ rkl fariinisokeria

3 tl suolaa

oksa tuoretta rosmariinia

loraus öljyä

1 sipuli

1 iso porkkana

varsisellerin varsi

2½ dl vettä

Siisti kinkusta kalvot ja rasva pois tarvittaessa. Sekoita mausteet ja lisää öljyä juuri ja juuri sen verran että saat paksun tahnan. Hiero tahna lihan pintaan ja laita paistomittari lihan paksuimpaan kohtaan, varo ettei se osu luuhun. Anna lihan maustua huoneenlämmössä tunti. Laita vuokaan pilkotut kasvikset ja vettä, lisää liha ritilälle tai suoraan kasvisten päälle. 

Lämmitä pönttöuuni, yksi pesällinen riitti ainakin minulla oikein hyvin. Kun hiillos on melkein palanut loppuun, laita kinkku uuniin. Paista haluttuun lämpötilaan, minä pidin nyt kinkun uunissa reilu kaksi tuntia. Anna lihan vetäytyä folion alla ainakin puoli tuntia. 

Söimme lankalauantaina kinkun kanssa muusia, kahta salaattia sekä kastiketta (paistoliemi suurustettu vehnäjauholla ja loraus kermaa mausteena, ei mitään muuta ja silti ihan paras kastike). Tänään pääsiäissunnuntaina söimme kinkkua kylmänä uunijuuresten ja lohkoperunoiden kanssa. 

Peuran sisäfile pannulla

Tämä vuosi on meidän perheessä melkoinen juhlavuosi. Juhliminen alkoi heti tammikuussa viiskymppisillä (ei sentään minun: omat meni jo pandemian aikana). Varsinaisena juhlapäivänä kummmallakin oli pitkähköt työpäivät joten illallinen piti miettiä helpon ja nopean kaavan mukaan. Päädyin peuran sisäfileeseen ja uuniperunoihin ja -kasviksiin. Ja nauratin miestä sillä, että edellispäivänä herkuttelimme savukalalla ja mädillä lisukkeineen koska Suomessahan juhlitaan aina aattonakin. 

Minulla oli kolme peuran sisäfilettä, kaksi aikuisen ja yksi vasan, yhteensä reilu kilo (taisi olla ensimmäinen kerta kun peuran sisäfilettä jokainen sai riittävästi).  Sisäfileet olivat sulamassa jääkaapissa ja töistä lähdettyäni pyysin kuopusta ottamaan lihat huoneenlämpöön. Kotiin tullessa laitoin syvälle lautaselle vähän rypsiöljyä, timjamia, pippureita morttelin kautta sekä suolaa ja lihat maustumaan siihen. 

Kuorin ja pilkoin perunat ja punajuuret, siirsin ne öljyn, suolan ja mausteiden kautta uunipellille 250 asteeseen uuniin. Perunoille timjamia, punajuurille siirappia ja balsamicoa. Jatkoin kuorimalla ja pilkkomalla porkkanat ja palsternakan, niille vaahterasiirappia ja omenaviinietikkaa. Lisäsin nekin pellille ja jatkoin paistamista niin, että perunoille ja punajuurille tuli 30 minuuttia täyteen, muille vähän vähemmän.

Kun kasvikset olivat uunissa, paistoin sisäfileet pannulla voin ja öljyn seoksessa. Laitoin kaikki kolme filettä yhtä aikaa pannulle ja paistoin kaikkia puoli minuuttia puoleltaan lämmön ollessa täysillä. Sitten laskin lämpöä 6/9, paistoin viitisen minuuttia, käänsin puolessa välissä. Tämän jälkeen otin pienemmän vasan fileen pannulta pois, laitoin sen lämmitettyyn astiaan folion alle. Isoja fileitä paistoin vielä toisen viitisen minuuttia, käytin pannulla kantta tässä vaiheessa, käänsin taas kerran. Näiden kokonaisten fileiden kypsyys oli sellainen medium/medium+ vetäytymisen jälkeen.

Kun olin siirtänyt isommatkin fileet astiaan folion alle (en siis käärinyt lihoja folioon) valmistin kastikkeen. Kun oli juhlasta kyse, lisäsin pannulle voita ja jauhoa, annoin vähän ruskistua ja lisäsin purkillisen kermaa. Maustoin kastikkeen kriikunahillolla ja suolalla sekä vielä lopulsi lihasta valuneella nesteellä (sitä ei ollut paljoa). Keitin myös pavut samalla ja maustoin ne voilla ja soijakastikkeella, nämä ovat koko perheen herkkua. 

Tästä syntyi juhla-ateria reilussa puolessa tunnissa pitkähkön työpäivän jälkeen, maistui kaikille, ja vaikka kattaus ei ollut tuon juhlavampi niin kyllähän ne lihaöverit peuran sisäfileestä on juhlaa.

Jälkiruokana oli hillapavlova, olin paistanut edellisiltana marengin, väliin tuli Jymyn vaniljajäätelöä ja hyvää hillaa. Vitonen hajosi, mutta kyllähän sen vielä vitoseksi tunnistaa.

Viikonloppuna juhlittiin vielä sankarin lähisuvun kanssa nauttien hyvästä ruuasta ja mukavasta yhdessäolosta. Sankari sai hienoja lahjoja, ruokaa riitti ja paikka oli juuri sopiva meidän juhlille,

 

 

Kokki valmisti savustettua hirven ulkofilettä sekä kastiketta miehen ampumasta peuran ulkofileestä, lisänä perunoita, paahdettuja kasviksia ja salaatteja (salaatit eivät näy näissä kuvissa, hyvää vihersalaattia ja upeaa savulohisalaattia). 

 

 

Jälkiruokana oli amerikkalaista suklaakakkua, jäätelöä ja hillaa. Ja sankarin ylioppilaslahjaksi (yli 30 v sitten!) saamaa viskiä.  Olipahan meillä juhlat!

Aatonaaton 2022 kalapöytä ja balsamico-hauki

Perinteiseen tapaan söimme tänään kala-aterian, huomenna voi sitten keskittyä laatikoihin ja kinkkuun.  Blogihistorian ensimmäistä vuotta lukuunottamatta olen kirjannut ylös meidän aatonaaton kala-aterian ylös joka vuosi. Tänäkin vuonna meitä oli kaksi lipeäkalan syöjää koska suunnitelmat muuttuivat hieman. Lisäksi kuopus maistoi lipeäkalaa ensimmästä kertaa ihan pyytämättä, ja sanoi että se on ihan ok (jes!). Se olikin tänä vuonna erityisen hyvää, samoin kotikalja onnistui paremmin kuin aikoihin/koskaan (5 l vettä, 3 pss Tuoppi-uutetta, 1,25 pss hiivaa, sokeria vähän vähemmän kuin laatikon ohjeessa, viikko kylmässä). Pöytä on vähän ahdas, mutta sain sentään kaiken suunnilleen mahtumaan.

Tämän vuoden joulu on vähän tällainen välijoulu, tällä iällä olisi sopivaa jos joulu olisi ehkä joka kolmas tai neljäs vuosi, tosin nyt minä en ole ollut ainoa, joka on ollut vähän väsynyt tässä vaiheessa vuotta. Meillä jäi kuusi hankkimatta, piparit leipomatta ja koristeet laittamatta.  Ruoka on kuitenkin samanlaista kuin joka joulu, mutta onhan tämä vähän tällainen paperiserviettien vuosi. Mutta kun (lähes) kaiken tilaa kotiin, ei tarvitse kaloista, muusta ruuasta tai kukista tinkiä.  Eilen ovi kävi tiuhaan, kun ensin tuli kukkalähetti tuoden ihanat kukat Kauklahden kukasta, sitten Kauppahalli24 toi ruokatilauksen ja illalla vielä Maxin kalan auto kurvasi pihaan kaikkien kalojen kanssa (paitsi lipeäkalan olin ostanut Hakaniemen hallin Reitin kalasta). 

 

Teimme muutama vuosi ennen pandemiaa (joulukuussa 2018) jutun jouluisesta riistapöydästä Maaseudun tulevaisuuden Kantri-liitteeseen. Samassa jutussa oli miehen entisen työkaverin pari upeaa ohjetta hauelle. Tein mökin katiskasta tulleesta haesta limnologin balsamico-haukea. Tämä on huikea resepti, kannattaa tehdä! Hauki on loistava kala tällaiseen, sillä sen rakenne säilyy niin hyvänä.

Pöydässä oli seuraavat herkut:

Lohenmäti, smetana, sipulisilppu

Suolakeksejä ja saaristolaisleipää

 

Graavit lohi ja siika

Kylmä- ja lämminsavulohi 

Sipulisilli

Savulohitäytteiset ruiskupit

Balsamico-hauki (ohje lopussa)

Lipeäkala, voisula, maustepippuri ja suola

Keitetyt perunat

Sienisalaatti

Rosolli

Suolakurkut

Kotikalja ja lapsilla Coca-cola

Balsamicohauki

n. 500 g ruodonta haukea palasina (yli kiloisesta hauesta)

vettä 

1 rkl suolaa

Fileoi hauki ruodottomaksi, leikkaa suupaloiksi. Kiehauta haukipalat nopeasti suolavedessä, jäähdytä.

2 salottisipulia

muutama kevätsipulin varsi

2 chiliä (Ajit Cristal ja Fantasy)

2 valkosipulin kynttä

muutama kokonainen maustepippuri

4 laakerinlehteä

tuoretta timjamia

n. 2 dl vaaleaa balsamicoviinietikkaa

n. 2 dl rypsiöljyä

Lado haukipalat ja kasvikset pilkottuna lasipurkkiin. Kaada päälle etikka-öljyseos. Anna marinoitua vähintään pari päivää jääkaapissa, kääntele purkkia silloin tällöin. Kala säilyy kylmässä pidempäänkin, paitsi tulee kyllä syötyä ennen sitä. 

Ihana kala-ateria tänäkin jouluna. Aiemmin ajattelin lopettaa tämän postauksen sanoihin Näkemiin ja kiitos kaloista, mutta ehkä en kuitenkaan.

Marraskuu - synttärikuu

Kuten blogia seuranneet tietävät, meillä on kaksi marraskuun lasta eli juhlia riittää tähän harmaaseen aikaan. Tänä vuonna juhlimme vähän perusteellisemmin, sillä esikoinen tuli täysi-ikäiseksi. Viikko sitten juhlittiin sukulaisten kanssa yhdessä, tänä viikonloppuna esikoinen juhli kavereidensa kanssa yökyläsynttäreiden merkeissä muun perheen vuokramökkeillessä yhden yön.

Viime viikolla juhlimme hyvin perinteiseen tapaan, vieraita tosin oli paikalla vähän vähemmän, yhteensä meitä oli 12 oma perhe mukaanlukien. Minä valmistin ruuan ja päälle juotiin kakkukahvit. Ruokana oli yksinkertaisesti hapanimelää porsasta ja riisiä, lisänä salaattia ja patonkia. Tämä oli helppo ruoka valmistaa juhlapäivänä, sillä olin paistanut lihat ja keittänyt kastikkeen edellisenä iltana valmiiksi, eli vähän ennen vieraiden saapumista piti vain paistaa paprikat ja sipulit ja sekoittaa kaikki yhteen, sekä keittää riisi. Tein tuon annoksen n. 3x, kasviksia vähän reilummin, ja siitä jäi vielä yhdelle aterialle ruoka. Juotavaksi oli tarjolla maitoa, mehua, vettä ja kuplavettä. Ruoka taisi maistua kaikille, ja erityisesti siskoni oli iloinen siitä, että kerrankin joku muu oli tehnyt ruuan ja hän pääsi valmiiseen pöytään. 

Esikoisen kakkutoiveina oli viime vuotiseen tapaan pätkis-vadelmakakku  ja kuopuksella jo perinteeksi tullut hedelmäsalaattikakku (joka oli jotenkin erityisen hyvää tänä vuonna). Kuopuksen kakun tein neljän munan kakkuna ja se meni melkein kokonaan, suklaakakkua jäi vähän enemmän. Leivoin myös tiikerikakun, jota on ollut tarjolla esikoisen nimiäisissä, monilla synttäreillä ja Prometheus-juhlassa. Juomana kahvia, teetä, limsaa ja mehua.

Esikoinen halusi järjestää kavereilleen perinteiset lasten kutsut. Vai pitäisikö sanoa että lähes perinteiset, sillä vanhemmat eivät olleet paikalla leikittämässä ja tarjoilemassa herkkuja. Ja olihan tarjolla myös kuohuviiniä ja kohtuudella muuta alkoholipitoista, sillä esikoinen on kaveriporukan viimeinen, joka tuli täysi-ikäiseksi. Tilasin perinteisesti kukat Kauklahden kukasta floristimestari Pirjo Kopilta, kimppuun oli piilotettu ihana yllätys syntymäpäiväsankarille. Tarjolla oli coctail-tikkuja, minipitsoja, mokkapaloja, prinsessakeksejä ja tietysti sipsiä ja karkkia. Vieraat ilmeisesti viihtyivät hyvin, meillä oli n. 10 nuorta joista puolet jäi yökylään. Nyt meillä on koti täynnä kukkia, ilmapalloja ja serpentiiniä!

Me muut olimme yhden yön mökkeilemässä, mies kävi vähän metsällä, saunoime, minä luin yhden kirjan ja uin avannossa sekä nukuimme riittävästi (toisin kuin synttärivieraat). Söimme sushia ja hyvän aamiaisen sekä ehkä vähän herkkuja. Tulimme kotiin illalla puoli kuuden aikaan, vieraat olivat poistuneet 10 minuuttia aiemmin. Nyt on enää yksi alaikäinen kotona eikä ole kuin yksi Wilma-tili jolle pääsen. Onnea lapsille ja kiitos kaikille vieraille!

Täysi-ikäisen lapsen toiveaamiainen: riisipuuroa ja luumusoppaa

Aleksis Kiven päivä ja hirvipaisti

 

Tänään on taas liputuspäivä ja lempikirjailijani juhlapäivä. Juhlan kunniaksi valmistin pienen hirvipaistin mökkiolosuhteissa (kuten arvata saattaa: eilen). Paistin lopputulos meni arvailuksi, sillä en tiennyt paistin painoa eikä mökillä ole (oma moka) edelleenkään paistomittaria. Mutta ehkä sitä kokemusta on sen verran kertynyt, että arvioin paistin painoksi vähän vajaa 2 kg ja ajaksi uunissa 2 h, ja lopputulos oli juuri sellainen kuin halusinkin. Paistista riitti hyvin nälkäisten aterialle, seuraavan päivän arki-illalliseksi sekä isälle parin kolmen päivän aterialle.

Aterian kokoaminen vaati vähän vaivannäköä, mutta kaikki oli sen arvoista. Omavaraisuusaste oli myös huima: hirvi oli isän ampumaa, perunat, kasvikset ja yrtit mökin kasvimaalta, sienet (se kourallinen) lähimetsästä ja katajanmarjat mökin pihasta. Aamulla ennen sieneen lähtöä laitoin lihan marinoitumaan, siitä parin tunnin päästä tein tulet ulos. Hiillosta odotellessa hain kasvimaalta kasvikset ja yrtit. 

hyvää hirvipaistia (vajaa 2 kg)

tuoretta rosmariinia

tuoretta timjamia

katajanmarjoja (n. teelusikallinen)

1 tl viherpippuria

vähän kuivattua chiliä

2 tl suolaa

2 rkl öljyä

 

1 iso porkkana

1 iso sipuli

varsisellerin varsi

rosmariinia ja timjamia

1 dl vettä

 

Siisti hirvenpaisti tarvittaessa. Hiero yrtit ja mausteet morttelissa, sekoita ne öljyyn suolan kanssa. Levitä yrttiseos tasaisesti lihalle ja anna maustua pari tuntia tai enemmän.

Vihannespeti lihalle

Valmista ulkotuli jos mahdollista. Grillaa hyvä pinta lihaan (tai paista kuumalla valurautapannulla) ja aseta liha uunipannulle porkkanan, sipulin, sellerin ja yrttien päälle. Lisää vähän vettä vuokaan ja paista n.  125 asteessa kaksi tuntia (tai käytä paistomittaria ja kypsennä haluttuun lämpöön). Kääri liha folioon ja anna vetäytyä vähintään 20 minuuttia, minulla meni nyt n. puoli tuntia.

Sillä aikaa kun liha vetäytyi foliossa valmistin uuniperunat ja juurekset: vähän öljyä, timjamia ja suolaa ja 250 astetta n. 25 minuuttia. Valmistin myös sienikastikkeen, tai oikeastaan sienillä maustetun sipulikastikkeen: käytin kastikkeeseen ison sipulin ja kourallisen (kahden päivän saalis!) suppilovahveroita, sekä liemen joka syntyi paistista. Täydellinen juhla-ateria.

 

Hyvää Aleksis Kiven päivää kaikille!

Aamu-uinnin jälkeinen paluu, oma varjo on pitkällä

Joulun 2021 kalapöytä

Tänään söimme perinteisen aatonaaton kala-aterian. Rokotusten voimalla pöydässä oli viisi ruokailijaa eli myös lipeäkalaa oli tarjolla pienen tauon jälkeen. 

Viimevuotiseen tapaan tilasin kaikki kalat lipeäkalaa lukuunottamatta Maxin kalasta kotiinkuljetuksella. Lipeäkalankin olisin tilannut, mutta sitä ei ollut ennakkotilauksissa tänä vuonna saatavilla. Tilasin kalat heti kun se oli mahdollista, nopeasti tilausikkunat täyttyivätkin. Ja koska syömme ensimmäisen kala-aterian jo aatonaattona, otin tilauksen eiliselle, näin ehdin juuri ja juuri tehdä silakatkin täksi päiväksi.

Tilasin myös joulukukat eiliselle Kauklahden kukasta ja sain kolme ihanaa pikkukimppua pöytään jo tälle kala-aterialle. Kimppujen lisäksi tilasin misteliä sekä irtokukkia. Näistä kukista teimme esikoisen kanssa monta pientä kimppua, nyt on kukkia vähän joka hyllyllä ja on meillä vessakukatkin kuten juhlaan kuuluu. Kun ruokapöytä oli täynnä kukkia eilen, tajusin että  kukkaöverit on parempi kuin vajarit. Toiset kompensoi vajavaisen joulusiivouksen hämärällä mutta minä kompensoin sen kukilla.

Kalapöydässä meillä oli tarjolla: 

Lohenmäti, ranskankerma ja hopeasipuli

Keksilajitelma ja saaristolaisleipä

Lohitäytteiset ruiskupit

Graavilohi

Graavisiika

Lämminsavulohi

Kylmäsavulohi

Silakka-boqourones

Viski-sinappisilli 

Sipulisilli

Katajamarinoidut silakat

Lipeäkala, voisula, maustepippuri  ja suola

Keitetyt perunat

Sienisalaatti rouskuista

Rosolli

Silmusalaatti

Ihana ateria, oikea juhlaruoka. Jälkiruokaa ei ollut, mutta iltapalalla söimme luumurahkaa joka maistui lähinnä aikuisille sekä vajaan kilon verran mandariineja jotka maistuivat kaikille. Samanlainen kala-ateria syödään uudestaan joulupäivänä, huomenna on vuorossa kinkkua ja laatikoita sekä luumusoppaa kermavaahdolla jälkiruuaksi. 

Muistiin ensi vuodeksi:

• osta lipeäkala vaikka hallista
• perunoita pitää olla vähän enemmän
• pelkkä sipulisilli riittää (rosollille), silakat ja sillit olivat vähän turhia
• n. 150 g mätiä yhdelle kattaukselle riittää
• alle kilo lämminsavulohta on liian vähän

Olohuoneen pakastimelle tuli joulu

Pätkis-vadelmakakku ja synttärit 2021

Tänä vuonna saimme juhlia lasten synttäreitä taas vähän isommalla porukalla ja se oli pelkästään ihanaa! Mukava nähdä kaikkia sukulaisia, nauttia puheensorinasta ja jatkuvasta naurunremakasta. Meillä oli ensin ruoka ja vähän myöhemmin joimme kakkukahvit. Ruuaksi syötiin lasagnea Nigellan mukaan, salaattia ja sieni-punajuurisalaattia, lisänä patonkia ja perinteiset ruokajuomat. Lasagnen tein tuosta ohjeesta kaksinkertaisena, kastikkeen kymmenen litran kattilassa ja vuokana isoin uunivuoka. Ihan koko satsi ei mahtunut tuohon vuokaan, pari pientä vuokaa meni pakastimeen. Tuo lasagne riitti hyvin 14:lle henkilölle ja vielä jäi huomiset etälounaat. Yksi serkuista oli meillä yötä ja serkukset tekivät salaatin ja muutenkin auttoivat kattamisessa ja muussa. 

Kakkukahveilla oli molemmilla lapsilla taas omat kakut: kuopuksella perinteisesti hedelmäsalaattikakku, sydämen muotoinen nakukakku tällä kertaa, ja esikoinen löysi googlaamalla hyvältä kuulostavan vadelma-pätkiskakun. Hyvää kakku oli, todellakin hyvää. Koristeet olimme ostaneet jo syyslomareissulla Tampereen viehättävästä Tallipihan suklaapuodista. 

Kakun ohjeen otin Viimeistä murua myöten -blogista, vähän muutin ohjetta ja suurensin sitä aavistuksen, mitään kovin tarkkoja muutoksia en tällä kertaa tehnyt. Kuorrutteen määrän suurensin ehkä turhaan, seuraavalla kerralla voisi tehdä alkuperäisen ohjeen määrän, tästä jäi vähän yli. Kirjoitan koko ohjeen tähän yhteen postaukseen, tarkempaa pohdintaa ja alkuperäiset määrät voi lukea tuon linkin takaa löytyvistä postauksista. Oli kyllä kiva leipoa kakku johon oli hyvät ja toimivat ohjeet, ja tiesi että joku muu on jo kokeillut sen parhaan version. Minä en tehnyt vegaanista versiota, kirjoitan tähän vähän pelkistetysti ohjeen kuten minä tein:

Suklaakakkupohja

2,6 dl maustamatonta jugurttia (alkuperäisessä ohjeessa piimää)

1,3 dl rypsiöljyä

3 pientä kananmunaa

250 g vehnäjauhoja 

70 g kaakaojauhetta 

370 g sokeria

1 tl leivinjauhetta

2 tl ruokasoodaa

1 tl suolaa

1 tl vaniljasokeria

2,6 dl lämmintä kahvia 

Sekoita jugurtti, öljy ja munat keskenään. Sekoita keskenään sekoitetut kuivat aineet joukkoon, älä vatkaa tai vaivaa. Kaada lopuksi lämmin kahvi joukkoon ja sekoita. Kaada löysä, lähes juokseva taikina 26 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan. Paista 175 asteessa n. 40-45 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kunnolla esim. yön yli.

Vadelma-pätkistäyte

2 dl kuohukermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

250 g vadelmia

½ dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

70 g pätkiksiä rouhittuna

Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi, vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuusto ja sokerit. Sekoita joukkoon myös rouhitut pätkikset. 

Halkaise kakku kolmeen osaan. Levitä puolet täytteestä toiseen väliin ja puolet toiseen. Kakku ei tarvitse erillistä kostutusta, etenkin jos kakun täyttää edellisenä päivänä. Kelmuta kakku ja säilytä kylmässä yön yli. Minä en kylläkään kelmuttanut, kakkuvuoka mahtui täytetyn kakun suojaksi ja se riitti hyvin. 

Pätkiskuorrute

n. 300 g pätkiksiä

1,35 dl kuohukermaa

200 g huoneenlämpöistä voita kuutioituna

1 dl tomusokeria

0,7 dl  kaakaojauhetta

ripaus suolaa

Kaada pätkikset kulhoon tai kattilaan. Lämmitä kerma kiehuvaksi ja kaada pätkisten päälle, anna seistä minuutin verran. Sekoita sen jälkeen tahna tasaiseksi esim. lusikalla voimakkaasti sekoittaen. 

Vaahdota toisessa kulhossa pehmeä voi ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi, vatkaa myös kaakaojauhe ja suola joukkoon. Vatkaa tämä ja pätkistahna keskenään hyvin sekaisin. Kakun voi päällystää heti pehmeällä kuorrutteella, mutta jos haluat pursottaa koristeita, pidä kuorrutetta jääkaapissa kunnes se jähmettyy vähän. Minä levitin kuorrutteen heti pelmeänä jälkuruokalusikalla, ja siitä tuli minusta ihan hieno. Esikoinen koristeli kakun vielä suklaahelmillä ja vaaleanpunaisilla manteleilla. Uusi suosikkikakku on löytynyt!

Juhlista nauttii kolmeen kertaan: valmistelu on kivaa, juhlat on kivat ja tämä hetki on kiva