Vihersalaatti juhliin

Minulle voi nauraa, mutta minusta vihersalaatin miettiminen juhliin tuntuu aina hankalalta. Paljonko pitää laittaa mitäkin, millaiseksi pilkkoa jne. Yksinkertainen on tuoreena parasta, mutta entä jos salaatti on pidemmän aikaa pöydässä? En myöskään ikinä muista miten olen viimeksi tehnyt, joten kirjoitan nyt tämän ylioppilasjuhlien salaatin ylös. Teimme kaksi tällaista annosta, toisesta jäi ihan reilusti yli, mutta kuitenkin vain sen verran, että salaatti tuli syötyä seuraavana päivänä lounaalla ja päivällisellä, eli ihan hyvä määrä. Olin varannut aineet kolmeen annokseen, mutta kaksi annosta riitti meillä reilulle 50:lle vieraalle.

Salaatti on pitkään pöydässä eli se ei välttämättä pysy riittävän rapeana ja hyvänä kastikkeen kanssa, joten laitoin kastikkeen erikseen tarjolle. Tämä salaatti tuntui toimivan hyvin ja sai paljon kiitosta etenkin nuoremmalta juhlaväeltä, ainakin siitä ettei siinä ollut paljoa salaattia.

Salaattilinko tuntuu suurimman osan vuotta maailman turhimmalta välineeltä viemässä kaapissa tilaa, mutta kyllä se on pelastus ainakin näitä juhlasalaatteja tehdessä (ja ehkä sadekesän salaattipaljoudessa). Ja mandoliinin avulla saa huolimattomampikin juhlavalmistelija pilkottua kurkun (ja muut kasvikset) nopeasti tasakokoisiksi suikaleiksi. 

2 jääsalaattia

½-1 rasia pikkusalaattia tjs.

3 kurkkua

3 paprikaa

1 rasia vihreitä viinirypäleitä

1 rasia tummia viinirypäleitä

koristeluun versoja ja syötäviä kukkia

salaatinkastike, oliiviöljy, balsamico

Leikkaa (tai revi) salaatti suupaloiksi. Pese ja kuivaa salaatti (tai linkoa kuivaksi salaattilingolla). Pilko kurkut, minä käytin mandoliinia ja vedin kurkut reiluiksi suikaleiksi, siihen ei montaa minuuttia mennyt. Pilko paprika suikaleiksi. Pese viinirypäleet, ja halkaise ne jos sinulla on aikaa, tai laita kokonaisena kuten minä tein nyt ajan säästämiseksi. Sekoita kaikki isossa kulhossa tai esim. 10 l kattilassa. Siirrä salaatti isoon tarjoiluastiaan ja koristele versoilla, kukilla tai millä haluat. Laita kastike erikseen tarjolle.

Peuralihapullat, gluteeniton ja maidoton

 

Tein ylioppilasjuhliin myös gluteenittomia ja maidottomia lihapullia. Sain hyvän vinkin korppujauhon tilalle: gluteenittomat kaurahiutaleet. Ne toimivat hyvin, ja nämä lihapullat maistuivat todella hyviltä, vaikka itse sanonkin. Käytin nesteenä itsetehtyä peuralientä, mutta toki tässä voi käyttää mitä tahansa muutakin nestettä. Muuten maustoin samalla tapaa kuin tavalliset lihapullat koska halusin näiden maistuvan mahdollisimman samalta. Paistoin nämäkin lihapullat uunissa, pannulla paistaen ehkä tulisi vielä parempia.

350 g peuran jauhelihaa

100 g naudan jauhelihaa (voi jättää pois)

100 g sika-nautajauhelihaa 

1 pieni sipuli

öljyä vähän

0,8 dl Myllyn paras gluteeniton kaurahiutale

1½ dl vahvaa peuralientä (tai muuta nestettä)

1 kananmuna

1 tl sinappijauhetta

1 tl kuivattua timjamia

3 tl paprikamaustetta

1 tl viherpippuria

ripaus valko- ja cayennepippuria

Kuori ja pilko sipuli hienoksi. Kuullota se pannulla tilkassa öljyä, siirrä jäähtymään. Sekoita kulhossa kaurahiutaleet ja mausteet sekaisin. Lisää liemi ja muna, sekoita nopeasti ja lisää jauhelihat ja sipuli joukkoon heti ja sekoita tasaiseksi.  Anna taikinan maustua ja turvota puolisen tuntia. Pyöritä pieniksi lihapulliksi ja paista pellillä 225 asteessa n. 15 minuuttia. Käännä lihapullat ympäri puolessa välissä, minulla aika juoksi sen ajan eli pullat olivat uunissa vähän vähemmän aikaa. Tuli 45 suht pientä lihapullaa.

Leikkotulppaanipenkki

Jo syksyllä minulla oli tulevat ylioppilasjuhlat mielessä. Ajattelin, että jos käy hyvä tuuri, meillä kukkii pihassa joko omenakukat (meni ohi), sireenit (kyllä!) tai juhannusruusu (ei ehtinyt). Mutta tämän lisäksi halusin kasvattaa tulppaaneja, kokeilla josko saisin omia tulppaaneja pöydille. Tilasin sipulit Kukkatarhureilta, siellä oli upea valikoima erilaisia tulppaaneita. Heillä oli syksyllä sopivasti opastusta leikkotulppaanien kasvatukseen. Eli sipuleiden  tilaamisen lisäksi seurasin heidän insta-kanavaa ja sain sieltä hyviä vinkkejä kasvatukseen.

Koska tulevan talven ja kevään ilmoista ei ollut tietoa, ajattelin jakaa riskin kukinta-ajasta tilaamalla 20 aikaisin kukkivaa tulppaania, 20 keskivaiheella kukkivaa ja 20 myöhään kukkivaa lajiketta. Kaikissa näissä oli enemmän kuin riittävästi valinnanvaraa, olisin halunnut ne kaikki!

Leikkotulppaanipenkkiin sipulit voi istuttaa tilan säästämiseksi ihan vieri viereen. Jos istutat sipulit avomaalle, suojaa maapohja tiheällä verkolla jyrsijöiden takia, ja peitä kasvavat tulppaanit harsolla tai verkolla rusakoiden, kauriiden ja peurojen takia. Minulla on pieni piha, ja ratkaisin ongelman istuttamalla sipulit suoraan istutuslaatikon. Laatikko ei ollut mielestäni ihan riittävän korkea, joten lisäsin korkeutta vielä taittelemalla vihreän kauluksen siihen. Ja vaikka laatikko ei ole mikään varsinainen kaunistus, on se talven lumen alla, ja kukinnan alkaessa ei näe muuta kuin kukkia.

Laitoin laatikkoon pohjalle pari säkkiä multaa ja lannoitin sekoittamalla hevosenlantaa joukkoon. Sen jälkeen ladoin sipulit vieriviereen kuten kuvassa näkyy. Lopuksi kaadoin vielä multaa päälle niin, että sipulit jäivät n. kolmen sipulinmitan verran mullan alle (n. 15 cm tai vähän yli). Peitin laatikon sen mukana tulleella kannella ja jätin laatikon pihalle talven armoille. Se peittyi mukavasti lumen alle, ja sai siellä talvehtia pakkasten yli. 

Huhtikuun loppupuolella ensimmäiset lehdet alkoivat puskea ylös. Pidin laatikkoa lämpimällä paikalla, kun en osannut arvioida kuinka kauan siitä menee ensimmäisiin kukkiin. Hyvin olisin voinut pitää tässä vaiheessa vielä varjossa ja kylmemmässä, kasvu ja kukkiminen eteni hurjaa vauhtia. Kastelin tarvittaessa, ja kerran lannoitin sipulikukille tarkoitetulla lannoitteella, siitä en ole varma oliko se tarpeen, mutta hienosti nämä kukkivat näin hoidettuna.

Toukokuun puolessa välissä ensimmäiset tulppaanit olivat täydessä kukassa (nuo kuvan keskimmäiset). Annoin niiden kukkia rauhassa, osan keräsin maljakkoon jo silloin. Tästä eteenpäin kukat alkoivat kukkia vauhdilla niin, että tuo kuvan tilanne oli vajaa pari viikkoa ennen lakkiaisia. 

Sain neuvon kerätä kukat jääkaappiin, mieluiten sipulin kanssa. Keräsin nuo kaikki kukat, osan sipuleineen, tuossa vaiheessa, käärin silkkipaperiin ja laitoin jääkaapin vihanneslokeroon. Puolen viikon päästä siitä keräsin vielä lisää kukkia jääkaappiin ja osan tulppaaneista maljakkoon juhlavalmisteluja ilahduttamaan. Nuo ensimmäiset tulppaanit jaksoivat kukkia useamman viikon penkissä, tässä vaiheessa sää oli aika viileää etenkin öisin.

Juhlia edeltävänä iltana keräsin loput tulppaanit laatikosta ja tyhjensin jääkaapin vihanneslokeron kukista. Leikkasin sipulit pois ja loppuihin uudet imupinnat ja asettelin ne maljakoihin (ylin kuva). Maljakoita riitti lähes jokaiselle pöydälle, isompia ja pienempiä kimppuja unohtamatta vessakukkia. 

Mikä ihana projekti, ja miten paljon iloa vähällä vaivalla! Kaikki kukat ehtivät juhliin, ja ne aikaisimmat säilyivät hyvin yli viikon jääkaapissa (myös ilman sipulia). Niin teen saman ensi vuodeksi, silloin ei edes tarvitse jännittää, että mille viikolle kukinta osuu vaan niitä voi kerätä maljakkoon sitä mukaan kun kukkivat.

Suklaa-pähkinäkakku

 

Ylioppilas oli haaveillut Bakerikan kakusta juhliinsa suunnilleen Bakerikan alkuajoista asti. Tämä sopi minulle paremmin kuin hyvin, sillä kakut eivät ole mitenkään vahvuuteni. Valmistauduimme jo aiemmin keväällä maistelemalla muutamia kakkuja, ja lopulta päädyimme tähän ihanaan suolakaramelli-vadelmakakkuun. Emme päässeet mitenkään itse noutamaan kakkuja juhlaviikonloppuna, mutta onneksi Kovasen kautta pystyi tilaamaan kuljetuksen kahvilasta kotiin, eli kakut saivat arvoisensa kuljetuksen kotiovelle saakka sovittuna aikana. 

Ihana naapuri oli järjestänyt jääkaappiinsa tilaa kakuille, mahtui sinne myös yksi kulhollinen pastasalaattia. Ei olisi onnistunut nämä järjestelyt ilman sitä jääkaappitilaa kun omassa jääkaapissa oli mm. ämpärillinen pastasalaattia, viisi kiloa savulohta ja vihanneslaatikko täynnä tulppaaneja.

Joulu-fani ylioppilas halusi tarjolle myös joulutorttuja. Minä olin jemmannut luumumarmeladia joululta eli ei tarvinnut jännittää, että löytyykö sitä vielä kesäkuussa. Nämä olivat pieniä suupalan kokoisia torttuja, neljä kertaa pienempiä kuin tavalliset tortut. Lisäksi tarjolla oli perinteisiä lusikkaleipiä ja suukkoja. Ja tietysti kahvikakku, esikoisen toiveesta minun perinteinen suklaa-pähkinäkakku. 

Tämä kuivakakku on ensimmäisiä kehittelemiäni reseptejä jostain kasarilta. En pitänyt (silloin) kuivakakuista joten kehittelin sellaisen reseptin josta tykkäsin itsekin (en meinaa vieläkään uskoa, etten ole postannut tätä aiemmin, tai sitten en vaan enää löytänyt reseptiä mistään blogin syövereistä). Reseptin pohjana on Gebhardin perheen sunnuntaikakku, mutta tällaista olen leiponut 1980-luvulta asti lukemattomia kertoja lahjaksi sekä arkeen ja juhlaan kotona.

200 g voita

2 dl sokeria

4 kananmunaa

4 rkl siirappia

100 g hasselpähkinäjauhoa tai -rouhetta

3 dl jauhoa

3 rkl kaakaota

1½ tl leivinjauhetta

150 g taloussuklaata

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat voimakkaasti vatkaten, lisää myös siirappi ja hasselpähkinäjauhe (aikoinaan käytin rouhetta, mutta se on nykyään niin karkeaa, että olen alkanut käyttää jauhetta). Sekoita jauhot, kaakao ja leivinjauhe keskenään ja sekoita ne varovasti taikinan joukkoon. Lisää myös rouhittu suklaa (arkisemmassa versiossa 100 g suklaata). Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa 1 h. Anna kakun tasaantua kymmenisen minuuttia ja kumoa se kakkulautaselle. Parempaa seuraavana päivänä, kestää myös pakastuksen.

Peuralihapullat juhliin

💚 Meillä juhlittiin viikonloppuna ylioppilasta sukulaisten ja ystävien kanssa 💚 

Tarjolla oli muutamaa salaattia, possua, lihapullia ja savulohta. Lohi oli ostettu Granin Maxin kalasta, todella upeaa kalaa taas. Kukat olin tilannut siitä vierestä Ihanasta kukkasesta, ihanat olivatkin! 

Tein tarjottavaksi ison määrän lihapullia edellisellä viikolla, ehtivät olla muutaman päivän pakastimessa. Tästä ohjeesta tulee n. 45 pienehköä lihapullaa, ja ohje on helppo kertoa juhliin tarvittavalla määrällä. Jos kerrot taikinan vaikka kymmenellä, saat n. 450 lihapullaa. Ajanhallinnan kannalta kirjoitan muistiin, että minulla aikaa meni kaikkineen n. tunnin verran, tai vähän yli, sataa lihapullaa kohden. Paistoin lihapullat uunissa, siskoni neuvoi kääntämään ne puolessa välissä, ja näin tein. 

1 keskikokoinen sipuli

öljyä/voita

0,75 dl korppujauhoa

1 tl suolaa

2-3 tl paprikajauhetta

ripaus valkopippuria ja ehkä cayennepippuria

1 tl viherpippuria morttelin kautta

1 tl kuivattua timjamia

1 tl (reilu) sinappijauhetta

1,5 dl kermaa

1 kananmuna

400 g peurajauhelihaa

200 g sika-nautajauhelihaa

Kuori ja pilko sipuli hienoksi. Kuullota se pannulla tilkassa öljyä/voita, siirrä jäähtymään. Sekoita kulhossa korppujauhot ja mausteet sekaisin. Lisää kerma ja muna, sekoita nopeasti ja lisää jauhelihat ja sipuli joukkoon heti ja sekoita tasaiseksi.  Anna taikinan maustua ja turvota puolisen tuntia. Pyöritä pieniksi lihapulliksi ja paista pellillä 225 asteessa n. 15 minuuttia. Käännä lihapullat ympäri puolessa välissä, minulla aika juoksi sen ajan eli pullat olivat uunissa vähän vähemmän aikaa.

Lihapullat voi pakastaa ja sulattaa sitten ennen juhlia. Ne voi tarjota kylmänä tai lämmitettynä. Näistä lihapullista tuli paljon kehuja ja reseptiäkin kaivattiin. Alkuperäinen ohje on Aura Liimataisen Parasta kotiruokaa -kirjasta, mutta vähän olen muuttanut suhteita ja maustamista, ja tärkeimpänä neuvona juhlien kannalta oli se siskon neuvo, että pullat kannattaa kääntää kertaalleen. Ja kun lihapullia tekee riittävästi, voi niistä nauttia juhlien jälkeenkin monella tapaa.