Näytetään tekstit, joissa on tunniste savustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste savustus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. syyskuuta 2020

Savustettu hirven ja peuran sydän, se parempi versio

Savustettua hirvensydäntä ja ruusunterälehdistä tehtyä mehua

Tässä on vähän jatkoa viikonlopun Kielometsän reissuun. Minä lupasin tuoda jotain lihaa, sillä paikalla oli kaksi muutakin, jotka syövät riistaa. Sen hyvän peuran sisäfileen lisäksi otin vähän savustettua sydäntä mukaan, sillä tiesin Kahvelon Ilsen tuovan upeaa leipää. Minusta keitetty sydän on hyvä leivänpäällinen, mutta täytyy sanoa, että savustettu sydän on vielä parempi. 

En edes muistanut, että olen aiemmin savustanut sydäntä, vaikka olihan sekin ihan hyvää. Mutta kyllä tämä näin tehden oli vielä parempaa. Minulla oli kokonainen peuran sydän halkaistuna ja puolikas hirvenvasan sydän. Niissä lihan paksuus oli melkein sama, hirvessä vähän paksumpi, joten laitoin sen kuumempaan paikkaan savustimessa. Käyttämäni savustin on ihan tavallinen Opan sähkösavustin, jossa ei ole lämmönsäätöä. Ulkona oli n. 15 astetta lämmintä, tämä muistiin itselle. 

½ hirven (vasan) sydän
1 peuran sydän

1 l vettä
½ dl merisuolaa
rosmariininoksa
3 laakerinlehteä

Siisti sydämet, jos et ole sitä tehnyt jo aiemmin. Eli poista isot suonet, mahdollinen rasva (vasoilla harvoin) ja muut roippeet. Laita sydämet suvustusuunin ritilälle. Lisää purut, kaksi sokeripalaa (jos muistat) ja halutessa muutama oksa rosmariinia. Savusta näitä tällaisia suht pieniä sydämiä tunti.

Keitä sillä välin suolaliemi kattilassa. Siirrä sydämet suoraan savustusuunista kuumaan suolaliemeen ja anna suolaantua 3 tuntia. Tällä tavalla tehtynä sydämissä on mieto, minusta juuri sopiva suola. Suolaisemman ystävät voivat pitää pidempään suolavedessä, ja/tai tehdä tiukemman suolaliemen. Nosta sydämet liemestä ja nauti joko lämpimänä tai myöhemmin kylmänä. 

Hyvää leivän päällä, niin hyvää. Ja maistui muillekin. Nautimme nämä Ilsen leipoman juurileivän päällä säilömisen ohessa. Lasissa on Kielometsän ruusunterälehti-mehua, sekin upean makuista.




Peuran sydäntä upealla leivällä.

Ps. Tulin taas mökille etätöihin. Heti saavuttuani mökille lähdin sienimetsään kaatosateessa. Vaatteet saivat kuivua uunin lämmössä ja saaliina oli minulle ja isälle kahden päivän ruuat. Söimme illalliseksi kantarelleja paistettuna sipulin ja mangoldin kanssa sekä näitä savustettuja sydämiä. Ei varmaankaan tarvitse hehkuttaa kuinka hyvä on.

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kokonainen broileri kamadossa


Syötiin sitä mökillä isolla porukalla muutakin kuin hirvisoppaa. Minä savustin/grillasin kotona kamadossa Luomunokan kokonaisen broilerin ja pienehkön hirvenpaistin (joka kyllä muistutti erehdyttävästi ulkofilettä). Ne jäivät kuitenkin syömättä heti grillauksen jälkeen, sillä kattotalkoot aikaistuivat päivällä. Niinpä pakkasin lihat suoraan grillistä folioon ja siirsin astiassa auton jalkatilaan. Siinä sai lihat vetäytyä rauhassa ajomatkan aikana, ja senkin jälkeen jääkaapissa päivän yli.

Vaikka tämä on maailman yksinkertaisin tapa valmistaa lihaa, kirjoitan tämän silti ylös itselleni, mietin kuitenkin jokus taas aikaa ja lämpöä. Broilerin voi leikata perhoseksi, tai grillata kokonaisena. Jos sen leikkaa perhoseksi, pääsee vähemmällä kääntelyllä.

Tein ruuan yksinkertaisesti käyttämällä Poppamiehen valmiita rubeja, kanalle käytin kana-rubia, ja hirvelle hidasta rubia sekä Cherry & Cola BBQ-soosia. Rubit on helppo tehdä itsekin, sopivasti mausteita, sokeria ja suolaa, mutta nyt menin näillä mainioilla valmiilla seoksilla. Tein tällä kertaa niin yksinkertaisesti, että hieroin reilusti mausteita tuntia paria ennen savustusta, se oli ainoa maustaminen.

Kun aloin kypsentää lihaa, lämmitin kamadon n. 125 asteeseen. Laitoin foliovuuan puoleenväliin grilliä, sille pari omenapuun kiekkoa ja lihat ritilälle. Käänsin lihoja puolen tunnin välein, yhteensä grillasin kanaa kaksi tuntia. (Hirven grillasin kypsäksi, käärin sen folioon kun lämpötila oli 68 astetta, ja annoin vielä kypsyä reilusti yli 70 asteeseen.) Käärin myös kanan folioon ja parin tunnin päästä siirsin lihat jääkaappiin (lihat olisi tietysti voinut syödä reilun vartin päästä).

Söimme lihat kylmänä sitä seuraavana päivänä. Irrotin kanasta lihat lautaselle ja leikkasin hirven paistin/fileen viipaleiksi. Söimme taboullehin ja vihersalaatin kanssa. Ihana hellepäivän ruoka oli helposti valmis.


sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Savustettu jäniksen satula ja hyvä kastike


Minä teen jäniksen useimmiten padassa. Se on oikein hyvä tapa, ainakin koiville ja kyljille. Mutta kyllä jäniksen satula kannattaisi valmistaa aina erikseen, kuten nyt tein. Satulassa on fileet ja se on mureaa lihaa, ihan erilaista koostumukseltaan kuin koivet. Satula kannattaa jättää vähän roseeksi, sillä se kuivahtaa helposti rasvattomuuttaan.

Tämä oli mökin jäniksen satula, koivet olin valmistanut hiihtolomalla tuoreeltaan heti raakakypsytyksen jälkeen maailman parhaaksi padaksi. Pakastin silloin satulan kanssa kylkiluut, sillä niistä saa hyvän liemen josta saa erinomaisen kastikkeen. Tämän sunnuntain riistaruokana söimme siis jäniksen satulaa savustettuna. Idean ja ohjeen satulan valmistukseen otin River Cottagen käsikirjasta nro 15, joka on Tim Maddamsin Game. Kirjassa on vähän reseptejä, mutta minulle ihan uusia, upeita oivalluksia, kuten esimerkiksi tämä.

Kastikkeen tein simppelisti kuten aina: yksinkertainen tapa, vaatii vähän aikaa, mutta maku on niin hieno ja intensiivinen että pieni suunnitelmallisuus kannattaa. Nyt keitin liemen aamulla muiden puuhastelujen ohessa, ja ruuan valmistin sitten iltapäivällä.

Jänisliemi

jäniksen kylkiluut
vettä
1 sipuli
1 varsisellerin varsi
2 pientä porkkanaa
pieni pala palsternakkaa
1 tl kokonaisia valko- ja mustapippureita (yhteensä)
½ tl katajanmarjoja

Aloita kastikkeen teko keittämällä pieni liemi. Laita kylkiluut kattilaan, lisää vettä niin että ne peittyvät hyvin. Nosta vesi kiehuvaksi, ja anna poreilla hiljalleen. Kuori vaahtoa niin kauan kuin sitä muodostuu, ainakin vartti siihen meni nyt. Lisää sen jälkeen pilkotut kasvikset ja mausteet ja anna poreilla hiljalleen puolitoista tuntia. Siivilöi liemi ja keitä sitä vielä vähän kasaan. Minulla lientä tuli 8 dl, ja redusoin sen puoleen, eli valmista lientä oli 4 dl.

Jäniskastike

1½ dl lientä
1½ rkl vehnäjauhoa
pippuria, suolaa myllystä
1 rkl omena-karhunvatukkahyytelöä (tai musta/punaviini- tai pihlajanmarjahyytelöä)
½ dl kermaa

Laita liemi puhtaaseen kattilaan, vatkaa vehnäjauho sekaan niin ettei tule paakkuja. Keitä niin että kastike saostuu, mausta pippurilla, suolalla ja hillolla. Viimeistele pikkulorauksella kermaa ja anna kiehua hiljalleen vielä hetkisen.

Savustettu jäniksen satula

1 jäniksen satula
muutama mustapippuri
muutama katajanmarja
2 tl fariinisokeria
2 tl suolaa

30 g voita
1 rosmariininokasa

Sekoita mausteet morttelin kautta ja hiero jäniksen satulaan. Anna maustua vartin verran, jonka jälkeen huuhtele mausteet pois. Taputtele liha kuivaksi talouspaperilla. Savusta kuumassa savustimessa n. 6 minuuttia. Lihan ei ole tarkoitus kypsyä kokonaan, vaan saada vain savun makua. Sulata voi melko kuumalla pannulla ja lisää rosmariininoksa kun voi ei enää sihise. Paista satulaa pannulla n. 10 minuuttia, kääntele muutaman minuutin välein. Kääri satula folioon ja anna lämmön tasaantua.

Irrota liha rangasta, leikkaa se paloiksi ja siirrä lämmitetylle lautaselle. Syötiin kastikkeen, perunamuusin, tomaatti-sipuli-salaatin ja keitettyjen parsa- ja kukkakaalien kanssa. Liha meni kaikki, niin hyvää se oli.


ps. Jaoin ylijääneen liemen kahteen osaan, joista toisen pakastin myöhempää käyttöä varten, ja toisen käytän jäniskeittoon. Rankaan jäi sen verran lihaa, että keitin sen vielä, irrotin lihat ja lisäsin kylkilihat pieninä paloina. Lihoista, riittävästä määrästä kasviksia ja liemestä saan vielä hyvän keiton koko perheelle. Näin mökillä hyvin syötetystä jäniksestä koko perhe vähän laajennettuna on saanut 4-5 ateriaa.

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Savustettu nyhtöhirvi kamadossa


Juhannuspäivänä pöydän ääressä oli 11 henkeä. Perinteiseen tapaan lauantaina oli minun ruuanlaittovuoro. Viime vuonna söimme makeaa possua, tänä vuonna söimme savustettua nyhtöhirveä hodarisämpylöiden välissä. Lisänä marinoitua punasipulia ja kaalisalaattia. Ja sen lisäksi vielä tomaatti-mozzarella-salaattia ja edelleen sitä lasten toivomaa italiansalaattia. Lapsille pelkkää kaalia cole slawn tilalla. Lihaa jäi reilusti, cole slaw ja punasipuli menivät kaikki, sipulia olisi mennyt enemmänkin. Hodarisämpylät oli Kanniston leipomosta, parempia ei taida olla.

Hirvi vasemmalla, possut oikealle

3 kg aikuisen hirven paisti

20 ml Worcester-kastiketta
20 ml Coca-Colaa

1 rkl fariinisokeria
1 rkl suolaa
2 rkl paprikajauhetta
1 tl savupaprikajauhetta
½ rkl jeeraa
½ rkl korianterin siemeniä
½ rkl viherpippuria
2 tl kuivattua timjamia

Sulata hirvenpaisti ja anna sen lämmetä niin, että sisälämpötila on vähintään 10 astetta. Poista tarvittaessa kalvot. Sudi lihan pintaan Worcester-kastikkeen ja kokiksen seosta. Sekoita rubin aineet keskenään morttelin kautta ja hiero lihan pintaan. Savusta kamado-grillissä 100 asteessa nelisen tuntia, tai siiheksi että sisälämpötila on n. 66-68 astetta. Käännä lihaa tunnin välein, pidä huoli että ensimmäisen parin kolmen tunnin aikana savua riittää. Minä laitoin aina muutaman kastellun omenapuun kiekon hiilien päälle samalla kun käänsin lihaa. Sumuta tai sudi nestettä tunnin välein samalla kun käännät lihaa. Kun liha on n. 67 astetta, kääri liha tiukkaan folioon, ja jatka lihan paistamista sadassa asteessa kunnes sisälämpötila oli n. 88-90 astetta, aikaa meni toiset vajaa 4 tuntia.

Anna lihan jäähtyä, ja revi se haarukalla lämpimänä, tai jos liha syödään myöhemmin, revi se nyhtöhirveksi jäähtyneenä uunivuokaan. 

1 tlk tomaattimurskaa (400 g)
2½ dl Coca-Colaa
½ dl punaviinietikkaa
2 rkl fariinisokeria
1 Aji Cristal -chili
1 tl cayennea
1 tl jauhettua chiliä

Mittaa aineet kattilaan, pilko chili mukaan. Anna kastikkeen poreilla hiljalleen vajaan tunnin verran niin, että se on vähän sakeampaa. Kaada kastike revityn lihan päälle ja sekoita hyvin. Jos olet tehnyt lihan ja kastikkeen aiemmin, peitä vuoka foliolla ja lämmitä 225 asteessa uunissa puolisen tuntia, tai kunnes se on sopivan kuumaa. Tuolle lihamäärälle olisi pitänyt olla kastiketta ainakin tuplamäärä, mutta hyvin maistui noinkin. Ensi kerralla sitten enemmän.


ps. Vesi oli 16 astetta, aamu-uinnilla 15 astetta.

perjantai 23. kesäkuuta 2017

Savustettua kassleria kamadosta


Ostimme kamado-grillin, Patton-merkkisen pizza-uunin tuossa joku aika sitten. Vielä ei olla paljoa ehditty grillailemaan tai savustamaan, vähän ribsejä ja pizzaa on kokeiltu. Nyt kokeilin siis kylmiltäni ensimmäistä kertaa vähän isompaa lihaa, sekä kassleria että hirveä samalla savustuksella. Olen lukenut ohjeita monista lähteistä, mutta eniten Poppamiehen sivuja.


Meitä oli juhannusaattona pöydässä 7 henkilöä syömässä, olin tilannut sitä varten kassleria grillattavaksi. Minulla oli siis kaksi vähän vajaan kilon kokoista kassler-palaa. Mökin grilli ei ehkä ole koskaan ollut kovin hääppöinen, mutta nyt se alkaa vedellä viimeisiään. Grillauskapasiteetti on siis todella rajallinen, joka korostuu etenkin kun syöjiä on vähän enemmän. Eikä se tuulinen +10 asteen ilmakaan auta. Mies keksi, että savustaisin kasslerit kamadossa samalla kun savustaisin hirven, ja niin sitten tein.

2 x 1 kg kassler
sinappia
2 tl suolaa
2 tl fariinisokeria
2 rkl paprikajauhetta
1 tl chiliä
1 tl cayennepippuria
1 tl valkopippuria
2 tl viismaustetta

omenapuukiekkoja

Voitele lihat ohuesti sinapilla. Sekoita mausteseos kupissa valmiiksi ja hiero lihan pintaan. Savusta n. 100:ssa asteessa Kamado-grillissä. Minulla oli hiilien päällä pari omenapuukiekkoa parin ensimmäisen tunnin aikana. Käännä lihapaloja tunnin välein, samalla voi lisätä omenapuuta hiilien päälle.

Kun lihan sisälämpötila on yli 65 astetta, mutta alle 70, kääri lihat tiukasti folioon. Minä tein tämän kolmen tunnin kuluttua. Jatka grillaamista vielä reilun tunnin verran, niin että sisälämpötila on 85 astetta, jätä liha folioon jäähtymään. Jos et syö lihaa heti, säilytä se jäähtymisen jälkeen kylmässä siiheksi, kun leikkaat lihat pihveiksi. (Jos tekisit nyhtöpossua, grillaa lihaa kunnes sisälämpö 87-89 astetta, ja anna lihan vetäytyä foliossa sen jälkeen vähintään muutama tunti.)

Pihvit voi syödä sellaisenaan, tai sitten grillata niihin vielä hyvä pinta. Syötiin grillatun maissin ja tomaatin kanssa, sekä italiansalaatin, kaali- ja tomaatti-mozzarella-salaattien kanssa.



ps. Syötiin ulkona vaikka varpaita paleli.


Hyvää juhannusta kaikille!

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Kuninkaan pasta


Mietin sopivaa nimeä ruualle, joka on kuten miilunpolttajan pasta, mutta pekonin sijaan tehty palvatusta kauriista. Mies, kauriinkaataja, ehdotti nimeksi kuninkaan pastaa. Aikoinaan Kustaa Vaasa liitti Ahvenanmaan Tukholman lääniin, jotta pääsi sinne kaurismetsälle. Toinen nimiehdotus oli tietysti Kustaaspasta. Jostain kumman syystä nimesin tämän ensimmäisen ehdotuksen mukaan, saatte sanoa tylsimykseksi. 

Tästä ruuasta tuli suunnilleen seitsemän annosta, ensin koko perhe söi riittävästi, ja seuraavana päivänä vielä muut minua lukuunottamatta söivät riittävästi. Alun alkaen en ajatellut postata tätä ruokaa, mutta koska se oli niin totaalisen hyvää kaikkien mielestä, oli pakko kirjoittaa resepti ylös. Siksi kuva.

Kokonainen palvattu kauriinkinkku on riittänyt meille viikoksi, olemme syöneet sitä sunnuntaina sellaisenaan salaattien kanssa, pari päivää pastassa, yhdeksi päiväksi tein raikkaan salaatin, seuraavana päivänä söimme perinteistä keittoa ja tänään vielä voileipägrillissä tehtyjä voileipiä. Vielä on luu ja rippeet menossa hernekeittoon, ja sitten on koipi syöty kokonaan.

500 g hyvää pastaa
400 g palvattua kaurista
1 iso sipuli
öljyä
2 dl kermaa
1 dl raastettua parmesania
3 munankeluaista

Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä. Leikkaa palvikauris suikaleiksi. Kuori ja silppua sipuli, kuullota öljyssä hetki. Lisää kauris joukkoon, samoin kerma ja raastettu hyvä parnesan. Lisää lopuksi munankeltuaiset saostamaan kastiketta, sekoita kaikki sekaisin. Valuta pasta ja sekoita kastike joukkoon. Nauti hyvästä ja yksinkertaisesta ruuasta simppelin salaatin kanssa. 

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Kylmäsavustettu hauenmäti ja pasta


Meillä ei ole (vielä) oikeaa kylmäsavustinta. Ehkä sellainen joskus ilmestyy mökille, mutta toistaiseksi olen hoitanut kylmäsavustuksen meidän tavallisessa Opa-Muurikan savustimessa. Meillä on sellainen metallikehikko, johon laitetaan hienoa purua, joka palaa kytemällä niin, että muodostuu savua, mutta ei juurikaan lämpöä. Palaminen tarvitsee kuitenkin happea, joten pienen savustimen kantta ei voi sulkea kokonaan, sekin on kokeiltu. Mutta hyvin onnistuu kylmäsavustus näin, ainakin kasvisten ja näköjään mädinkin savustus. 

Minulla oli ison hauen mätipussit. Olin pakastanut ne hyvissä ajoin (vähintään 1 vrk -18 astetta) ja sulattanut ennen savustusta. Laitoin mätipussit ritilälle ja savustimen pohjalle metalliritilän puruineen. Kansi vähän raolleen, mäti sai savustua yön yli noin nollakelissä, tai vähän plussan puolella taisi lämpö olla osan yötä. En ollut suolannut mätiä etukäteen, enkä myöskään jälkikäteen. Käytin mädin tahnoissa ja ruuassa, joihin lisäsin suolaa vasta lopuksi.


Kylmäsavustettu mäti on hyvää sellaisenaan leivällä, maustamassa salaatteja, kastikkeita, tahnoja tai vaikka yksinkertaisessa pastassa. Nyt tein pastan yhdelle näin:

kypsää pastaa sopivasti

n. 1 rkl kylmäsavustettua hauenmätiä
1½ rkl ranskankermaa
ripaus suolaa (paitsi jos mäti on valmiiksi suolattua)
1 rkl silputtua tilliä

Keitä pasta sopivaksi, valuta. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja kääntele pastan joukkoon. Nauti hienon makuisesta pastasta.

River Cottagessa oli näin hieno kylmäsavustin

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Savustettu siika ja savustettu hauen maksa


Niin kauan kuin muistan, olen pitänyt huolen, että meillä syödään vähintään kerran viikossa kalaa. Kalaa pitäisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, ja toinen kerta tulee syötyä töissä/hoidossa/koulussa, ja toinen kerta kotona. Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että kouluissa kala-ateriat taitavat olla välillä vähän mitä sattuu, ja siksi olen nostanut kotona syötävien kalaruokien määrän keskimäärin vähintään kahteen joka viikko, sitä se on tosin ollut muutenkin aika usein jo aiemmin. Tällä hetkellä etsinkin kaikenlaisia mahdollisia kalareseptejä, sillä kalaa tulee niin helposti tehtyä aina kuten ennenkin. Aivan kuten tein eilenkin, savustin siikafileitä perinteisesti; mutta millaisista fileistä, aivan upeista kertakaikkiaan.

Olen asunut Espoossa kohta 13 vuotta, mutta ehkä parasta mitä tänä aikana Espoossa on tapahtunut on Maxin kala. Lehdet ja some ovat kohisseet koko alkuvuoden Espoon Kauklahdessa olevasta kivijalkakaupasta, Maxin kalasta. Kalakauppias Max Grönholm kyllästyi huonoon kalatarjontaan ja ratkaisi asian perustamalla oman kalakaupan meidän kaikkien muidenkin iloksi. Facebookin kautta on mahdollista seurata päivän tarjontaa. Kaupassa asioidessa kannattaa varautua jonoihin, mutta sekään ei haittaa kun kala on niin kertakaikkisen upeaa. 

Minä kävin kaupassa lauantaina aika iltapäivästä, ja jäljellä ei ollut enää paljoa vaihtoehtoja. Ostin kuitenkin kaksi upeaa siikafilettä sekä talon katkarapusalaattia. Valmistin niiden ympärille sunnuntaille upean ruuan: savustettua siikaa, katkarapusalaattia, parsakaalisalaattia, keitettyä kukka- ja parsakaalia, juurestikkuja ja perunamuusia. Maistiaiseksi savustettua hauen maksaa jonka isä toi aikaisemmin. Sunnuntairuokaa parhaimmillaan. 

Talvella tulee käytettyä savustinta harvemmin. Siksi kirjoitankin ylös, kuinka savustin siikafileen Opa-Muurikan sähkösavustimella kun ulkona oli muutama aste pakkasta:

Laitoin sähkösavustimen päälle ja pohjapellille purut ja yhden sokeripalan, kansi kiinni. Lämmitin savustinta 10 minuuttia, jonka jälkeen avasin kannen ja laitoin fileet ja maksan sisään, samalla ensimmäiset kitkerämmät savut tulivat ulos. Savustin 25 minuuttia, jonka jälkeen avasin luukun ja nostin kalat pois. Olisi ollut hyvä antaa kalan vähän kuivahtaa kansi auki, mutta se unohtui tällä kertaa. 

Hyvä savu, hyvä kypsyys kalassa, ehkä 20 minuuttia olisi riittänyt ja 5 minuuttia kuivatusta päälle. Hauen maksa oli vähän kuivahko, sille voisi riittää vaikka vartti tai vähemmänkin.

torstai 29. joulukuuta 2016

Savustettu peurankinkku ja hernekeitto haudutuspadassa


Eno toi aatonaattona savustetun peurankinkun. Tarkemmin sanottuna peuranvasan kinkun. Tämä on ehkä parasta lihaa mitä tiedän. Savustus on ihan täydellinen, ja niin on suolakin, juuri sopiva. Liha on niin kertakaikkisen hyvää, että harvoin saa näin hyvää lihaa, jos koskaan. 

Pilkoin lihan isän kanssa niin, että sen sai sopiviksi paloiksi ja luut irti hernesoppaa varten. Laitoin nämä luut, potkan lihat ja viimeiset palat joulukinkusta hernesoppaan.

Pilkkominen aloitettiin potkan päästä (1). Isä haki tunnustelemalla nivelen kohdan, auttoi vähän veitsellä eli leikkasi lihaa kaarevasti. Sen jälkeen vaan kunnon taittaminen niin, että luut irtosivat nivelen kohdalta toisistaan. Potka näkyy alakuvassa vasemmalla.

Tämän jälkeen liha käännettiin niin, että päällä päin oli kinkun se puoli, jossa luu oli lähempänä pintaa (tuosta yläkuvasta ylösalaisin ja vinottain). Sitten isä tunnusteli luun suunnan ja leikkasi viillon luuhun saakka luun suuntaisesti (2) (viiva on piirretty vain sinne päin, oikea kohta selviää tunnustelemalla ja kinkun päätä tiiraamalla). Tämän jälkeen hän jatkoi lihan irroittamista luusta, välillä leikaten, välillä irroittaen vetämällä. Tämä ei käy savustetusta lihasta ihan yhtä helposti kuin raa'asta lihasta, mutta siististi luu kuitenkin irtosi. Alakuvassa näkyy irrotettu luu ylempänä, ja luuton kinkku isona alempana. Tuon ison lihan leikkasin sitten sopiviksi paloiksi ja vakumoin ne palat jotka pakastin.

Lopuksi vielä irrotin potkan lihat luuta myöten ja sahasimme luun kahtia (3), niin että se mahtui pataan. Potkan lihat leikkasin pieneksi ja lisäsin hernekeittoon.



Hernekeitto haudutuspadassa


500 g kuivattuja herneitä liotettuna
1,7 l vettä
1 iso sipuli
1 tl meiramia
vajaa tl suolaa
½ tl valkopippuria
savupeuran potka ja luu kinkusta
joulukinkkua sopivasti

Liota kuivattuja herneitä yön yli reilussa kylmässä vedessä. Kaada vesi pois, laita pataan herneet, vesi, pilkottu sipuli ja mausteet sekä savupeuran luut. Anna keiton hautua asetuksella low muutama tunti. Lisää savupeuran ja joulukinkun lihat palasiksi leikattuna, anna hautua vielä kuutisen tuntia. Sekoita välillä, tarkista suola. Upea hernekeitto.

lauantai 30. tammikuuta 2016

Savustettu palsternakkakeitto


Samalla kun savustin isot lantun ja palsternakan, savustin myös ison palsternakan. Palsternakka sai olla savustimessa yhden tunnin, se oli oikein sopiva aika. Valmistin siitä paksun keiton itselleni, eli alla oleva annos oli reilusti sopiva yhdelle hengelle. Keitosta tuli paksua, ja mietin että tästä olisi saanut upean pyreen jos olisi käyttänyt vain vähän vähemmän vettä/lientä, ja korvannut pikkumäärän kermaa voilla. 

1 savustettu iso palsternakka (1 h savustimessa)
3 dl vettä/lientä
1 peruna
1 omena
pikkuloraus kermaa/tuorejuustoab
suolaa
vähän yrttejä

Savusta palsternakka. Anna jäähtyä, kuori ja pilko se valmiiksi. Laita kattilaan vähän vettä tai hyvää lientä ja keitä kuorittua ja pilkottua perunaa hetki. Pilko omena ja lisää keittoon, lisää myös savustettu palsternakka. Anna kiehua niin, että peruna on kypsä. Lisää halutessa pikkuloraus kermaa tai tuorejuustoa ja soseuta keitto. Tarkista suola, lisää vähän yrttejä ja nauti täyteläisestä keitosta.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Savustetut selleritikut ja lanttukuutiot


Siskot Kokkaa -blogissa oli tehty savustettua lanttua ja ihastuin ideaan heti. Kesti vaan vähän aikaa, että ehdin avustaa yhtään mitään. Minä päätin kokeilla myös muita juureksia samalla, kun kerran savustimeen mahtui. Savustin OpaMuurikan sähkösavustimessa ison lantun, sellerin ja palsternakan. Palsternakkaa savustin 60 minuuttia, isompia juureksia 90 minuuttia. Varmasti savustan juureksia myöhemminkin, mikä loistava idea savustaa ne kokonaisina kuorineen. 

1 iso juuriselleri
voita
suolaa myllystä
jauhettua Aji Cristalia tai muuta chiliä
savustettua Aji Cristal -rouhetta tai muuta chiliä

Savusta juuriselleri savustimessa. Minä savustin sähkösavustimessa leppä- ja omenapuulastuilla 90 minuuttia (ulkolämpötila -3). Anna sellerin jäähtyä, voit savustaa sen hyvissä ajoin. Kuori selleri ja pilko tikuiksi. Paista selleritikkuja voissa pannulla, lisää maun mukaan suolaa ja chilejä.

Minä pidän selleristä, ja tämä oli ihan huippua! Mies totesi, että jos tykkäisi selleristä, tämä olisi varmasti todella hyvää, kun oli nytkin (sellerinvihaajan mielestä) ihan ok. 


1 iso lanttu
voita
½ dl vaaleaa siirappia
2 rkl hyvää tummaa balsamicoa
suolaa

Savusta lanttu kuten selleri. Kuori jäähtyneenä, kuutioi se ja paista pannulla. Lisää siirappia ja hyvää balsamicoa, mausta suolalla ja anna kuutioiden saada kunnolla väriä. 

Hyvää, niin hyvää, maistui lapsillekin. Syötiin lisukkeena (tai minä lähinnä pääruokana) lammaslihapullien ja uuniperunoiden kanssa.


torstai 20. elokuuta 2015

Puutarhurin ruokaisa savulohisalaatti


Eilen tuli savustettua kalaa pitkästäpitkästä aikaa. Kauppahalli24:stä tilaamani lohi olikin vähän isompi kuin ajattelin, eli siitä sai ruuan tällekin päivälle, siitä huolimatta että savustettu lohi maistuu kaikille hyvin. Tein tänään itselleni ruokaisan salaatin ennen lähtöäni kauppakeskukseen jossa ei ole kunnon ruokapaikkoja (ja jossa kuluikin koko päivä ja ilta). 

Olin hakenut palstalta pienen kesäkurpitsan (Firenzen Lungo), todella hyvää salaattiperunaa (Pink fir Apple), sipulia ja kurkun. Näistä tein salaatin johon lisäsin lohta ja kuivattuja kapriksia. En tiedä saako kuivattuja kapriksia muualta kuin Hellasta&Herkusta, mutta ne voi hyvin korvata tavallisilla kapriksilla tai jättää kokonaan poiskin. Hyvä salaatti, piti nälän poissa pitkään ja ennen kaikkea maistui kesältä.

Minulla ei ole ohjeessa mitään määriä, kunhan vaan laitoin aineita kulhoon.

savulohta 
keitettyjä perunoita
sipulia
pieni kesäkurpitsa
kurkkua

öljyä
balsamicoa
fariinisokeria
suolaa

kuivattuja kapriksia (jos on)

Perkaa kalasta ruodot pois. Pilko kulhoon keitettyä perunaa, lisää silputtua sipulia sekä viipaloitua kesäkurpitsaa ja kurkkua, lisää myös kala. Sekoita vähän öljyä, etikkaa, sokeria ja suolaa keskenään, kaada salaatin sekaan ja sekoita. Lisää kuivattuja kapriksia vähän mausteeksi ja syö heti.

Tämä oli tälläinen perussalaatti, jonka juju tulee vähän tavallista paremman makuisista kesäkurpitsasta, perunasta ja kurkusta. Ja itse savustetusta kalasta. Ja kuivatuista kapriksista. Sellainen olo, että arkisalaatti on sitten hyvää kun se on hyvää.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Savustetut silakat



Mies oli tänään lasten ja työkaverinsa kanssa kalastamassa silakkaa litkalla, ja niin oli kai joku sata muutakin. Kalastajat taisivat päästä uutisiinkin. Kalaa nousi ihan riittävästi, ja saimme hyvän ruuan savusilakasta, perunamuusista ja salaatista. Savusilakkaa jäi vielä huomiseksikin, ja osa kaloista jätettin paistamista varten.  Mädistä on tarkoitus kehitellä jonkinlaiset pihvit huomenna, katsotaan miten onnistuu.

Savustimme sellaisia aika keskikokoisia/pienehköjä kaloja kolme uunillista. Kalat saivat kuivahtaa hetken ritilällä, sen jälkeen savustin niitä 15 minuuttia, avasin luukun miehen neuvosta ja annoin kalojen kuivahtaa viitisen minuuttia. Sen jälkeen kalat uitettiin ihan hetken verran kuumassa, kylläisessä suolavedessa ja nostettiin lautaselle odottamaan syömistä. Mikään ei ole niin hyvää kuin tuore kala, paitsi savustettu tuore kala.

Tämän kesän orvokit on hankittu, ja sipulit ja perunat

maanantai 24. helmikuuta 2014

Savustettu hauenmäti ja kermaviilikastike

Kalat ja mäti juuri uunista tulleena

Hauenmäti ei minusta ole mitenkään parhaita mätejä, siinä on aika kova ja iso raekoko ja minun makuun se on aika mautonta. Janne Tarmion ja Sami Talbergin loistavan Mäti-kirjan mukaan se on aliarvostettua Suomessa (ja heti tuli omantunnonpisto kun en ole pitänyt sitä kovinkaan kummoisena), mutta sitä viedään ulkomaille ihan reilusti. Hauenmädissä on aavistus metallinmakua, joka samaisen kirjan mukaan häviää, kun joukkoon sekoittaa ihan vähän jotain alkoholia, kuten vodkaa, viskiä tai konjakkia. Meillä hauen mätipussit on yleensä laitettu kalakeittoon sellaisenaan, tai joskus niitä on paistettu. Ehkä joku kerta voisi kokeilla lettujakin niistä, tai vaikka sämpylöitä.

Mutta tällä kertaa halusin savustaa mätipussit. Mateenmäti on niin huippuhyvää savustettuna, joten miksei sitten vaatimattomammasta hauenmädistäkin saisi kelvollista ruokaa. Ja saihan siitä. Tänään meni 1/4 sen vajaa 4-kiloisen hauenmädistä kastikkeeseen, katsotaan mitä lopusta keksinkin, muutama idea ainakin on valmiina. Jos hauenmätiä syö raakana, se pitää pakastaa vähintään -18 asteessa 24 h. Minäkin olin pakastanut mädin, siksi nuo pussit ovat vähän littania.

Saimme verkoilta sen ison hauen lisäksi useita pikkuisia lahnoja. Minä otin niistä kaksi isointa mukaan ja savustin ne tänään ruuaksi, samaan tapaan kuin suutarinkin, paitsi savustin nyt 40 minuuttia. Kalat olivat kohmeisen kylmiä, ja ulkona pari astetta lämmintä ja kova tuuli, joten ajattelin että hieman kesäistä pidempi aika on tarpeen. Samalla savustin hauen mätipussit, eli olivat uunissa sen saman 40 minuuttia. Käytin heti osan savustetusta mädistä kermaviilikastikkeen, ohjeen otin tuosta mainiosta Mäti-kirjasta.

2 dl kermaviiliä
100 g savustettua hauenmätiä (ohjeessa kylmä-, minulla lämmin-)
2 tl sinappia (laitoin vähän vähemmän)
1 tl juoksevaa hunajaa
mustapippuria myllystä
1/6 tl hienoa merisuolaa (minulla enemmän, sillä mäti oli suolaamatonta)
pienen pieni sipuli (ohjeessa 1 rkl ruohosipulisilppua)

Sekoita kaikki aineet ja anna maustua tunnin ajan jääkaapissa. Kastike syötiin savulahnan kastikkeena, hyvin se sopi kurkkuraasteellekin. Ohjeessa se tarjoiltiin perunoiden kanssa. Hyvää, yksinkertaista maukasta ruokaa. Ja ihan hyvää oli kalakin, vaikka aina jankutankin siitä, kuinka olen lapsuudessani syönyt yhden ihmisiän tarpeiksi savulahnaa.

Kalat ja mäti savustusuuniin menossa

perjantai 8. marraskuuta 2013

Savuinen lohisimpukka-pasta

Kuva ei tee oikeutta ruuan ja kulhon väreille, pimeä päivä kuten arvaatte

Tässä tulee taas yksi superhelppo ja meganopea (joo, pitää olla vähän kasaritermejä postauksessa) arkiruokaresepti, joka kuitenkin on ihan terahyvää (joo, päivitys tähän päivään). Tämän nopean herkun salaisuus on tietysti hyvässä pastassa. Ja hyvää pastaa saa nykyään ihanasta Hella & Herkku-puodista. Täytyy todeta, että minulle aukeni ihan uusi maailma kun tein makkarapastaa  La Fabbrica Della Pasta di Gragnanon linguinea käyttäen  Olen toki tiennyt että hyvä pasta on hyvää, mutta että Suomesta saa näin hyvää pastaa, vau! 

Hella&Herkku-liikkeen on perustanut Soul Kitchenin Anna, ja liikuttavan ihanan syntytarinan voi lukea tuolta. Minä olen ehtinyt käydä kaupassa jo pariin kertaan, mutta tietenkään minulla ei ole ollut kameraa mukana, niinkuin oikeilla ruokabloggaajilla on. Mutta teen niinkuin ennenkin, eli linkkaan sinne, missä hienoa kuvia voi ihailla, tuossa on muutamia esimerkkejä:


Mutta takaisin tähän yksinkertaiseen mutta hyvään pastaan. Tämän ruuan tekemiseen menee juuri niin kauan kuin pastan keittämiseen kuluu, eli reilu vartti. Ja pastan kiehuessa voi tehdä salaatin, murskata valkosipulia hyvään savuöljyyn (se ihana turkoosi pullo) ja raastaa parmesanin. Ja sen reilun vartin päästä voi kaikki (kiukku)nälkäiset käydä pöytään, ja sinne häviää niin nälkä kuin kiukkukin, unohtuu bussilakot ja muut jutut. Tuo annos oli sopiva neljälle:

300-400 g hyvää pastaa
reilusti vettä ja suolaa
200 g kylmäsavulohta
200 g savusimpukoita öljyssä

parmesania
valkosipulia savuöljyssä

Keitä pasta runsaassa suolatussa vedessä ohjeen mukaan. Kaada vesi pois, jätä ½-1 dl kattilaan. Pilko lohi sekaan ja kaada simpukat öljyineen joukkoon, sekoita hyvin ja anna kalan ja simpukoiden lämmetä. Kaada pasta kulhoon tarjolle, lisää valkosipulia ja juustoraastetta joko suoraan koko annokseen, tai sitten jokainen voi lisätä niitä maun mukaan omalla lautasella.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Chilien savustus


Vasemmalla Thai dragon, oikealla Aji Cristal

Ymmärtääkseni chilit olisi hyvä savustaa kylmäsavustimella. Meillä ei kuitenkaa sitä (vielä?) ole, joten savustin chilit meidän normaalilla Opa-Muurikan sähkösavustimella, ja kuivasin ne sen jälkeen kuivaksi kuivurissa. Lajikkeina minulla oli Aji Cristalia, Bolivian Rainbowta, Thai Dragonia ja vielä jotain muita, joista nimilaput ovat hukkuneet.


Puolitin chilit, poistin siemenet ja levitin puolikkaat chilit ritilälle. Pienimmät pidin kokonaisina. Savustin niitä omenapuulla reilu 15 minuuttia. Sammutin savustimen, mutta annoin chilien jäädä savuun vielä toiseksi vartiksi. Tämän jälkeen laitoin chilit kuivuriin ja kuivasin yön yli vähän alle 50:ssä asteessa, jatkoin kuivaamista vielä aamulla muutaman tunnin.


Aji Cristalit kuivuivat hyvän rapsakoiksi ja ne oli helppo murskata morttelissa.Sen sijaan Thai Dragon jäi vähän nahkeaksi, ja sitä ei saanut niin helposti rouhittua. Hyviä chileistä kuitenkin tuli, ja ensi kerralla pitää savustaa isompi satsi.

perjantai 2. elokuuta 2013

Savukalasalaatti (suoraan 80-luvulta) ja savukalatahna


Piti se tämäkin päivä nähdä. Että tein sitä samaa (suunnilleen) savukalasalaattia jota sai lapsena syödä aina. Sitä salaattia jota tehtiin aina mökkivieraille (siltä ainakin tuntui) sen lättänän kakun lisäksi. En ole salaattia koskaan itse tehnyt, tai siis tietysti sitä usein oli äidin apuna tekemässä, mutta siis niin, että olisin itse sitä jollekin tehnyt. Esikoinen tykkäsi todella paljon, pyysi tekemään uudestaan pian, mies totesi että kyllähän tämä ihan kasaria on. 

Kaikki alkoi siis mökiltä ja mökin katiskasta josta tuli neljä hyvänkokoista suutaria. Kuka hullu sellaisen määrän savusuutaria söisi (jos ei ole pakko), joten ajattelin jatkojalostaa kalat. Perkasin ne neljä suutaria, ja kaikkien neljän ruodottomat kylkilihat laitoin tähän salaattiin. Tästä tuli sellainen sopiva annos neljälle leivän lisäksi syötynä

1 dl riisiä
savukalaa (ehkä n. 3-4 dl perattuna)
½ kurkku
1 omena
pieni purjo tai sipulin varret

Kastike:
2 dl kermaviiliä
1 tl sinappia
2 tl sokeria
1 tl suolaa (riippuu kalan ja riisin suolaisuudesta)
1 rkl etikkaa (tai vajaa)
silputtua tilliä

Keitä riisi suolalla maustetussa vedessä, anna jäähtyä. Perkaa kala. Pilko kurkku, omena ja purjo tai sipulin varret pieniksi. Sekoita kaikki salaatin aineet keskenään. Valmista kermaviilikasti sekoittamalla kastikkeen aineet keskenään ja lisää se salaatin joukkoon Minä en käyttänyt ihan koko määrää salaattiin, sillä salaattiannos ei ollut kovin suuri. Muistelisin että äiti lisäsi aina vielä herneitä salaattiin, mutta niitä en muistanut etukäteen.

Joo, kyllä tämä on ihan selvää kasaria.


Loput kalasta tuli käytettyä savukalatahnaan, ja hyvää siitä tulikin. Mies oli saanut jossain savusiiasta tehtyä tahnaa ja pyysi minua tekemään samanlaista. Tein tahnan näin:

n. 3-4 dl savukalaa
1 prk smetanaa
1 sipuli
suolaa tarvittaessa
1-2 rkl sitruunanmehua
pippuria myllystä
tilliä jos on (ei ollut)

Perkaa kala suunnilleen hyvin (tähän käytin ne ruotoiset osat suutareista). Laita kala ja smetana tehosekoittimeen ja aja sileäksi tahnaksi. Pilko sipuli hienoksi silpuksi ja sekoita tahnan joukkoon. Lisää tarvittaessa suolaa. Purista vähän sitruunamehua joukkoon, rouhaise pippuria samalla. Tillikin sopisi hyvin, mutta se jäi laittamatta. Tahna on hyvää leivän päällä, erityisen hyvin se sopisi esim. kolmioleipiin tai hapankorpun kanssa.


ps. Nyt on mehut keitetty, 6 maijallista tänä vuonna, 2 punaista ja 4 mustaa. Ei ollut kamalasti marjoja, ei. Lisäksi heräsin mökillä kukonlaulun aikaan ja poimin 5 l vadelmia. Enemmänkin olisi ollut, mutta ei ollut aikaa.

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Savustettu suutari

 

Kyllähän se weke-katiska hyvin pyytää. Sain kuin sainkin tehdä sen pinaattisoossin paistetulle hauelle (2.5 kg) ja suutareita (Tinca tinca) on päästy savustamaan parikin kertaa. Suutari kuuluu särkikaloihin, ja se on lahnan ja toutaimen ohella syötäviä särkikaloja (ja joo, särkeäkin syödään). Suutari on rasvaisin särkikaloista, toutain on ainoa petokala niistä, ja se syö ikänsä samankokoista kalaa, sillä sen suu ei kasva vaikka kala kasvaa (lähteenä isä-tietotoimisto). Lahnalla olen elänyt lapsuuteni kesät.

Suutarit olen savustanut yksinkertaisesti sähkösavustimella: leppäpurut, pari sokeripalaa ja katajan oksa savustuspellille, kalat perattuna ritilälle rasvapellin päälle. Sopiva aika noille kaloille on maksimissaan puoli tuntia. Sen jälkeen irrotin nahkaa selkäpuolelta, ripottelin suolaa ja muutaman hennon tillinoksan lihan päälle ja käänsin nahkan takaisin. Kalat saivat suolaantua hetken, ja sitten söimme kalat välipaloiksi, kaikki tykkäsivät. 

ps. Suutari on niitä sitkeitä kaloja: lapset ihmettelivät kun sydän löi vielä kompostissakin.

pps. Mustikkakausi avattu: tunti metsässä ja vajaa 7 l marjaa.


torstai 2. toukokuuta 2013

Savusuola



Savu maistuu hyvältä, mutta kaikkea ei voi savustaa. Halusin kokeilla suolan savustusta, jolloin savun makua saisi mihin tahansa mihin tulee suolaa. Kokeilin sekä hienon että karkean merisuolan ja ruususuolan savustusta. Tein foliosta pienet kupit kaikille kolmelle suolalle, ja laitoin kupit ritilälle odottamaan. Suolan levitin ohuena kerroksena folion päälle. Laitoin purut savustusuuniin, ja annoin uunin lämmetä purujen kanssa kymmenisen minuuttia, niin että savua tuli jo reilusti. Kun avasin luukun, tulivat kitkerät alkusavut pois ja lisäsin samalla suolaritilän uuniin. Annoin savustua n. 15 minuuttia, jonka jälkeen annoin suolan jäähtyä.

Suola maistui mukavasti lempeälle savulle, ja ainakin tomaatin makuun toi mukavan lisän, kaikki kolme. Halpaa hyvää.

Suolat ennen savustusta

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Savustettu mäti ja mätitahna


Mateen mätikausi alkaa vedellä viimeisiään. Osa mateista on jo kutenut, ja lopuilla on melkoiset mätipussit. Minä ostin tämän 2.2 kg painavan mateen Hakaniemen hallista, ja tuntuu että puolet painosta oli mätipusseissa. En uskaltanut edes punnita niitä, sillä pelkäsin niiden poksahtavan (ja pelko osoittautui oikeaksi). Ja kyllä huomaa että kala on laittanut kaiken energiansa jälkeläistuotantoon, tuon kokoiseksi kalaksi oli aika vähälihainen, juuri ja juuri 4-henkinen perhe sai riittävästi syötävää.

Mutta asiaan: halusin kokeilla mädin savustusta sellaisenaan. Meillä on lapsesta lähtien syöty savustettua (ja keitettyä ja paistettua ja raakaa) mätiä, mutta mäti tuli savustettua aina kalan sisällä ja se syötiin samalla kuin kalakin. Nyt halusin kokeilla ihan sellaisenaan savustettua mateen mätiä. Mädistä tuli tosi hyvää, mutta kumpikin pussi poksahti savustusuunissa, joten 1) vähän lyhyempi aika olisi riittänyt 2) kannattaisi kuumasavustaa pienempiä eli aikaisemmassa vaiheessa olevia mätipusseja. Mutta ei se haittaa, hyvää tuli silti, ja ensi vuonna pitää olla ajoissa liikkeellä, savustettua mätiä nimittäin tulee tehtyä ihan varmasti uudestaan.

Janne Tarmion ja Sami Tallbergin Mäti-kirjan mukaan savustetut mätipussit tulisi suolata joko etukäteen suolaamalla pinnalta, tai sitten jälkikäteen kuumassa suolaliuoksessa.  Ensimmäistä en ehtinyt (=muistanut) tehdä ja jälkimmäinen ei tullut kyseeseen poksahtamisen takia. Mutta ei sekään haitannut, sillä makua savustetussa mädissä on ilman suolaamistakin, epäilen että en tule tulevaisuudessakaan suolaamaan tässä vaiheessa. Ajattelin käyttää savustetun mädin mätitahnaan joka tapauksessa, ei se suolattamuus haitannut sitäkään vähää, sillä mätitahna on helppo suolata. Idean vaahdotettuun ranskankermaan sain Mäti-kirjasta, muuten tein mätitahnan ihan kokeilemalla makuja. Kannattaa valita muuten sellainen ranskankerma jossa ei ole muuta kuin kermaa ja hapatetta. Kaikki muu on turhaa.


Savustettu mäti:

Minä savustin vajaan kilon painoisia mätipussena 45 minuuttia, saman ajan kalan kanssa (lapset muuten sanoivat että parasta kalaa ikinä), mutta varmastikin esim. 35 minuuttia olisi riittänyt, sillä siinä vaiheessa vasta toinen pusseista oli poksahtanut.



Mätitahnan tein ihan yksinkertaisesti:

2 dl ranskankermaa vaahdotettuna
n. 4 dl savustettua mätiä
1 tl ruususuolaa

ja sitten puoleen määrään
2 tl tomaattipyrettä

ja toiseen puoleen
2 hienoksi pilkottua salottisipulia

Vatkaa ranskankerma hyväksi vaahdoksi, minulla meni siihen aikaa muutama minuutti, maksimissaan viisi. Vatkaa joukkoon mäti ja suola. Jaoin seoksen kahteen, joista toiseen puoleen laitoin tomaattipyrettä (Mutti) ja toiseen puoleen sipulia. Anna makujen tasaantua muutama tunti tai o/n. Hyvää leivän päällä, voileipäkakuissa, blinien kanssa tai ihan sellaisenaan vaikka dippinä. Tuo sipulin kanssa tehty tahna on tarkoitus syödä blinien kanssa. Minä, joka en välitä kamalasti voileipäkakuista ajattelin, että nyt pitää keksiä joku syy tehdä kalaisa voileipäkakku. Niin, ja pakastimeen laitoin vielä pari desilitraa savustettua mätiä sellaisenaan myöhempää käyttöä varten.


Täytyy todetta, että P-A-R-A-S-T-A mätitahnaa I-K-I-N-Ä!


ps. Vasta Mäti-kirjaa lukiessani älysin että miksi meillä on aina puhuttu rommista: sehän on ruotsista tullut lainasana (rom).