Melkein sacherkakku vadelmalla

Tämän reseptin olen saanut muistaakseni joskus vuosituhannen vaihteessa vanhalta työkaverilta. Sain reseptin sacherkakun nimellä vaikka eihän tämä tietenkään ole oikea sacherkakku, eikä etenkään nyt kun aprikoosihillon sijaan käytin vadelmamarmeladia esikoisen toiveesta. Ihana kakku silti, varmasti tehdään toistekin. Ja sanomattakin selvää, että syntymäpäiväsankari itse koristeli kakun. 

Juhlimme viime vuonna lasten syntymäpäiviä talvimökillä Kuopuksella oli toiveena taas hedelmäsalaattikakku, mietittiin että oliko jo kymmenes kerta tai jotain sinne päin. Lisäksi oli pullaa, upeita brownieta (esikoisen tekemiä), keksiä, karkkia ja sipsiä. Ja limsat olivat jouluomenaa ja dr.pepperiä tänä(kin) vuonna. Numerot kasvavat kakuissa mutta tarjottavat pysyvät aika samanlaisina.

Kakku kannatta leipoa vähintään 1-2 päivää ennen juhlia ja täyttää edellisenä päivänä. Näin kakku ehtii vetäytyä ja tasaantua riittävästi. 

Kakku

240 g voita

270 g tummaa suklaata

2,4 dl sokeria

8 munankeltuaista

2,4 dl vehnäjauhoa

0,8 dl perunajauhoa

3 tl leivinjauhetta

4 tl vaniljasokeria

8 munanvalkuaista

Sulata voi ja suklaa varovasti kattilassa (tai vesihauteessa). Vatkaa sokeri ja munankeltuaiset kulhossa. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi toisessa kulhossa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne keltuaisvaahtoon, sekoita varovasti. Lisää seokseen voi-suklaaseos. Kääntele valkuaisvaahtoon vähän kerrallaan taikinaan. Kaada kakkutaikina n. 24-27 cm kokoiseen kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa vajaa tunti. Anna jäähtyä ja leikkaa kolmeen osaan.

Täyte

150 g voita

1½ dl tomusokeria

1 keltuainen

75 g tummaa suklaata sulatettuna

Vatkaa voi ja tomusokeri vaahdoksi, Lisää keltuainen, vatkaa sekaisin. Vatkaa sulatettu ja vähän jäähtynyt sula suklaa joukkoon. 

Täytä kakku: levitä ohut kerros hyvää vadelmahilloa/marmeladia ja sen päälle puolet täytteestä. Lisää toinen kakkulevy, täytä samoin. Levitä päällimmäisen kakkulevyn päälle ohut kerros vadelmahilloa. Kuorruta kermatilkkaan sulatetulla suklaalla. Koristele vadelmilla ja karhunvadelmilla.

Amerikkalainen juustokakku

 

Viime kuussa vietimme synttäreitä talvimökillä. Sankari toivoi ihan tavallista amerikkalaista juustokakkua ja kylläpä oli mukava leipoa se. Leivoin sen perjantaina ja kakku nautittiin sunnuntaina. Melkein unohdin ottaa kuvan, enkä todellakaan muistanut kuvata kokonaista kakkua. Tämä resepti on peräisin vuosituhannen alusta, sen ajan amerikkalaiselta kollegalta. Tämä on se tavallisin ja yksinkertaisin juustokakku, vai pitäisikö sanoa perus (ehkä aavistuksen usein kuultu sana mitä tahansa kysyttäessä). Tämä on siis todella autenttinen amerikkalainen juustokakku, kuten ohjeesta voi huomata. Vähän olen pienentänyt alkuperäistä ohjetta, tästä söi viisi oikein hyvin, ja sen lisäksi jäi vielä kolmelle pienet palat myöhemmäksi. Söimme kakun sankarin toiveesta hillahillon kanssa. 

Pohja

200 g Digestive-keksejä

80 g voita

Hienonna keksit tasaiseksi hienoksi jauhoksi. Sekoita sula voi joukkoon. Painele 20 cm kokoiseen irtopohjavuokaan ja sen reunoille. 

Juustoseos

600 g maustamatonta tuorejuustoa (Viola)

300 g creme fraichea

3 kananmunaa

1½ dl sokeria

2 tl vaniljauutetta

Vatkaa kaikki aineet sekaisin. Kaada seos pohjan päälle. Paista 180 asteessa n. 50 minuuttia. Sammuta uuni ja anna uunin kakkuineen jäähtyä suunnilleen huoneenlämpöön. Nosta kakku pois uunista ja anna jäähtyä lisää pöydällä. Siirrä kakku jääkaappiin ja anna jäähtyä vähintään seuraavaan päivään.

Nosta kakku lämpiämään vähän ennen tarjoilua ja nauti kakku hillon tai marjojen kanssa. Aika täydellinen vaikkakin yksinkertainen juustokakku.

Puuro pönttöuunissa

Tässä on uusi lempipuuroni: Kinnarin tilan kokonaisista kaurajyvistä tehty puuro pönttöuunissa. Tästä ei puuro paremmaksi voi tulla. Olen tehnyt puuroa monta kertaa, sitä on syöty iltapalalla ja aamiaisella ja lounaalla. Tämä toimii meidän pönttöuunilla, mutta ohje on siitä hyvä, ettei aika eikä lämpötilakaan ole niin tarkkaa. Olen usein tehnyt kuumemmassa uunissa jonkun ruuan, ja sen jälkeen vielä laittanut puuron hautumaan. Viime aikoina olen tehnyt puuron kaksinkertaisena, ja syömme sitä iltapalaksi ja seuraavana päivänä lounaalla kiisselin kanssa. 

2 dl Kinnarin tilan kaurasuurimoita

1 tl suolaa

0,8-1 l kiehuvaa vettä

2 dl täysmaitoa

Laita kannelliseen uunivuokaan kaikki aineet, sekoita vähän. Laita kansi päälle ja siirrä vuoka uuniin siinä vaiheessa kun uuni ei ole enää kovin kuuma, minulla se on ollut n. 100 astetta tai alle. Hauduta puuroa kolmisen tuntia. Sekoita puuro ja anna vähän tasaantua. Jos puuron tekee kaksinkertaisena, aikaa kuluu ainakin tunti enemmän. 

Viisi vaatetta vuodessa

Sen se maapallo kestää (tai 7), tämän hetken tiedon perusteella. Luin viime vuonna Sissi Penttilän ja Aku Varamäen hyvän tietokirjan Planetaarinen vaatekaappi. Suosittelen kirjaa kaikille, siitä riippumatta miten vaatteita kuluttaa tai haluaa kuluttaa. Kirja sisältää paljon tietoa, mutta ahdistavasta aiheesta huolimatta se on hyvin ja hauskastikin kirjoitettu. Ehdottomuus loistaa poissaolollaan, ja kirja tarjoaa paljon vaihtoehtoisia tapoja toimia jos joku tuntuu mahdottomalta. Kuten kirjoitin Goodreadsin arvioon, tämän kirjan luettuaan tuskin kukaan ärsyyntyy niin, että päätyy ajattelemaan "alanpa ostaa enemmän vaatteita". 

Vuoden viiteen vaatteeseen ei lasketa sukkia eikä alusvaatteita, ainakaan kohtuullisella kulutuksella, ei myöskään käytettyjä vaatteita. Mutta esim. kengät ja ulkovaatteet, myös ne vaatteet mitä oikeasti tarvitsee, lasketaan. Minä en ole tähänkään asti ihan joka vuosi ostanut viittä vaatetta, eli minulle haasteen ei pitäisi olla vaikea, mutta on silti mielenkiintoista pohtia ja seurata omia hankintoja ja tarpeita. Sen verran poikkean "säännöistä", että jos ompelen jostain kaapissani olevasta kankaasta (kaikki yli 20 v sitten hankittuja) vaatteen, en laske sitä mukaan, vaikka uusi vaate siitä syntyisikin. Just syksyllä ompelin hameen kankaasta, jonka vastikään ysärillä ostin Skotlannista. 

Tiedän jo, että tänä vuonna menee kaksi vaatetta kansallispukuun, joten vielä jää kolme vaatetta. Muuten en vielä tiedä, mitä pitää ostaa, todennäköisesti ainakin joku ulkoiluvaate. Kun vaihdan talvigoretakkiin vetoketjun, en tarvitse uutta takkiakaan. Olen jo loppuvuonna korjannut useampia vaatteita taas käyttökuntoon, ja muutamia vielä odottaa korjausta. Luulisin siis, että viisi vaatetta riittää, siitä huolimatta että kansallispuku vie niistä jo osan. 

Kuvassa on lempivaatteeni, eli Alpan villaneule, joka varmaankin on käytetyin vaatteeni. Neule on lähemmäs 10 v vanha, ja muuten se on mielestäni edelleen kuin uusi, mutta hihansuu rispaantui rikki viime syksynä. Kysyin Alpalta, että olisiko heillä saatavilla vähän samaa lankaa jolla korjata hihansuu. Sieltä tuli kaunis kortti ja lankaa, ihan parasta palvelua. Poimin silmukat ja vahvistin hihansuun pykäpistoin, ja neule on taas kuin uusi. 

ps. Satuin juuri tänään törmäämään somessa viestiketjuun, jossa useampi (mies)henkilö päivitteli haastetta, että ihanko pitää ostaa viisi vaatetta joka vuosi, kun ei ole kymmenessä vuodessa ostanut kuin yhden vaatteen jos sitäkään. Ehkä yhdet sukat ja kahdet kalsarit viiden vuoden välein. Hyvät heille, mutta tilastojen mukaan suomalaiset ostavat keskimäärin 40 vaatetta vuodessa, eli kyllä ainakin minä toivoisin haasteen leviävän laajemmalle. Ja he jotka kulkevat samoissa kengissä ja vaatteissa kesät talvet ja joiden vaatteet eivät kulu puhki, niin ehkä he voisivat antaa hyviä vinkkejä sen sijaan että päivittelevät tai ilkeilevät meille muille, jotka yrittävät muuttaa kulutustapojaan. 

Iso vegaaninen minestronekeitto

Minä sain vihdoinkin tehtyä minestronekeittoa viime kesän protuleirillä. Keitto oli tavallaan menestys, siitä tykättiin, ja sitä kului, mutta nimi kyllä herätti keskustelua, ruoka tuntui olevan monelle vieras ja sitä kautta epäilyttävä (tiedättehän, jos kouluruualla on outo nimi, niin sillä halutaan peittää jotain...). Leirillä leivoin keiton lisukkeeksi vaaleita sämpylöitä, lämpimät sämpylät ovat aina menestys. Tämän keiton vegaaninen versio on saanut inspiraationsa Chocochilin minestronekeitosta, toki ohje on vähän muokkautunut aikojen saatossa.

Minestronekeitto on yksi arkisista lempikeitoistani, upeaa kesällä kaikesta tuoreesta, mutta erityisen ihanan lämmittävää talvella. Teen aika usein minestronekeittoa, joko kerralla syötävän määrän, mutta vielä useammin teen ison keiton kasvisversiona, jonka sitten pakastan sopivissa erissä arkea helpottamaan. Leirillä tästä keitosta on helppo muokata monta versiota, sillä keitto on vegaaninen, ja ennen pastan lisäystä keittoa voi ottaa osan erikseen gluteenittomalle pastalle, samoin siihen voi lisätä jotain muuta, jos jos edellisiltä ruuilta on jotain sopivaa jäänyt (esim. nakkeja). Kotona lisään usein vähän savupeuraa tai -makkaraa.

Kirjoitan tähän ohjeen nyt sellaisena kuin tein protuleirillä 2025, tämä annos riitti hyvin 25:lle. Keittoa jäi vähän yli, ja se tarjoiltiin "italianpatana" jämälounaalla. Nyt tein reilun puolikkaan annoksen. Käytin vähemmän nestettä (käytin tiukkaa lientä) enkä lisännyt pastaa. Pakastin keiton sopivissa erissä, ja sitten tarvittaessa esim. työpäivän jälkeen lisään keittoon vettä, sopivasti pastaa ja mahdollisesti jotain muuta, ja maistuva arkiruoka on valmis siinä ajassa kuin pasta kypsyy. 

3 sipulia

5 valkosipulinkynttä

2 sellerinvartta

pätkä purjoa

5 porkkanaa

5 rkl rypsiöljyä

5 tl balsamicoviinietikkaa

8-9 tlk tomaattimurskaa

n. 3,5 l vettä tai tarpeen mukaan

10 kasvisliemikuutiota

3-5 laakerinlehteä

mustapippuria n. 1-2 tl tai enemmän

5 tl sokeria

lehtikaalia jos on

4 tlk GoGreen papumixia (tai mitä papuja onkaan)

2-4 tlk kikherneitä

5-6 dl pientä simpukkapastaa

suolaa

tuoretta basilikaa tarjoiluun (jos on)

Kuori ja pilko kasvikset. Raasta porkkanat raastimen karkealla terällä. Laita öljy kattilaan ja kuullota kasviksia kattilassa hetki, lisää balsamico (tai viinietikka) joukkoon. Lisää tomaattimurska ja vähän vettä ja liemikuutiot (tai muu liemi) sekä mausteet. Keitä kymmenisen minuuttia, lisää sen jälkeen pilkottu lehtikaali, pavut/kikherneet ja pasta. Tarkista suola, ja lisää tarvittaessa (riippuu aina liemen suolaisuudesta). Keitä vielä kymmenisen minuuttia tai niin, että pasta on kypsää. 

Ajat ovat ohjeellisia, leirioloissa kaikki kestää kauemmin. Tähän voi käyttää mitä kasviksia sattuu olemaan ja niiden määriä voi muuttaa, ja keitto on aina hyvää. 

Valmistauduin nyt alkavaan työvuoteen käyttämällä yhden lomapäivän ruuanlaittoon (ja jälkien siivoamiseen). Tein ison makaronilaatikon ja ison kaalilaatikon pönttöuunissa, tämän keiton, ison sosekeiton ja vielä ison annoksen chili sin carnea säilykepavuista. Siinä sivussa valmistin myös ison kattilallisen ihanaa kasvislientä kasvisten kuorista ja hukkapaloista, tällä kertaa maustoin liemen lipstikalla ja valkopippureilla. Tein myös maukkaan puuron pönttöuunissa, kun kerran lämpöä riitti ja sähkö oli kallista, puuro oli hyvää iltapalalla ja seuravana aamuna. Nyt minulla on pakastimessa valmiita tai lähes valmiita ruokia helpottamassa arjen ruuanlaittoa (pitkien) työpäivien jälkeen tai reissujeni ajaksi muille lämmitettäväksi. 

Joulu 2025

Jouluaaton kattaus

Rakas joulupäiväkirja,

vuoden 2025 joulu oli ja meni. Kirjoitan kuitenkin tähän ylös, että mitä jouluna tapahtui, tai ei ehkä tapahtunut. Aloitin jouluun laskeutumisen jo hyvissä ajoin marraskuussa (tai ehkä lokakuussa, jota en tietystikään myönnä) kuuntelemalla joululauluja ja joulukirjoja sekä katsomalla muutaman jouluelokuvan. Spotifyssa on hyviä joululistoja ja olen minäkin tehnyt ihan oman perinteisen joululaululistan. Joulukirjoja taisi mennä ennätysmäärä tänä vuonna, lähemmäs 10 kpl. Tänä vuonna annostus oli sopiva, koska joulunpyhien jälkeen ei ollut yhtään olo, että olisi halunnut jatkaa kuuntelua, toisin kuin monena muuna vuotena on ollut. 

Kävin myös Weisteellä ostamassa joulukoristeita, niistä tuli hyvä mieli monella tapaa. Ostin mm. uuden tontun kotiin ja toisen talvimökille. Sinne ostimme myös lisää kuusenkoristeita, kaikki kotimaista työtä. Tilasin myös teejoulukalenterin Wehmaan teehuoneelta, sen nauttiminen kyllä valitettavasti jäi vähän joulukuun työkiireiden alle. 

Kudoin kahdet sukat pukinkonttiin. Ylempänä on sukat isälleni. Tuosta sukasta äitini oli kutonut puoleenväliin, rajan huomaa jos osaa katsoa: silmukat olivat olleet puikoilla yli 20 v. Löysin nyt loput langat noihin sukkiin, ja kudoin sukan loppuun ja sille parin. Isä laittoi sukat jalkaan heti paketin avattuaan. Alempana on esikoiselle lyhytvartiset sisäsukat, lankoina on samoja lankoja joista olen kutonut hänelle sukkia hänen ollessa ihan pieni. Minulla on projektina käyttää kaikkia kaapeissa olevia lankoja pois eli raitasukkia on tulossa paljon, ehdin jo lomalla kutoa itselleni hyvät saapassukat ja lisää on tulossa.

Esikoisen lahjasukat

Joulukuu oli töissä eeppisen hektinen, mutta onneksi pystyin laskeutumaan joululomaan tekemällä useamman todella lyhyen päivän, siis todella lyhyen. Se tulikin tarpeen, sillä talvimökille meno vaati vähän enemmän suunnittelua ja etukäteisvalmistelua. Tein ihan kaikki ruuat etukäteen kotona, ja tein ennen aattoa ainakin seuraavat asiat:

• lanttulaatikko
• tuuvinki
• maksalaatikko
• porkkanalaatikko
• rosolli
• italiansalaatti
• sinappi
• rusinasoppa (joka taas nousi listalleni viiden joukkoon 💚)
• taatelikakku x2
• suklaapähkinäkakku x2
• pulla 3/4 l taikina
• kinkun paisto pönttöuunissa
• Maxin kalan kalatilaus kotiin
• ruokatilaus kotiinkuljetuksella (onneksi, hyvä minä)

Vietimme joululoman talvimökillä ilman televisiota ja tietokonetta. Päivät kuluivat puuhastellen monenlaista, puunkantamisesta sukankutomiseen, käsin tiskaamisesta pelailuun. Joulurauhan julistus kuunneltiin radiosta ennen saunaan menoa.  Loman aikana meillä oli vaihtelevasti 2-6 ihmistä paikalla, suurimman osan lomasta vähintään neljä.

Aatonaaton kalapöytä

Mies oli mennyt mökille jo aiemmin, minä lähdin lasten kanssa aatonaattona. Perinteiseen tapaan söimme kala-aterian aatonaattona (kuva yllä), ja sitten aattona varsinaisen jouluaterian kinkkuineen ja laatikoineen (ylin kuva). Tänä vuonna luin jostain, että yhtenä joulun trendinä olisi kohtuullistaminen. Ainakin meidän joulupöydät näyttävät hyvin trendikkäiltä eli kohtuullisilta, sillä edelleen olen jakanut kalat toiselle aterialle ja kinkun ja laatikot toiselle. Meille tuli kuitenkin yksi vanha uutuus joulupöytään: lapset toivoivat italiansalaattia, ja sen he saivat. 

Pääsin lomalla myös uimaan useammin kuin uskalsin toivoakaan. Saimaa ja Lappeenrannan Myllysaaren sauna oli suunniteltuna etukäteen (suosittelen, todella mainio ja aivan ihana sauna ja tunnelma!), mutta sen lisäksi kävin uimassa Lahdessa ja mökillä samalla kun katsastimme Hannes-myrskyn tuhoja. Ihan parasta!

Joulukuusi löytyi pihalta. Koristeina on hieno kokoelma koristeita Amerikan vuosilta lisättynä nyt ostetuilla kotimaisilla koristeilla. Ja oltiin oltu kilttejä tänä vuonna, kaikki saivat mieleisiä ja tarpeellisia lahjoja. 

Hyvää ja omanlaista vuotta 2026 kaikille!

Joulukinkku pönttöuunissa

Kinkku kypsymässä

Siitä lähtien kun pönttöuuni tuli taloon olen paistanut joulukinkun siinä. Meillä on Tupauunien todella hyvä pönttöuuni, tämä ohje toimii siis uudenaikaisella tehokkaalla pönttöuunilla. En usko että kinkunpaisto onnistuisi näin tehden talvimökin lähes 100 v vanhalla pönttöuunilla. Minun vuokaan ja siten uuniin sopii hyvin viiden kilon luuton kinkku, aavistuksen isompikin voisi olla mutta ei paljoa.

Kinkku ollut hetken pönttöuunissa

Lämmitän uunin edellisenä päivänä normaalisti. Varsinaisena paistopäivänä poltan reilun pesällisen puita. Kun hiillos on melkein hiipunut (uuni on mittarin mukaan tässä vaiheessa n. 225 astetta edessä) laitan kinkun uuniin ritilän päällä vuoassa missä on vähän vettä pohjalla. Pellit laitan kiinni siinä vaiheessa kun hiillos on hiipunut kokonaan. 

Paistomittaria seuraamalla tiedän sitten kun kinkku on sopiva, aikaa siihen menee n. viisi tuntia. Viime vuonna laitoin siinä vaiheessa kun hiillosta oli enemmän ja uuni muutenkin kuumempi, silloin aikaa meni neljä tuntia, tänä vuonna hiillos oli melkein hiipunut ja aikaa meni vajaa kuusi tuntia, tosin kinkkukin oli vähän isompi. 

Peuran ulkofile pönttöuunissa

Meillä syötiin itsenäisyyspäivänä hyvin mutta yksinkertaisesti. Tarjolla oli hiilloksella grillattua peuran ulkofileetä, tavallista parempaa kastiketta, lohkoperunoita ja salaattia. Jälkiruuaksi oli nuorten tekemä appelsiini-suklaakakku (siitä ei taida olla kuvaa, mutta hieno ja hyvä oli). Ja television ääreen oli kotimainen juustolajitelma, hedelmiä, suolakeksejä ja tietysti suklaakonvehteja ja Finlandia-marmeladia. Ja juomana jouluomenaa.

Olemme tänä syksynä syöneet kaikki peuran ulkofileet hiilloksella paistaen. Leikkaan fileen reilun 2 cm paloiksi, ripottelen päälle suolaa ja joskus pippuria, ja laitan lihat varrettoman halsterin väliin. Grillaan hyvällä hiilloksella 3-4 minuuttia puoleltaan, joskus vähemmän. Mitään tarkkaan ohjetta tähän ei ole antaa, sillä aika riippuu hiilloksesta, siitä kuinka lähellä liha on hiiliä ja kuinka paksut palat ovat ja kuinka mediumina haluaa. Joka kerta on ollut hyvää ja kaikki on syöty yhdeltä istumalta.

Porsaan ulkofile pönttöuunissa

Tein tätä porsaan ulkofilettä viime viikolla ihan tavallisena torstaina. Olin ostanut reilunkokoisen porsaan ulkofileen hyvästä alennuksesta ja valmistin sen sopivana päivänä. Meidän pönttöuunissa tavallisen kokoiset tulet palavat noin kaksi tuntia, jonka jälkeen uunissa on hyvä hiillos. Tein tulet ja heti sen jälkeen otin fileen jääkaapista ja hieroin mausteseoksen pintaan. Annoin lihan lämmetä huoneenlämpöön ja maustua sen pari tuntia, jonka jälkeen kypsensin sen. 

1,6 kg porsaan ulkofile

1 rkl fariinisokeria

3 tl suolaa

1 rkl paprikajauhetta

1 tl chilijauheita (anchoa, cayennea ja chipotlea)

1 tl pippureita jauhettuna (musta-, viher- ja valko-)

3 tl timjamia

1 oksa tuoretta rosmariinia, lehdet pilkottuna

3-4 rkl öljyä

1 porkkana

1 sipuli

1 tuore rosmariininoksa

vettä

Ota liha huoneenlämpöön, pyyhi kuivaksi. Sekoita sokeri, suola ja kaikki mausteet öljyn joukkoon ja hiero tahna lihan pintaan. Anna maustua pari tuntia huoneenlämmössä. Grillaa lihaan rasvattomalta puolelta hyvä pinta, ja laita liha rasvapuoli alaspäin ritilän päälle vuokaan. Laita vuokaan pohjalle viipaloitu sipuli ja porkkana, lisää rosmariinin oksa ja vettä niin, että pohja peittyy hyvin, mutta se ei yllä lihaan saakka. Laita paistomittari paksuimpaan kohtaan ja laita liha vuokineen pönttöuuniin. Paista haluttuun lämpöön, minä annoin lihan kypsyä n. 80 asteeseen ja aikaa siihen kului tuossa uunissa 1 h 40 minuuttia. Tarkkaa aikaa ei tietenkään voi antaa, se riippuu uunista ja sen lämmöstä. Anna lihan levätä vähintään vartti folion alla.

Jos tekisin tavallisessa uunissa, laittaisin lihan 250 asteiseen uuniin ja laskisin lämmön 150 asteeseen ja antaisin kypsyä haluttuun lämpöön. 

Valmistin vielä kastikkeen vuokaan valuneesta nesteestä:

n. 1½ dl lientä 

2 rkl vehnäjauhoa

1 dl kermaa

vettä sopivasti

Kaada liemi kattilaan. Sekoita vehnäjauhot joukkoon, lisää kerma ja vettä sen verran että saat sopivan sakean kastikkeen. Keitä kastiketta niin, että maut tasaantuvat, tarkista suola. 

Syötiin perunamuusin ja rosollin kanssa. Olin tehnyt rosollin sauvajyväsen tapaan tällä kertaa raastamalla, ja se oli todella hyvää näin. Tämä liha oli ihan käsittämättömän hyvää, mehukasta, mureaa ja maukasta. Ja tuo kastike oli ehkä parasta kastiketta mitä olen tehnyt, siinä oli upea paahteinen maku. Söimme lihaa parilla aterialla, ja loput syötiin tuon kurpitsakeiton lisukkeena. Ensi kerralla laitan enemmän sipulia ja porkkanaa, nekin olivat suorastaan täydellisen makuisia. Nyt olin laittanut ne vain tuomaan makua, mutta olivat upeita nekin. 

Hirven entrecote pönttöuunissa

Mies oli saanut lahjana 1,3 kg painoisen hirven entrecoten. Lihan olisi voinut paistaa pihveinä, ja ne olisivat olleet upeat pihvit. Valmistin lihan kuitenkin nyt kokonaisena pönttöuunissa, ja se todellakin kannatti, sillä en muista milloin olisin näin hyvää hirveä syönyt. Paistoin lihaan ensin hyvällä hiilloksella upean paahteisen pinnan (yläkuva), ja sen jälkeen se sai kypsyä kosteassa uunissa sopivan kypsäksi (alempi kuva). 

hirven entrecote (nyt 1,3 kg)

suolaa

pippuria

porkkana

sipuli

tuoretta rosmariinia

vettä

Hiero lihan pintaan reilusti suolaa ja sopivasti pippuria. Paahda liha hyvällä hiilloksella pari minuuttia puoleltaan (jos rasva syttyy palamaan kuten helposti käy, lyhyempikin aika riittää). Siirrä liha sen jälkeen ritilän päälle vuokaan, jossa pohjalla on pilkotut porkkana ja sipuli sekä muutama varsi rosmariinia. Laita vuokaan myös vettä niin, että pohja peittyy kunnolla, mutta kuitenkin niin, ettei vesi yllä lihaan saakka. Laita vuoka uuniin hiipuvan hiilloksen päälle, ja paista haluttuun lämpötilaan saakka. Minä paistoin nyt 60 asteeseen, aikaa siihen meni n. 40 minuuttia. 

Peitä liha foliolla ja anna tasaantua n. vartin verran. Leikkaa liha, nyt syötiin heti lämpimänä lohkoperunoiden, uunijuuresten ja ruusukaalin kanssa. Seuraavana päivänä söimme lihaa kylmänä samojen kasvisten kanssa, ja myöhemmin valmistin vielä upean salaatin lihasta. Ihan mielettömän upean hienoa lihaa!

Siivilöi myös vuokaan valunut ja hyvin kasviksilla maustunut neste talteen. Siitä voi valmistaa hyvän kastikkeen lihalle joko heti, tai käyttää myöhemmin minkä tahansa ruuan hyvänä pohjana.

Keitetty teeri ja keitetty sorsa

Vietimme tämän vuoden isänpäivän talvimökillä, jossa ei ole uunia. Otin mökille mukaan pakastimesta teeren ja sorsan, jotka olivat saatu samalta reissulta ja pakastettuna yhdessä, oli siellä yksi sydänkin, mutta en ole varma kumman. Keitin linnut yhdessä samassa kattilassa, sorsaa keitin tunnin verran, teereä puolisen tuntia kauemmin. Kuvia ei taaskaan tullut otettua kuin tuo yksi nopea kuva lautaselta.

1 sorsa nyljettynä

1 teeri nyljettynä

vettä

pari porkkanaa

pari sipulia

palsternakka

pala selleriä

kokonaisia pippureita

muutama laakerin lehti

tuoretta timjamia

suolaa

Laita linnut kattilaan, kaada vettä niin että linnut peittyvät. Nosta vesi kiehuvaksi ja kuori vaahto pois niin kauan kuin sitä muodostuu, yleensä n. 10-15 min. Sen jälkeen lisää pilkotut kasvikset ja mausteet sekä maltillisesti suolaa. Keitä sorsaa n. tunti ja teertä n. puolitoista tuntia. Aika riippuu linnun koosta. Nosta linnut jäähtymään, irrota lihat ja leikkaa ne tarvittaessa pienemmäksi.

Siivilöi liemi ja keitä sitä kasaan. 

Voit valmistaa lihasta kastikkeen, käyttää sitä keittoon, pastaan, risottoon, mihin vaan. Minä tein nyt teerestä yksinkertaisen kastikkeen, kuullotin sipulia ja porkkanaa pannulla, lisäsin vähän jauhoa, teeren lihat, suolaa, kokoon keitettyä lientä ja kermaa ja keitin kastikkeen kasaan. Syötiin perunoiden kanssa isäinpäivänä. Kastikkeesta söi neljä, ja lisäksi sitä jäi pasta-aterialle kolmelle. 

Sorsa syötiin tällä kertaa sosekeiton kanssa nopeana lounaana. Juhlaruokaa sekin, vaikka yksinkertaista sellaista. 

Kurpitsakeitto palstan sadosta

Tämä oli hyvä lounas lasten juhlapäivänä, jolloin tuli syötyä pääasiassa suolaisia ja makeita herkkuja. Olin tehnyt keiton aiemmin viikolla, pakannut valmiiksi isoon lasikulhoon kylmään ja sitten juhlapäivänä se piti vain lämmittää lounaaksi ennen vieraiden tuloa. Pakastin puolet keitosta, tästä toisesta puolikkaasta keitosta viisi söi niin, että kaikki meni, enkä kysynyt saiko kaikki riittävästi. Kuvan muistin ottaa siinä vaiheessa kun olin syönyt jo puoli lautasellista.

Sorsakin oli keitetty aikaisemmin, ja se odotti pilkottuna valmiina jääkaapissa. Sitä en lämmittänyt tässä vaiheessa, se lisättiin sellaisenaan kuuman keiton päälle. Sekin meni kokonaan.

reilu 2 l kurpitsakuutioita (määrä ei tarkka)

2 isoa palsternakkaa

2 isoa porkkanaa

pieni purjo

n. 5 isoa perunaa

½ l hyvää lientä (taisi olla peura)

vettä

timjamia

mustapippuria

150 g Koskenlaskija-sulatejuustoa

Kuori ja pilko kurpitsa. Kuori ja pilko muut kasvikset. Laita ne ja mausteet kattilaan, lisää lientä ja vettä vähän. Keitä kannen alla vajaa puoli tuntia, tai niin että kasvikset ovat pehmeitä. Lisää juusto pilkottuna ja soseuta keitto. Keiton voi syödä heti tai pakastaa myöhempää käyttöä varten.

Nyt lisänä oli keitettyä sorsaa pilkottuna.

Savupeurapiirakka

Tänä vuonna vietimme lasten synttäreitä talvimökillä. Vieraita tuli paikalle kahdessa erässä mikä sopi oikein hyvin sillä muuten olisi voinut olla vähän ahdasta. Talvimökillä ei ole tavallista uunia, joten olimme leiponeet tarjottavat etukäteen. Minä tein edeltävänä perjantaina vain muutaman tunnin työpäivän ja lopun päivästä käytin leipomiseen. Esikoinen paistoi cocktail-piirakat ja browniet, minä leivoin loput tarjottavat.

Tällä kertaa emme siis tarjonneet ruokaa, vaan kakkukahveilla mentiin. Suolaisena tarjottavana oli cocktail-piirakoita ja munavoita, sienipiirakkaa suppilovahveroilla ja tätä piirakka. Piirakat eivät esteettisesti ole kummoisia, ainakaan nopeasti napatuista kuvista (en meinaa millään muistaa ottaa kuvia kun en niin pitkään aikaan ole blogannut mitään). Mutta uskokaa pois, tämä oli erinomaisen makuista piirakkaa. Käytin tähän viipaloitua savupeuraa, se piti vain suikaloida pieneksi. Tämä ohje on isolle piirakalle, piirakkavuoka on halkaisijaltaan 30 cm.

300 g vehnäjauhoa

ripaus suolaa

120 g voita

1,2 dl vettä

Valmista kuuman nesteen taikina. Mittaa vehnäjauhot ja suola kulhoon. Sulata kattilassa voi, lisää vesi ja anna kiehahtaa. Sekoita kuuma neste jauhoihin (käytä esim. haarukkavatkainta) ja anna taikinan vähän jäähtyä. Kauli taikinasta vähän vuokaa suurempi pohja, siirrä se vuokaan ja tasoita reunat. 

n. 300 g savupeuraa

1 paprika

n. 10 cm pätkä purjoa

5 munaa

400 g ranskankermaa

1 dl kermaa

n. 1 dl juustoraastetta (nyt oli kolmen eri juuston kannat)

Pilko peura suikaleiksi. Pilko myös paprika ja purjo ja levitä kaikki pohjan päälle. Sekoita kulhossa munat, ranskankerma, kerma ja juustoraaste ja kaada seos piirakan päälle. Paista 200 asteessa n. 35 minuuttia (aika riippuu uunista).

Piirakka on hyvää samana päivänä ja erityisen hyvää seuraavana päivänä. 

Kasvisliemi

Syysloman toriostoksista ja kasviskokkailuista jäi ainekset hyvään liemeen. Tällaisen lieme voi tehdä oikeasti ihan mistä kasviksista sattuu olemaan, tämä postaus on lähinnä muistutus itselle ja muille, että kannattaa keittää hyvä kasvisliemi ennen kuin siirtää kuoret ja kannat bioroskikseen. Käytän lientä keittoihin, risottoihin, kastikkeisiin ja ja patoihin. 

porkkanan kuoret ja kannat

sipulin kuoret ja kannat

nauriin kuoret

purjon vihreät ehdet

sellerin varsi

kukkakaalin kannat

timjamia

persiljan varsia

vettä

Laita kasvikset ja yrtit kattilaan, lisää vettä niin että kaikki peittyvät. Keitä kasviksia puolisen tuntia tai vähän yli. Siivilöi liemi puhtaaseen kattilaan ja keitä vielä kasaan reilusti. Käytä heti tai pakasta ylimääräinen liemi myöhempää käyttöä varten. 

Coleslaw parsakaalin varsista

Tänä vuonna menimme syyslomalla Turkuun, meidän perheelle sopivaa matkailua. Olimme hulppeassa hotellihuoneessa, oli saunat ja kaikki. Emme tehneet juuri mitään, kävimme yhdessä museossa ja Turun tuomiokirkossa joka oli kuin museo sekin. Linna ja paljon muuta jää seuraavaan kertaan. Kävelimme paljon upeassa syyssäässä kummallakin puolella jokea. Esikoiselle löytyi synttärilahja ja yksi joululahja, muuten shoppailimme lankakaupassa ja torilla.

Mökkilauantain iltapala, lisänä dippiä

Miten ihana tori Turussa onkaan! Ostin sieltä monta kassillista kasviksia, juureksia ja hedelmiä. Olemme syöneet torin antimia koko viikonlopun ja alkuviikon. Olen tehnyt parsakaalisalaattia kuivatuilla karpaloilla, ruusukaalisalaattia, rosollia sauvajyväsen tapaan, uunijuureksia, vihanneslientä, dippikasviksia (kuva yllä) ja nyt tein yhden lempisalaateistani eli kaalisalaatin parsakaalin varsista. Olen kuullut, että jotkut heittävät parsakaalin varret biojätteeseen, eli olkoon tämä myös hävikistä herkuksi -salaattia. 

3 pienehkön parsakaalin varret

1 iso porkkana

pätkä purjoa (tai pieni sipuli)

2 rkl majoneesia (itse tehty)

2 rkl ranskankermaa

1 tl etikkaa

1 tl sinappia

1 tl sokeria

½ tl suolaa tai vähemmän

Leikkaa kuiva osa parsakaalin varresta pois, voit myös kuoria varret tarvittaessa. Raasta ne raastimen karkealla terällä. Kuori ja raasta porkkana, pilko purjo ihan ohuiksi suikaleiksi. Purjon tilalla voi hyvin käyttää sipulia, nyt oli niin upea purjo että oli pakko käyttää sitä.

Sekoita kastikkeen aineet keskenään, sekoita se kasvisten joukkoon. Hyvää heti, ehkä parempaa seuraavana päivänä. Söin tätä mm. yhden etäpäivän lounaalla muiden salaattien ja keitettyjen munien kanssa. 

Peuran ulkofileen lisukkeet