maanantai 22. maaliskuuta 2021

Kuukauden tee: kello viiden tee


Tänään meillä oli vähän erilainen päivällinen: valmistimme esikoisen kanssa perinteisen kello viiden teen. Ateriaan tuli valmistauduttua leipomalla etukäteen, suunnittelemalla ostoksia vähän perusteellisemmin ja kaivamalla astioita kaapin perukoilta (ja pesemällä ne etu- ja tietysti jälkikäteen). Vähän vaihtelua tähän tasaiseen vuoden kestäneeseen päiväni murmelina menoon, piristävää sellaista.




  • Tee (5 o'clock tea muille ja Tarry Lapsang Souchong miehelle)
  • Raparperimehu

  • Kurkkuleivät (vaalea leipä, maustamaton tuorejuusto ohuelti, kurkkuviipaleet)
  • Lohitahnaleivät (vaalea leipä, lämminsavulohi ja tuorejuusto tahnana)
  • Kylmäsavulohileivät (ruisleipä, kylmäsavulohi, sitruuna, tilli)
  • Poroleivät (real-leipä, savuporo, piparjuurituorejuusto, paprika)

  • Vaniljaskonssit (jauhoseos Teahouse of Wehmais)
  • Kermavaahto
  • Mansikkahillo (mansikkaa, marmeladisokeria)



Olin leiponut edellisenä päivänä toscakakun ja pienen annoksen lusikkaleipiä. Keitin vähän vadelmamarmeladia lusikkaleipiä varten ja samalla keitin myös mansikkahillon valmiiksi. Pesin myös pitkään kaapissa seisseen kerrosvadin etukäteen, samalla mietin vähän kattausta ja harmittelin, että minulta puuttuu oikea teeastiasto (oikeasti vähän vitsillä, vaikka totta tietysti toinen puoli: tiedän jo millaisen haluaisin).

Minä kokosin poro- ja lohileivät, esikoinen koristeli ne sekä valmisti vaaleat leivät. Kun leivät olivat lähes valmiit, valmistin skonssit valmiista jauhoseoksesta sekä vatkasin kerman. Ylimmän kerroksen herkut piti vain laittaa lautaselle ja ruoka oli valmis maanantaijälkkäreineen. Ihana maanantai. 

ps. Jos joku miettii, niin myös leipien reunat tuli syötyä ylijääneen savulohitahnan ja poron kanssa. Mitään ei jäänyt hukkaan. 

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Toscakakku Tools-vuokaan



Olen suunnitellut pitkään tekeväni toscakakkua. Saattaa olla, että joskus olen sitä tehnyt, mutta en kyllä montaa kertaa muista. Käytin ohjeena alkuperäistä Valion ohjetta, mutta muutin pohjan reseptin 1½-kertaiseksi ja mantelikuorrutteen määrän kaksinkertaiseksi. Halusin nimittäin valmistaa toscakakun metalliseen Tools-vuokaan (n. 24x28 cm, vuoka, jonka käyttö tuottaa suurta iloa joka ikinen kerta). Yleensä tosacakakuissa on minusta liian vähän kuorrutetta suhteessa pohjaan, joten suurensin kuorrutteen määrää enemmän kuin pohjan, tämä on hyvä suhde.

3 kananmunaa
2,25 dl sokeria
3, 75 dl vehnäjauhoa
2 tl leivinjauhetta
0,75 dl maitoa
200 g voita

Vatkaa kananmunat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään sekä maito ja sulatettu voi keskenään. Sekoita nämä kaikki munavaahtoon. Kaada seos uunivuokaan, joka on vuorattu leivinpaperilla (rypistä leivinpaperiarkki, jonka jälkeen se on helppo saada vuokaan asettumaan hyvin). Paista 175 asteessa 25 minuuttia. Sillä välin valmista kuorrute:

100 g voita
150 g mantelilastuja
2 dl sokeria
1 dl kermaa
2 rkl vehnäjauhoa

Sulata voi kattilassa. Lisää muut aineet, sekoita ja anna kiehua hiljalleen niin, että kuorrute sakenee. Levitä mantelikuorrute esipaistetun pohjan päälle, ja paista 200 asteessa vielä kymmenisen minuuttia. 

Toscakakku säilyy viikonkin jääkaapissa, tosin mies totesi maistettuaan piirakkaa, että ei säily. Pienikin pala riittää, sopiva pikkumakea etäiltapäiväkahvitauolle.


perjantai 12. maaliskuuta 2021

Etäpäiväkirja 20 - vuosi etäilyä



Tasan vuosi sitten (torstaina) olin viimeistä päivää työpaikalla, kävimme vielä työpäivän jälkeen kauden päättävillä oluilla. Siellä juttelimme jo vessapaperista ja mietimme, että alkaako etätyöt isomminkin. Minä olin suunnitellut jo paljon aiemmin pitäväni perjantaina etäpäivän, mutta normaalista poiketen otin mukaani myös allekirjoituskoodit ja vähän muutakin ylimääräistä, mitä ei normalille etäpäivälle olisi ottanut mukaan. 

Muistan vielä miten kävin oluiden jälkeen "pikaisesti" kaupassa, oli ihan pienet ostokset, mutta megalomaaniset jonot. Vähän siis kesti, ja myöhemmin harmitti ne vain pienet ostokset. Vessapaperia en tarvinnut.

Samaan aikaan meille annettiin etätyösuositus, joka sitten heti perään muuttui -määräykseksi, ja sillä tiellä ollaan edelleen. (Valtorin Kauko muuten kaatui vuosi sitten perjantaina puoli kympiltä aamulla 😅) Olen kyllä käynyt toimistolla tämän etävuoden aikana, viime syksynä muutamana päivänä ja nyt tammi- ja helmikuussa kumpanikin kolme päivää. Seuraavaa kertaa en tiedä, siihen kuluu taas aikaa enemmän, toivottavasti kuitenkin pääsisin jonkun kerran käymään ennen kesälomaa.

Tämän vuoden aikana olen kirjoittanut monenlaisia ajatuksia ylös, osin aika pinnallisestikin, koska isoimmat asiat ovat tietysti muualla elämässä. Olen pärjännyt ihan hyvin, vaikka kyllähän tämä välillä ottaa aika koville. Ja onhan se herkkää sanoa yhtään mitään, kun monilla muilla on oikeasti paljon kurjempaa, jokaisella vähän omalla tavalla. Ei ole hyvä yksineläjillä, mutta ei aina perheellisilläkään. Ei ole hyvä lomautetuilla/työttömillä, mutta ei aina töissäkävijöilläkään. Ei ole hyvä niillä jotka eivät voi tehdä etätöitä, mutta ei aina etäilijöilläkään. Jne. jne. Mutta ollaan silti yhdessä, ja ymmärrätetään toinen toisiamme. 

Nyt kun vuosi on kulunut, voi synttäreiden kunniaksi listata taas vaihteeksi niitä hyvänmielen asioita:

  • Ihmisten kirjahyllyt - ihan sama miten naistenlehdet ovat vuosia toitottaneet kuinka kirjahyllyt ovat kuolleet: eivät ne ole, kollegoilla ja kaikilla muillakin on upeita kirjahyllyjä!
  • Inhimillistyminen - miten mukava nähdä elämää sen työminän takana kesken kokousten, hinnatonta!
  • Pääjohtajan perjantaiset kirjeet - lisää inhimillisyyttä 💚
  • Etäteemaistelut - edelleen olen sitä mieltä, että nämä ovat niitä parhaimpia asioita mitä tämä aika on tuonut tullessaan
  • Juhla-ateriat kotona - kun ei syödä ravintolassa niin syödään sitten välillä vähän parempaa ravintolaruokaa kotona
  • Jokainen kohtaaminen on arvokas ja merkityksellinen - kun näkee työkaveria sovitusti viisi minuuttia kaupan pihalla tai yllättäen serkkua kymmenen minuuttia pihalla, se tuntuu niin kokonaisvaltaisen hyvältä! Liikutuksen tuntee ihan fyysisesti.
  • It's a wonderful world - perheen yhteistä aikaa pelaamalla, ei edes haittaa etten ole kertaakaan voittanut (no tietysti se haittaa!!!, mutta kyllähän lasten kuuluukin olla fiksumpia kuin vanhempien)
  • Korvikkeena kaikki etä- museokierrokset, striimaukset ja muu vastaava. Ja #vaskimies
  • Rokotusten eteneminen 💉
  • Ja tietysti tämä perhe kenen kanssa etäillä (vaikka oman tilan tarve alkaakin olla huutava talven jäljiltä)

Varmasti on muutakin mikä ei just nyt tullut mieleen. Pääasiassahan tämä kuitenkin on selviytymistä, hyvissäkin oloissa. Tavallaan sitä on aika sanaton tässä vaiheessa, takana on vuosi poikkeusaikoja, tulevan kestosta ei tietoa. Missä vaiheessa sitä ajattelee, että tätä tämä nyt on, aina? Ehkä nyt on sen aika.


ps. Kuvassa on Marianne-kakku, jonka leivoin eilen illalla. Nostin kakun uunista juuri ennen iltakävelylle lähtöä, palattuani se näytti tuolta. Marianne-kakku löytyy googlaamalla, identtinen resepti ainakin paristakymmenestä blogista ja muusta lähteestä, joissa missään ei viitata mihinkään aikaisempaan. 


torstai 4. maaliskuuta 2021

Pasta jäniksen sydämistä



Mies tuli viikonloppuna kauden viimeiseltä metsäreissulta kotiin rusakko mukanaan, mikä lie luonnonoikku kun oli myös viisi sydäntä. Sydämet painoivat yhteensä vajaa 200 g, ihan koko perheelle ne eivät olisi riittäneet, mutta sopivasti etäilijöiden lounaaksi kuitenkin (eli alla oleva ohje on sopivasti kolmelle). 

Keitin jäniksen sydämet edellisenä iltana liemessä. Liemen tein suunnilleen kuten aiemmin. Kun olin keittänyt lientä vajaa kaksi tuntia, lisäsin joukkoon 5 sydäntä ja keitin vielä puoli tuntia. Otin sydämet talteen, siivilöin liemen ja keitin sitä vielä kasaan. Keitetyt sydämet olivat jääkaapissa yön yli, toki ne olisi voinut valmistaa heti.

Tästä tuli varsinainen jämäruoka, sillä käytin edellisen päivän aterialta jääneen kastikkeen sekä kahden pastapussin jämät tähän lounaaseen. Oikein hyvän mielen ruoka: lounas syntyi nopeasti ja vaivattomasti, sain käytettyä jämiä ja ennen kaikkea maku oli todella hieno. 

1 sipuli
öljyä
½ dl vahvaa jänislientä
5 jäniksen sydäntä liemessä keitettynä (yhteensä vajaa 200 g)
½-1 dl omenakastiketta (tai vähän kermaa tai juustoa jos haluaa)
suolaa, pippuria myllystä

240 g pastaa

Kuori ja pilko sipuli. Kuullota sitä öljyssä hetki, lisää liemi ja anna sipulin pehmentyä liemessä. Viipaloi sydämet ohuiksi viipaleiksi, lisää ne pannulle ylijääneen kastikkeen (tai kerman tai juuston) kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita kastike keitetyn pastan joukkoon ja nauti heti yksinkertaisesta lounaasta. Kuten sanoin, tämä oli hyvän mielen etälounas, näitä tarvitaan taas.


maanantai 1. maaliskuuta 2021

Etäpäiväkirja 19 - Lomaruokaa laiskasti

Ehkä kaunein jälkiruoka mitä olen syönyt: ruista ja mustikkaa


Tässä kirjoituksessa ei ole mitään neuvoja tai vihjeitä yhtään mihinkään, kunhan vaan kirjoitan itselleni muistiin tämän hetken tuntoja pienen loman jäljiltä. 

Kuuntelin Eeva Kolun kirjan Korkeintaan vähän väsynyt. Osan aikaa tunsin itseni ulkopuoliseksi (lue: liian vanhaksi), mutta kyllä kirjassa oli asioita, jotka osuivat.  Hän mm. mietti omalla kohdallaan, että miksi ei esim. enää jaksanut tehdä ruokaa, vaan halusi päästä helpolla asioissa, jotka oikeasti tuottivat iloa. Että mitä pitää tehdä elämässä toisin, että olisi taas se ihminen joka nauttii kokkaamisesta (tai jostain muusta vastaavasta). 

Kökötän nyt kotona koko ajan, aikaa ei mene työmatkoihin, säästän aikaa (ja altistuksia) tilaamalla kauppaostokset kotiin jne., mutta silti jaksaminen on kausittain vähissä; ei huvita tehdä ruokaa tai siivota tai mitään muutakaan, ei arkena eikä lomalla. Ei huvita kokata tai edes miettiä mitä ruokaa tekisi, ei huvita kuunnella valituksia (näihin kahteen viimeiseen sentään on auttanut lista pakastimen ovessa). 

Voimme lukea somesta ja lehdistä, että mitä kaikkea ihanaa lomalla voisi kokkailla ja puuhata, mutta minä vaan mietin, että miten pääsisin vähimmällä vaivalla. Mietinkin välillä, että milloin tästä tuli tällaista, että

  • ei huvita lomalla kokkailla
  • ei huvita mökillä kokkailla
  • haluaa päästä helpolla arjen lisäksi myös lomilla
  • jne.

Hiihtoloma ja kaksi erilaista mökkiviikonloppua on nyt takana. Näin söimme mökeillä ja hiihtolomalla:

  • wingsejä ja italiansalaattia x 2
  • hampurilaisia ja ranskiksia x 2
  • spaghetti bolognesea
  • nopeaa hirvikastiketta ja muusia (sentään)
  • woltattu texmexiä
  • grilliruokaa snägäriltä
  • Finnjävelin Pohjolan pidot -menu kotiinkuljetettuna (sentään!)

No ei täyttynyt puoli kiloa kasviksia päivässä ei, puuttui myös se normaali kolme kala-ateriaa/viikko. Pullaa leivoin isälle, sitäkään ei riittänyt pakastettavaksi asti, eli vähissä on lomaleipomisetkin olleet. Loma on mennyt osin hyssyteltäessä, mitäpä sitä kotona voi (ei voi) tehdä, kun aina joku kuitenkin on kotona töissä. Ei ole pakko möykätä. 

Mutta olen minä levännyt tällä lomalla, ihan ihmeen levännyt olo oli, joten ehkä sitä jaksaa sitten skarpata arjen alettua. Ja jos ei jaksa, jatketaan pakastimen tyhjäämistä, se on täynnä aarteita.