sunnuntai 28. marraskuuta 2021

1. Iloa joulunodotukseen - jouluinen pellavaliina



Minun ei pitänyt tänä vuonna tehdä joulukalenteria ollenkaan. Mutta tämän viikon paluu totaaliseen etätyöarkeen veti mielen niin matalaksi, niin matalaksi, etten halua koko asiaa edes kommentoida. Todeta vain sen verran, että jotain kivaa pitää keksiä, on ihan pakko. Ja mikäs sen mukavampaa tähän aikaan vuodesta kuin koota listaa jouluiloa tuottavista asioista, ja vieläpä toteuttaa niitä!

Ensimmäiseksi iloiseksi asiaksi nousee mieleen tämä liina. Ihastuin tämän liinan perinteisyyteen heti kuvan nähtyäni kudonta-aseman FB-ryhmässä. Niinpä sitten tutkailin työkalenteria ja löysin yhden maanantain, jolloin ei ollut yhtään kokousta: merkkasin päivän heti saldovapaaksi ja onnekseni sain varattua loimen samalle päivälle. 


Maanantaiaamuna tein eväsleivät savuhirvestä, pakkasin reppuun vesipullon ja eväät, ja suuntasin kudonta-asemalle. Eväät kuuluvat kutomiseen keskeisesti, muistan vieläkin millaista oli syödä alle parikymppisenä eväsleipiä kartanon kudontapaikan portailla kuumana kesäpäivänä ja jutella ohjaajan kanssa kangaspuiden historiasta.


Kudoin liinaa 2 m, puista ottamisen jälkeen pituus oli 198 cm. Aloitin yhdeksän jälkeen puolaamalla lankaa ja pian pääsin kutomaan. Lopetin vähän ennen viittä, toki väliin mahtui pari pientä ruokataukoa ja muutama jaloittelutauko enemmän, mutta olihan tässä pientä urakoimisen makua. Olen aina kutonut vähän urakkavauhtia, mutta ehkä se oli 3-kymppisenä vähän erilaista kuin nyt 5-kymppisenä. Mutta sainpahan vaan kauniin liinan aikaiseksi yhden vapaapäivän aikana. Eilen päärmäsin liinan ja prässäsin sen perinteisesti kostean harson läpi. Onnentunne on ihan fyysistä!


Minulle huone täynnä kangaspuita on sellainen mielentila, että samaa onnellisuutta tunnen ehkä vain metsässä. Jaksan ihastella kangaspuiden nerokkuutta, niisintää, polkusten sitomista niisivarsiin, kankaan sidoksia ja kaikkia kudontaan liittyviä sanoja (luha!) vuosikymmenestä toiseen. Katsokaa nyt tuotakin kuvaa: reunalankoja ei voi niisiä pomsisidoksessa, niinpä ne jätetään vapaaksi, mutta niihin laitetaan pieni paino riu'un avulla 💚

sunnuntai 21. marraskuuta 2021

Pätkis-vadelmakakku ja synttärit 2021


Tänä vuonna saimme juhlia lasten synttäreitä taas vähän isommalla porukalla ja se oli pelkästään ihanaa! Mukava nähdä kaikkia sukulaisia, nauttia puheensorinasta ja jatkuvasta naurunremakasta. Meillä oli ensin ruoka ja vähän myöhemmin joimme kakkukahvit. Ruuaksi syötiin lasagnea Nigellan mukaan, salaattia ja sieni-punajuurisalaattia, lisänä patonkia ja perinteiset ruokajuomat. Lasagnen tein tuosta ohjeesta kaksinkertaisena, kastikkeen kymmenen litran kattilassa ja vuokana isoin uunivuoka. Ihan koko satsi ei mahtunut tuohon vuokaan, pari pientä vuokaa meni pakastimeen. Tuo lasagne riitti hyvin 14:lle henkilölle ja vielä jäi huomiset etälounaat. Yksi serkuista oli meillä yötä ja serkukset tekivät salaatin ja muutenkin auttoivat kattamisessa ja muussa. 


Kakkukahveilla oli molemmilla lapsilla taas omat kakut: kuopuksella perinteisesti hedelmäsalaattikakku, sydämen muotoinen nakukakku tällä kertaa, ja esikoinen löysi googlaamalla hyvältä kuulostavan vadelma-pätkiskakun. Hyvää kakku oli, todellakin hyvää. Koristeet olimme ostaneet jo syyslomareissulla Tampereen viehättävästä Tallipihan suklaapuodista


Kakun ohjeen otin Viimeistä murua myöten -blogista, vähän muutin ohjetta ja suurensin sitä aavistuksen, mitään kovin tarkkoja muutoksia en tällä kertaa tehnyt. Kuorrutteen määrän suurensin ehkä turhaan, seuraavalla kerralla voisi tehdä alkuperäisen ohjeen määrän, tästä jäi vähän yli. Kirjoitan koko ohjeen tähän yhteen postaukseen, tarkempaa pohdintaa ja alkuperäiset määrät voi lukea tuon linkin takaa löytyvistä postauksista. Oli kyllä kiva leipoa kakku johon oli hyvät ja toimivat ohjeet, ja tiesi että joku muu on jo kokeillut sen parhaan version. Minä en tehnyt vegaanista versiota, kirjoitan tähän vähän pelkistetysti ohjeen kuten minä tein:

Suklaakakkupohja


2,6 dl maustamatonta jugurttia (alkuperäisessä ohjeessa piimää)
1,3 dl rypsiöljyä
3 pientä kananmunaa
250 g vehnäjauhoja 
70 g kaakaojauhetta 
370 g sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
2,6 dl lämmintä kahvia 

Sekoita jugurtti, öljy ja munat keskenään. Sekoita keskenään sekoitetut kuivat aineet joukkoon, älä vatkaa tai vaivaa. Kaada lopuksi lämmin kahvi joukkoon ja sekoita. Kaada löysä, lähes juokseva taikina 26 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan. Paista 175 asteessa n. 40-45 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kunnolla esim. yön yli.

Vadelma-pätkistäyte


2 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
250 g vadelmia
½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
70 g pätkiksiä rouhittuna

Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi, vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuusto ja sokerit. Sekoita joukkoon myös rouhitut pätkikset. 

Halkaise kakku kolmeen osaan. Levitä puolet täytteestä toiseen väliin ja puolet toiseen. Kakku ei tarvitse erillistä kostutusta, etenkin jos kakun täyttää edellisenä päivänä. Kelmuta kakku ja säilytä kylmässä yön yli. Minä en kylläkään kelmuttanut, kakkuvuoka mahtui täytetyn kakun suojaksi ja se riitti hyvin. 

Pätkiskuorrute


n. 300 g pätkiksiä
1,35 dl kuohukermaa

200 g huoneenlämpöistä voita kuutioituna
1 dl tomusokeria

0,7 dl  kaakaojauhetta
ripaus suolaa

Kaada pätkikset kulhoon tai kattilaan. Lämmitä kerma kiehuvaksi ja kaada pätkisten päälle, anna seistä minuutin verran. Sekoita sen jälkeen tahna tasaiseksi esim. lusikalla voimakkaasti sekoittaen. 

Vaahdota toisessa kulhossa pehmeä voi ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi, vatkaa myös kaakaojauhe ja suola joukkoon. Vatkaa tämä ja pätkistahna keskenään hyvin sekaisin. Kakun voi päällystää heti pehmeällä kuorrutteella, mutta jos haluat pursottaa koristeita, pidä kuorrutetta jääkaapissa kunnes se jähmettyy vähän. Minä levitin kuorrutteen heti pelmeänä jälkuruokalusikalla, ja siitä tuli minusta ihan hieno. Esikoinen koristeli kakun vielä suklaahelmillä ja vaaleanpunaisilla manteleilla. Uusi suosikkikakku on löytynyt!

Juhlista nauttii kolmeen kertaan: valmistelu on kivaa, juhlat on kivat ja tämä hetki on kiva

perjantai 19. marraskuuta 2021

Kauriin kinkku eli takajalka paistopussissa

Kinkku menossa uuniin

Tänä vuonna vietimme isänpäivän mökillä. Ennen sitä lauantaina oli hirvipeijaiset, sellaiset korona-ajan ulkopeijaiset päiväseltään. Oli mukava nähdä kaikkia sukulaisia ja kyläläisiä, suorastaan sydän meinasi sulaa. Serkku näytti männyn mistä vaari oli aikoinaan ampunut metton, ehkä joku vajaa 70 v sitten. Tärkeä mänty. Samalta reissulta löytyi suppilovahveroitakin. Lauantaina ei siis tarvinnut kokkailla kun pääsimme valmiiseen hirvikeittopöytään, mitä nyt illalla vähän piti paistaa makkaraa takassa ja syödä italiansalaattia.  


Sunnuntaina valmistin kauriinvasan kinkun. Varsinaista lähiruokaa, kun oli mökin viereiseltä pellolta saatu, katajanmarjat olivat 5 m mökistä. Valmistin kinkun yksinkertaisesti paistopussissa: 

1 kauriin takajalka (n. 2,2 kg luineen)
tuoretta rosmariiinia silputtuna
pippuria
kuivattua ja savustettua chiliä
n. 20 katajanmarjaa morttelin kautta
2 tl suolaa

pikkusipuleita reilusti (tai 2 isoa sipulia)
2 porkkanaa

Hiero mausteet lihan pintaan, anna maustua pari tuntia. Kuori kasvikset, pilko porkkanat ja sipulit tarvittessa ja laita paistopussiin lihan alle. Laita liha 250 asteiseen uuniin ja laske lämpö heti 130 asteeseen. Paista kunnes liha on n. 67 astetta (tai sellaiseksi kuin haluat), minulla meni nyt aikaa n. 2 tuntia. Anna lihan vetäytyä pussissa puolisen tuntia.


Sen puolen tunnin aikana ehtii hyvin valmistaa lohkoperunat ja -porkkanat. Ja koska olin saanut sieniä, tein myös suppiskastikeen kolmelle sieniensyöjälle. 

Kinkkua jäi vielä yhdelle aterialle: alkuviikosta pilkoin loput lihat suikaleiksi, maustoin soijalla ja osterikastikkeella ja wokkasin lihat ja paljon kasviksia. Upea ruoka sekin. 


Isänpäiväkakuksi toivottiin Bostonkakkua. Tein sen Valion ohjeella, pieni 2½ desin pullataikina meni heti tuoreeltaan. 


Askartelimme esikoisen kanssa puolukkakranssit. Vähän meinasi tulla kiire, mutta oli mukava kokeilla. Kuvan rajaus on vähän hupsu, mutta halusin meidän saappaat mukaan. 

perjantai 12. marraskuuta 2021

Hanhiwokki



Wokki on kuten pyttipannu: siihen laitetaan mitä on, samalla se on mitä parhainta hävikin estoa. Hanhiaterialta jäi hanhea ihan reilusti, täytetäkin jäi vähän. Liha oli alun alkaen aavistuksen kuivaa, mutta maustettuna ja wokattuna se maistui todella hyvältä. Tämä ruoka maistui koko perheelle, noodeleita ei ollut enempää, mutta sekin riitti.

kypsää hanhea mitä on
3 rkl hanhen hedelmätäytettä jos on
2 rkl ketjap manis -kastiketta
2 rkl soijakastiketta
2-3 rkl osterikastiketta
2 tl raastettua inkivääriä
1 tl fariinisokeria
1-2 chiliä (minulla mietoa Aji Fantasya)

öljyä
2 isoa porkkanaa
1 iso sipuli
1 pienehkö kiinankaali
iso kourallinen mangoldia
1 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl mustaviinimarjahilloa
1 levy noodeleita

Pilko kypsä hanhi suikaleiksi. Mausta liha maustekastikkeilla, tuoreella inkiväärillä, sokerilla ja chilillä. Kuori ja pilko kasvikset. 

Paista lihoihin rapea pinta kuumalla wokki-pannulla, siirrä syrjään. Laita pannulle öljyä, lisää ensin porkkanat, sen jälkeen sipulit, sitten kaali ja lopuksi mangoldi. Lisää liha takaisin pannulle, mausta etikalla ja hillolla. Lisää lopuksi kypsät noodelit ja sekoita.

Hyvä ruoka, ihan älyttömän hyvä ruoka kaikkien mielestä. 

keskiviikko 10. marraskuuta 2021

Hanhi paistopussissa uunissa


Minulle esitettiin toive, että hanhi pitää valmistaa uunissa kokonaisena. Tämä lintu on syöty jo joku aika sitten, postaus tulee vähän viivellä. Ohjeen inspiraationa käytin Kati Pohjan Riistaa lautasella -kirjan ohjetta, jota muutin kyllä ihan reilusti sen mukaan mitä oli. Sisäelimet oli syöty erikseen aiemmin, joten täytekin poikkesi kirjan ohjeesta. Alkuperäisen ohjeen voi tarkistaa tuosta mainiosta kirjasta. 

1 kynitty hanhi (yli 3 kg, mutta alle 4)
2 tl suolaa
1 oksa rosmariinia
reilusti tuoretta timjamia
ripaus savustettua Aji Fantasy chiliä
1 tl mustapippuria morttelista
1 tl fariinisokeria

2 kotimaista omenaa
15 kuivattua aprikoosia
15 kuivattua luumua
1 oksa rosmariinia
reilusti timjamia
1 tl suolaa

n. 10 tai yli pikkusipulia

Sekoita yrtit ja mausteet keskenään ja hiero ne hanhen pintaan. Pilko täytteen hedelmät paloiksi, sekoita joukkoon yrttejä ja suolaa. Täytä hanhi täytteellä, sido jalat kiinni ja siirrä lintu paistopussiin pikkusipuleiden kanssa. Paista 15 min 225 asteessa uunissa, laske sen jälkeen 135 asteeseen ja jatka paistamista vielä n. 2 h. Ehkä vähempikin olisi riittänyt; tämä sama lause tuntuu tulevan minun jokaiseen hanhireseptiin. 

Täyte oli erinomaista, samanlaista aion tehdä uudestaankin. Syötiin perunoiden, kurpitsakuutioiden ja salaatin kanssa. Kastikkeesta tuli erinomaista, siinä oli lientä paistopussista, vähän kermaa ja vehnäjauhoa. 

Yhden sunnuntain hyvä ateria näin Martinpäivän postauksena. 



sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Kauriin lapa padassa


Lauantai on tavallisesti helpon ruuan päivä; en vaan jaksa tehdä juuri mitään lauantaisin. Mutta jos lauantaille osuu pyhä, kuten tänään pyhäinpäivä, pitää tietysti tehdä vähän parempaa ruokaa. Tänään se vähän parempi ruoka oli kauriin lapaa padassa ja uunikasviksia. Ja jälkiruuaksi mansikkarahkaa. Pihalla palaa kynttilät. 


kauriin etulapaa (n. 770 g)
suolaa, pippuria myllystä
voita/öljyä
pieniä sipuleita reilusti
2 porkkanaa
pieni pala varsiselleriä
1 oksa rosmariinia
reilusti timjamia
1 tl fariinisokeria
1 rkl sampanjaviinietikkaa (tai jotain vastaavaa)
kourallinen kuivattua herkkutattia
3 dl hyvää lientä
2 rkl vehnäjauhoa

Suolaa ja pippuroi lihat reilusti. Ruskista lihat kuumassa padassa voin ja öljyn seoksessa. Siirrä syrjään. Ruskista padassa myös kuoritut ja pilkotut kasvikset, lisää yrtit joukkoon. Mausta murskatulla herkkutatilla, sokerilla ja viinietikalla. Siirrä lihat takaisin pataan, kaada liemi päälle. Laita pata 200-asteiseen uuniin, laske lämpötila n. 150 asteeseen tai vähän alle. Hauduta pataa kolmisen tuntia, käännä lihoja ainakin kerran hautumisen aikana.

Siirrä pata hellalle (ainakin jos valmistat uunijuurekset kuumassa uunissa), suurusta liemi vehnäjauholla jos haluat, anna padan kiehua hiljalleen vielä reilu vartti. Leikkaa lihat reiluiksi suupaloiksi ja siirrä ne takaisin pataan. Nauti mureasta ja maukkaasta lihasta ja ihanasta kastikkeesta. Upea pyhäruoka.

Iltauinnilla näissä maisemissa