Mustikkapiirakka 2026

Tämän vuoden mustikkapiirakka on oikeasti kuningatarpiirakka, sillä mustikkaa on meillä päin korkeintaan kohtuullisesti, mutta vadelmalla on huippuvuosi (ja sen lisäksi on huono matovuosi). 

Halusin tehdä amerikkalaistyylisen mustikkapiirakan, sellaisen jota yleensä teen kirsikkapiirakaksi. Se piirakka, jossa rasva ja jauhot nypitään murumaiseksi, ja joka on minun inhokkitapa tehdä piirakkataikina, etenkin mökillä. Niinpä vähän oioin mutta siitä huolimatta tästä piirakasta tuli todella erinomainen. Piirakkapuristien ei tarvitse kommentoida, minä teen jatkossakin näin, ainakin mökillä. Tästä tuli yksi parhaista mustikkapiirakoista mitä olen tehnyt, erilainen mutta oikeasti puhdasta iloa. 

Vuokana minulla oli 22 cm halkaisijaltaan oleva vuoka, eli tämä on aika pieni piirakka. Tai oikeasti sen kokoista vuokaa apuna käyttäen tehty foliovuoka, sillä tein samalla toisenkin piirakan ja mökillä oli vain yksi sopiva vuoka. Asettelin tyhjään vuokaan muutaman kerroksen foliota, vuorasin sen leivinpaperilla ja paistoin pellin päällä. Piti muotonsa hyvin, mutta tietysti oli sen verran lötterö, että pelti alla oli tarpeen. 

150 g voita

1½ dl sokeria

1 muna

4½ dl jauhoa

1 rkl sitruunanmehua

8 dl mustikkaa

2 dl villivadelmaa

1 dl sokeria (tai vähemmän)

2 rkl perunajauhoa

Vatkaa voi ja sokeri sekaisin, ei tarvitse vatkata kuohkeaksi vaahdoksi saakka. Vatkaa muna joukkoon ja kun ne ovat hyvin sekaisin lisää jauhot. Vatkaa nekin vatkaimen pienimmällä teholla, lisää sitruunamehu. Tässä vaiheessa taikina on sellaista murumaista. Painele taikina palloksi ja jaa kahtia, toinen puolikas saa olla vähän isompi kuin toinen.. Kauli pienempi puolikas pohjaksi ja asettele se piirakkavuokaan.

Sekoita marjat, sokeri ja perunajauhot sekaisin. Kaada täyte piirakan pohjalle. Kauli isompi puolikas vähän vuokaa isommaksi ja asettele se piirakan päälle. Sulje reunat ja tee haarukalla pieniä koloja piirakan päälle. Paista 200 asteessa n. 40 minuuttia.

Ihanaa lämpimänä, ihanaa kylmänä. Syötiin vaniljakastikkeen kanssa, mutta hyvää oli ilmankin. 

Melkein sacherkakku vadelmalla

Tämän reseptin olen saanut muistaakseni joskus vuosituhannen vaihteessa vanhalta työkaverilta. Sain reseptin sacherkakun nimellä vaikka eihän tämä tietenkään ole oikea sacherkakku, eikä etenkään nyt kun aprikoosihillon sijaan käytin vadelmamarmeladia esikoisen toiveesta. Ihana kakku silti, varmasti tehdään toistekin. Ja sanomattakin selvää, että syntymäpäiväsankari itse koristeli kakun. 

Juhlimme viime vuonna lasten syntymäpäiviä talvimökillä Kuopuksella oli toiveena taas hedelmäsalaattikakku, mietittiin että oliko jo kymmenes kerta tai jotain sinne päin. Lisäksi oli pullaa, upeita brownieta (esikoisen tekemiä), keksiä, karkkia ja sipsiä. Ja limsat olivat jouluomenaa ja dr.pepperiä tänä(kin) vuonna. Numerot kasvavat kakuissa mutta tarjottavat pysyvät aika samanlaisina.

Kakku kannatta leipoa vähintään 1-2 päivää ennen juhlia ja täyttää edellisenä päivänä. Näin kakku ehtii vetäytyä ja tasaantua riittävästi. 

Kakku

240 g voita

270 g tummaa suklaata

2,4 dl sokeria

8 munankeltuaista

2,4 dl vehnäjauhoa

0,8 dl perunajauhoa

3 tl leivinjauhetta

4 tl vaniljasokeria

8 munanvalkuaista

Sulata voi ja suklaa varovasti kattilassa (tai vesihauteessa). Vatkaa sokeri ja munankeltuaiset kulhossa. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi toisessa kulhossa. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne keltuaisvaahtoon, sekoita varovasti. Lisää seokseen voi-suklaaseos. Kääntele valkuaisvaahtoon vähän kerrallaan taikinaan. Kaada kakkutaikina n. 24-27 cm kokoiseen kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa vajaa tunti. Anna jäähtyä ja leikkaa kolmeen osaan.

Täyte

150 g voita

1½ dl tomusokeria

1 keltuainen

75 g tummaa suklaata sulatettuna

Vatkaa voi ja tomusokeri vaahdoksi, Lisää keltuainen, vatkaa sekaisin. Vatkaa sulatettu ja vähän jäähtynyt sula suklaa joukkoon. 

Täytä kakku: levitä ohut kerros hyvää vadelmahilloa/marmeladia ja sen päälle puolet täytteestä. Lisää toinen kakkulevy, täytä samoin. Levitä päällimmäisen kakkulevyn päälle ohut kerros vadelmahilloa. Kuorruta kermatilkkaan sulatetulla suklaalla. Koristele vadelmilla ja karhunvadelmilla.

Pätkis-vadelmakakku ja synttärit 2021

Tänä vuonna saimme juhlia lasten synttäreitä taas vähän isommalla porukalla ja se oli pelkästään ihanaa! Mukava nähdä kaikkia sukulaisia, nauttia puheensorinasta ja jatkuvasta naurunremakasta. Meillä oli ensin ruoka ja vähän myöhemmin joimme kakkukahvit. Ruuaksi syötiin lasagnea Nigellan mukaan, salaattia ja sieni-punajuurisalaattia, lisänä patonkia ja perinteiset ruokajuomat. Lasagnen tein tuosta ohjeesta kaksinkertaisena, kastikkeen kymmenen litran kattilassa ja vuokana isoin uunivuoka. Ihan koko satsi ei mahtunut tuohon vuokaan, pari pientä vuokaa meni pakastimeen. Tuo lasagne riitti hyvin 14:lle henkilölle ja vielä jäi huomiset etälounaat. Yksi serkuista oli meillä yötä ja serkukset tekivät salaatin ja muutenkin auttoivat kattamisessa ja muussa. 

Kakkukahveilla oli molemmilla lapsilla taas omat kakut: kuopuksella perinteisesti hedelmäsalaattikakku, sydämen muotoinen nakukakku tällä kertaa, ja esikoinen löysi googlaamalla hyvältä kuulostavan vadelma-pätkiskakun. Hyvää kakku oli, todellakin hyvää. Koristeet olimme ostaneet jo syyslomareissulla Tampereen viehättävästä Tallipihan suklaapuodista. 

Kakun ohjeen otin Viimeistä murua myöten -blogista, vähän muutin ohjetta ja suurensin sitä aavistuksen, mitään kovin tarkkoja muutoksia en tällä kertaa tehnyt. Kuorrutteen määrän suurensin ehkä turhaan, seuraavalla kerralla voisi tehdä alkuperäisen ohjeen määrän, tästä jäi vähän yli. Kirjoitan koko ohjeen tähän yhteen postaukseen, tarkempaa pohdintaa ja alkuperäiset määrät voi lukea tuon linkin takaa löytyvistä postauksista. Oli kyllä kiva leipoa kakku johon oli hyvät ja toimivat ohjeet, ja tiesi että joku muu on jo kokeillut sen parhaan version. Minä en tehnyt vegaanista versiota, kirjoitan tähän vähän pelkistetysti ohjeen kuten minä tein:

Suklaakakkupohja

2,6 dl maustamatonta jugurttia (alkuperäisessä ohjeessa piimää)

1,3 dl rypsiöljyä

3 pientä kananmunaa

250 g vehnäjauhoja 

70 g kaakaojauhetta 

370 g sokeria

1 tl leivinjauhetta

2 tl ruokasoodaa

1 tl suolaa

1 tl vaniljasokeria

2,6 dl lämmintä kahvia 

Sekoita jugurtti, öljy ja munat keskenään. Sekoita keskenään sekoitetut kuivat aineet joukkoon, älä vatkaa tai vaivaa. Kaada lopuksi lämmin kahvi joukkoon ja sekoita. Kaada löysä, lähes juokseva taikina 26 cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan. Paista 175 asteessa n. 40-45 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kunnolla esim. yön yli.

Vadelma-pätkistäyte

2 dl kuohukermaa

200 g maustamatonta tuorejuustoa

250 g vadelmia

½ dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

70 g pätkiksiä rouhittuna

Vatkaa kerma napakaksi vaahdoksi, vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuusto ja sokerit. Sekoita joukkoon myös rouhitut pätkikset. 

Halkaise kakku kolmeen osaan. Levitä puolet täytteestä toiseen väliin ja puolet toiseen. Kakku ei tarvitse erillistä kostutusta, etenkin jos kakun täyttää edellisenä päivänä. Kelmuta kakku ja säilytä kylmässä yön yli. Minä en kylläkään kelmuttanut, kakkuvuoka mahtui täytetyn kakun suojaksi ja se riitti hyvin. 

Pätkiskuorrute

n. 300 g pätkiksiä

1,35 dl kuohukermaa

200 g huoneenlämpöistä voita kuutioituna

1 dl tomusokeria

0,7 dl  kaakaojauhetta

ripaus suolaa

Kaada pätkikset kulhoon tai kattilaan. Lämmitä kerma kiehuvaksi ja kaada pätkisten päälle, anna seistä minuutin verran. Sekoita sen jälkeen tahna tasaiseksi esim. lusikalla voimakkaasti sekoittaen. 

Vaahdota toisessa kulhossa pehmeä voi ja tomusokeri vaaleaksi vaahdoksi, vatkaa myös kaakaojauhe ja suola joukkoon. Vatkaa tämä ja pätkistahna keskenään hyvin sekaisin. Kakun voi päällystää heti pehmeällä kuorrutteella, mutta jos haluat pursottaa koristeita, pidä kuorrutetta jääkaapissa kunnes se jähmettyy vähän. Minä levitin kuorrutteen heti pelmeänä jälkuruokalusikalla, ja siitä tuli minusta ihan hieno. Esikoinen koristeli kakun vielä suklaahelmillä ja vaaleanpunaisilla manteleilla. Uusi suosikkikakku on löytynyt!

Juhlista nauttii kolmeen kertaan: valmistelu on kivaa, juhlat on kivat ja tämä hetki on kiva

Kuukauden tee: Vadelmainen teecocktail

Tiedättekö, elokuu on sellainen marjakuukausi, että minun on ihan pakko julkaista toinenkin kuukauden tee. Samaan aikaan kun olen poiminut 60 l mustikoita, olen poiminut vadelmaa enemmän kuin koskaan, sitä on tänä vuonna ihan hillittömät määrät. Meillä on ihan mökin lähellä isoja aukkoja, entisiä tattimestoja, nykyisiä vadelma-aukioita. Marjaa on tänä vuonna niin paljon, ettei ne poimimalla lopu (raivaamalla kylläkin).

Minulla oli lukiossa ystävä, joka opiskeli venäjää ja fanitti venäläistä ruokakulttuuria. Muistan vieläkin, reilusti yli 30 vuoden jälkeen, kuinka minusta oli jännää ja mielenkiintoista, kun hän kertoi siellä juotavan vahvaa mustaa teetä vadelmahillon kanssa. Tämä drinkki on sille muistolle ja ystävyydelle:

2 cl kirkasta viinaa (esim. Koskenkorva)

2 cl Pihamaan Jalovadelmaa (tai muu vadelmalikööri)

2 cl paseerattua vadelmaa

10 cl mustaa teetä

6-10 cl kuplavettä
jäätä

jäisiä vadelmia

Aloita juoman valmistaminen teen hauduttamisella. Minulla oli nyt China Keemum OP -teetä. Anna teen jäähtyä kylmäksi. Paseeraa myös vadelmat. Kokoa juoma lasiin: mittaa alkoholit, paseerattu vadelma/vadelmamehu ja tee. Sekoita ja jatka juoma kuplavedellä. Lisää jäät sekä jäisiä vadelmia koristeeksi.

Ihana juoma, ihan älyttömän hyvä. Koska juoma ei ole juurikaan makea, sopii se hyvin myös aperitiiviksi.

Pari vinkkiä:

• Jos vadelmat (villivadelma parasta) ovat olleet pakastimessa, niitä ei tarvitse paseerata. Sulatuksessa irtoaa riittävästi vahvaa mehua, jonka voi suoraan lusikoida juomaan. 
• Kannattaa pakastaa komeimmat vadelmat irrallisina ja siirtää ne rasiaan/pussiin jäisinä. Sen jälkeen niitä on helppo käyttää koristeina.
• Kannattaa yrittää saada käsiin tuota Pihamaan Jalovadelmaa. Se on valittu kahteen kertaan vuoden tilaviiniksi, eikä suotta! Se taidetaan luokitella viiniksi, mutta minä käytän sitä liköörin tapaan monessa.
• Upean mocktailin saat jättämällä alkoholit pois ja käyttämällä 4 cl paseerattua  vadelmaa, halutessa voi lisätä hyppysellisen sokeria.
• Tämä toimii myös lämpimänä drinkkinä, kokeilin nimittäin likööriä ja vadelmamehua kuuman teen kanssa ilman kuplavettä. Ihana lämmin drinkki-idea talveksi! 

Vadelmatökkäyskakku

Tuossa päivänä muutamana vein töihin kakun, aivan kuten monena vuotena olen toukokuussa vienyt, milloin mitäskin syystä. Meitä on sen verran monta syöjää, että tavallisen kokoinen kakku on yleensä liian pieni, toisaalta ei ihan niin paljoa että tuplamäärä kakkua tulisi syötyä. Minä olen yleensä ratkaissut asian niin, että teen kakun ohjeen tuplana ja teen kaksi kakkua, toisen oikein isoon vuokaan ja toisen oikein pieneen vuokaan. Pikkukakku jää kotiin, minulle on kerrottu oikein selkeästi, että jos töihin vie jotain, samanlaista pitää tehdä kotiinkin. Että on kuulemma kidutusta tuoksutella ja nähdä jotain oikein herkullista ilman että siitä pääsee nauttimaan. Niin tein tämänkin kakun kanssa, ohje tuplana, toinen kakku 28 cm vuokaan, ja toinen 15 cm vuokaan. Ohjeen kirjaan tuohon kuitenkin yksinkertaisena.

Tämä ohje on Glorian Ruoka&Viini lehdestä nro 3/2017, ja julkaistiin se Soppa365-sivustollakin. Kakkua tehdessä epäilin että kuinkakohan tämä onnistuu, mutta todella hyvä kakku tästä tuli. Minulla ei kaikki kiisseli valunut kakun sisään, mutta ei sekään haitannut. Kuorrutetta en muuten tehnyt ihan tupla-annosta, se näytti kuvassa hyvin runsaalta, ja kyllä sitä ihan riittämiin tuli nytkin. Kakku ei ollut niin korkea kuin kuvassa, eikä voikreemi ollut sellaista hienoa kiiltävää. Mutta maku oli erittäin hyvä, ulkonäöstä minua lohduteltiin että eihän kukaan saa ulkonäöltään sellaisia kakkuja kuin kuvissa on, että maku on tärkeintä. Eikö olekin ihania työkavereita!

200 g voita

2½ dl sokeria

3 kananmunaa

3 dl gluteenitonta jauhoseosta (nyt sunnuntai)

2 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 sitruuna

1½ dl turkkilaista jogurttia

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhon joukkoon leivinjauhe ja vaniljasokeri, raasta sitruunankuori. Lisää vois-sokeri-vaahtoon raastettu sitruunankuori ja jauhot sekä jogurtti varovasti käännellen. Kaada taikina irtopohjavuokaan (ohjeessa 20 cm), jonka pohjalle on laitettu leivinpaperi. Paista 175 asteessa n. 50 minuuttia.

1 sitruunan mehu

2 dl vettä

2 rkl maissitärkkelystä

1 dl sokeria

2 keltuaista

Samalla kun kakku paistuu, valmista sitruuunakiisseli. Purista sitruunanmehu, laita se ja kaikki muut aineet kattilaan. Sekoita kaikki aineet hyvin vispilällä ja kuumenna koko ajan sekoittaen niin kauan kunnes kiisseli sakenee. Minulla tuli aika sakeaa kiisseliä, sen näki jo aineiden suhteista. Anna kiisselin jäähtyä vähän.

Kun kakku on vähän jäähtynyt, tökkää siihen reikiä melkein pohjaan saakka, käytä jotain riittävän isoa (n. sormenpaksuista) puista työvälinettä. Valuta kiisseliä reikiin reilusti. Minulla jäi kiisseliä myös kakun pinnalle aika reilusti, se ei kaikki imeytynyt kakun sisään. Anna kakun tasaantua jääkaapissa yön yli.

3 dl vadelmia

200 g pehmeää voita

2 tl vaniljasokeria

5 dl tomusokeria

Paseeraa vadelmista mehu. Vatkaa voi vaahdoksi. Lisää voivaahdon joukkoon sokerit ja vadelmamehu, vatkaa niin että kaikki on sekaisin. Minulla tuli mattapintainen vaahto, lehden kuvassa oli hieno kiiltävä kuorrute. Kumoa kakku vadille ja levitä voikreemi pintaan. Koristele vadelmilla ja nauti heti, tai hetken päästä. Voikreemin hyvä puoli on siinä, että se kestää hyvänä pidempääkin.

Tämä oli kyllä hyvä ja pidetty kakku. Varmasti tulee tehtyä tällaisia kolokakkuja toistekin.

Helppo hedelmäsalaatti

Hiihtoloma alkaa olla lopussa, enää on viikonloppu ja viikonlopun siivoukset pyykki- ja ruokahuoltoineen jäljellä. Ja tietysti huominen laskiaismäki. Hiihtoloma alkoi mökkikeikalla (ei omalla mökillä), jossa ulkoilu jäi aika vähiin vajavaisesta talvesta ja lumesta johtuen, sentään mölkkyä pelattiin jäisellä hangenrippeellä ja käveltiin järven jäällä kunnon kierros. Muutenhan se viikonloppu meni saunoessa ja nukkuessa univelkaa pois.

Kävimme lasten kanssa myös Lahdessa katsomassa MM-kisoja. Avajaispäivän tuisku ja tuuli oli melkoista, mutta kyllä vaan viulunsoittaja katolla oli siinä kelissä upea ilmestys, tosin kuopuksen mielestä Rölli oli paras osa ohjelmaa. Kuopus nautti keskustan tunnelmasta muutenkin täysillä.

Tähän aikaan vuodesta tulee syötyä pääasiassa marjoja, etenkin loistavan marjavuoden jälkeen kun tuntuu ettei pakastin tyhjene vaikka marjoja söisi kuinka paljon. Ostohedelmät ovat pääasiassa sitrushedelmiä. Mutta joskus tulee ostettua muutakin, kuten pari viikkoa sitten kun sittarissa oli mangoja euron kilo ja passion-hedelmiä parin euron kilohintaan. Kumpikin ovat lempihedelmiäni. joten tuohon hintaan ostin isot määrät kumpaakin. Nyt parin viikon päästä ne ovat kypsyneet näihin olosuhteisiin nähden ihan täydellisiksi. Paras tapa aloittaa lauantaiaamu oli tehdä pieni hedelmäsalaatti jogurtin kaveriksi, tai syötäväksi sellaisenaan. Tuossa kulhossa on puolet allaolevasta annoksesta:

1 hyvin kypsä mango

2 kypsää ryppyistä passion-hedelmää

4 rkl vadelmia

Kuori ja pilko mango kuutioiksi. Halkaise passion-hedelmät ja koverra siemenet mangokuutioiden joukkoon, sekoita. Lisää hyvät kotimaiset vadelmat päälle ja nauti sellaisenaan. Jos vadelmat tuntuvat kirpeiltä, voit lisätä aavistuksen sokeria, minä pidän niistä tuollaisenaan.

Vaniljakiisseli marjoilla

Tämä on yksi kaikkien aikojen lempijälkkäreistä. Yksinkertaista, helppoa ja niin hyvää. Jos sietäisin sanaa lohturuoka, voisin käyttää sanaa tämän jälkiruuan kuvaamiseen. Mutta en käytä, toteanpahan vaan että tätä yksinkertaista herkkua on vaikea ylittää. Talvisin teen jälkiruuan siten, että käytän pakastettuja marjoja. Marjat sulavat lämpimässä kiisselissä, ja samalla viilentävät sen. Mieluiten käytän mansikoita, mutta kaikki muutkin marjat käyvät. Mansikoita ei enää ole viime vuoden huonon mansikkavuoden jäljiltä, mutta metsämarjoja löytyy senkin edestä. Reilusti marjoja ja varmasti tulee hyvää.

1 l maitoa

4 rkl sokeria tai maun mukaan

½ tl vaniljajauhetta tai 3 tl vaniljasokeria

4 rkl maissitärkkelystä

7 dl jäisiä mustikoita

3 dl jäisiä vadelmia

Keitä vaniljakiisseli. Mittaa aineet kattilaan ja sekoita hyvin. Nosta kiehuvaksi ja anna kiehua ihan hiljaa muutaman minuutin ajan, sekoita koko ajan. Ripottele vähän sokeria päälle ja laita kansi päälle. Anna jäähtyä vähän aikaa, jos on kiire, voi kiisseliä viilentää kylmässä vesihauteessa sekoitellen.

Laita astian pohjalle kerros marjoja. Kaada päälle kerros kiisseliä. Lisää uusi kerros marjoja ja taas kiisseliä. Jatka niin kauan kuin marjoja ja kiisseliä riittää, jätä marjat päällimmäiseksi. Jos kiisseliä näkyy paljon, ripottele vähän sokeria päälle niin, ettei kiisselin pintaa synny kuorta. Anna lämpötilojen tasaantua hetki ja nauti mitä parhain jälkiruoka hyvässä seurassa.

Kuningatarkiisseli

Minä tykkään juotavista kiisseleistä, sellaisista laihoista, lähes mehumaisista versioista. Jälkiruokakiisselit ovat sitten asia erikseen, mutta kun kyse on arkisista välipaloista niin sellainen helposti juotava on suosikkini. Mutta siinä vaiheessa kun lapset alkavat sanoa että tämä on kuin vettä joisi, on taas aika palata vähän marjaisempaan versioon. 

Lasten lempikiisseli on edelleen juotava, mutta kunnolla marjaisa, juuri tällainen. Mustikkakiisselin lisäksi kuningatarkiisseli on yksi suosikki. Minä teen sen näin:

1,3 l vettä

8 dl mustikkaa

2 dl villivadelmaa

1-1½ dl sokeria

2 dl vettä

4-5 rkl perunajauhoa

Mittaa vesi, marjat ja sokeri kattilaan. Nosta kiehuvaksi. Sekoita lasissa vesi ja perunajauho. Siirrä kattila hellalta ja sekoita vispilällä perunajauhosuurus tasaisesti joukkoon. Ripottele kiisselin päälle vähän sokeria ja laita kansi päälle. Anna jäähtyä. Säilyy huoneenlämmössä pari päivää, jos ei tule syödyksi ennen sitä.

Vadelmakakku strutsinmunasta

Samalla kun rikoin strutsinmunan ja leivoin kääretortun, tein munasta myös kaksi sokerikakkupohjaa jotka pakastin. Käytin kakkuihin yhteensä 4 dl strutsinmunaa, eli tein kaksi suunnilleen neljän munan kakkua. Kuten mansikkakakkua tehdessä huomasin, strutsinmunalla tehdystä kakusta tulee paljon kuohkeampi ja kakku maistuu todella hyvältä.

Siskoni teki kesällä aivan upeat kakut joissa välissä oli vadelmamoussea. Halusin nyt tehdä samanlaisen täytteen ja kysyin ohjetta. Ihan samalla suhteella en tehnyt, mutta hyvää oli tämäkin, Minä tein nyt kakun mökillä ihan vaan hyvin vuoksi jälkiruuaksi kanakeiton päälle. Ulkonäkö on siis sen mukainen, ei mikään upea juhlakakku, mutta todella herkullinen kuitenkin.

2 dl strutsinmunaa

2 dl sokeria

1,8 dl vehnäjauhoa

Vatkaa muna ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon varovaisesti jauhot. Paista isossa (esim. 26 cm halkaisijaltaan) irtopohjavuokassa 175 asteessa n. 35 minuuttia. Anna jäähtyä (tai pakasta) kunnolla. Leikkaa kakku kahteen osaan.

2 dl kermaa

2 dl bulgarianjugurttia

2-3 rkl sokeria (tai enemmän tai vähemän)

3-4 dl vadelmaa

½ dl vadelmamehua (marjoista)

3 liivatelehteä (liuota kylmässä vedessä muutama minuutti ennen käyttöä)

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää sekaan jugurtti, sokeri ja marjat, sekoita. Kuumenna marjoista irronnut mehu juuri ja juuri kiehuvaksi ja sulata liivatteet joukkoon (purista liivatelehdistä vesi ensin). Sekoita neste vaahtoon, täyte on aika juoksevaa tässä vaiheessa. Laita kakkupohja takaisin vuokaan, kannattaa laittaa leivin- tai voipaperia pohjalle. Lisää marjaseos levyn päälle ja nosta toinen kakkulevy päälle. Anna hyytyä yön yli jääkaapissa.

4 dl kermaa

½ dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3-4 dl puutarhavadelmia

3-4 dl karhunvatukkaa

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sokerit. Levitä kermavaahto kakun päälle ja koristele reilusti marjoilla. Minä jätin kermavaahdon vähän löysemmäksi joten lusikoin sen vaan päälle. Jos mökillä olisi ollut pursotinpussi ja tylla, olisin vatkannut kiinteämmän vaahdon ja pursottanut reunat.

Hyvä kakku, aivan todella hyvä. Ei tarvinnut isän ja miehen syödä urheasti ja kohteliaasti tekemääni kakkua tällä kertaa. Ja kun kakku oli paistettu etukäteen, sen sai helposti ja ennen kaikkea nopeasti pöytään. Kakkupohja ja metsävadelmat olivat sulamassa perjantain työpäivän ajan, täytin sen nopeasti töiden jälkeen ennen mökille lähtöä ja se sai hyytyä yön yli. Sillä aikaa kun keitto kiehui, vatkasin kerman, levitin päälle ja esikoinen koristeli reilulla määrällä marjoja. Vähällä vaivalla herkullinen ja näyttävä jälkiruoka. Ja paljon marjoja.

Kuningatarhillo

Minä pidän mustikkaisesta kuningatarhillosta, sellaisesta jossa vadelma ei dominoi kuten 1:1 hillossa. Siksi laitan kuningatarhilloon reilusti enemmän mustikkaa kuin vadelmaa, tällä suhteella hillo on jo melkoisen mustikkaista, 1 osa vadelmaa ja 2 osaa mustikkaa on myös ihan hyvää, sellaisessa on minulle maksimimäärä vadelmaisuutta.

Tänä vuonna olen poiminut enemmän mustikkaa ja vadelmaa kuin koskaan aikaisemmin. Marjavuosi on oikein hyvä, sen lisäksi lomalla ehdin/jaksoin mennä metsään enemmän kuin normaalina viikonloppuna töiden ohella. En ole vuosiin keittänyt kuningatarhilloa, mutta tänä vuonna keitinkin sitten kunnon satsin. Vien kyllä osan isälle, hän pitää tästäkin hillosta.

Kun on syönyt joka päivä huiman määrän marjoja pitkän aikaa, maistuu hillo vaihteeksi hyvältä jogurtin kanssa. En ottanut kuvaa purkkirivistöstä, sekalainen purkkirivistö (keitin myös kirsikkahilloa 2 kg satsin!) täpötäydessä hämärässä keittiössä on vähän liikaa blogirealismia verrattuna kaikkiin ihaniin hillopurkkikuviin mitä saamme ihailla oikeissa ruokablogeissa.

1 kg vadelmia

3 kg mustikoita

1 kg hillosokeria

Perkaa marjat ja laita ne kattilaan. Anna lämmön nousta niin että marjat melkein kiehahatavat. Lisää sokeri (tämä sokerimäärä on puolet hillosokeripussin kyljessä olevasta ohjeesta). Keitä hilloa hiljalleen kymmenisen minuuttia sekoittaen varovasti aina välillä. Purkita steriloituihin purkkeihin, anna vähän jäähtyä ja kierrä kannet hyvin kiinni. Anna jäähtyä yön yli ja siirrä kylmään.

Metsä heinäkuussa 2016

Minä kerron aina silloin tällöin kasvimaakuulumisia joko mökiltä tai palstalta. Jonain vuosina jopa ruukkupuutarhasta, mutta pariin kolmeen vuoteen siitä ei ole ollut kerrottavaa, tänä vuonna kaikkein vähiten, josko ehkä ensimmäiset tomaatit tai chilit kukkisivat jo siellä.

Mutta tänä vuonna metsästä on kerrottavaa. Ja tästä hyvästä tuurista, että marjat ovat vähän etuajassa, kypsiä nyt, kun viimeinen lomaviikko on menoillaan. Sieniäkin sain vähän parin sienettömän vuoden jälkeen. Nyt tosin metsä on niin rutikuiva, ja helteet taitavat jatkua, joten on ihan mahdollista, että tämän vuoden sienet olivat tässä. Mutta en valita vaikka niin kävisikin, sain kuitenkin vähän kuivattuja tatteja ensi talvea varten. Ja syötiin hyvä kolmen sienen kastike, pystyynkuivaneita kanttarelleja ja lampaankääpiä, lisänä tattia. Kaikkien kolmen sienifiilin mielestä älyttömän hyvä kastike.

Mustikkaa on, sitä todellakin on. Aloitin mustikkakauden serkun mökillä, jossa taisi olla aika keskinkertainen satovuosi. Mutta täällä päin on sellaisia paikkoja, joissa mustikanvarvut ovat maata myöten, koska varvut eivät jaksa kannatella mustikkamäärää. Yhteensä minulla on nyt jo enemmän mustikkaa kerättynä kuin on minään vuotena aiemmin, en ainakaan muista että koskaan olisin kerännyt näin paljoa,

Myös vadelmaa on huimasti. Minun vanhat vadelmapaikat ovat jo ruohottuneet ja kasvaneet umpeen, mutta onneksi löysin uusia paikkoja. Vadelmiakin olen kerännyt enemmän kuin koskaan aiemmin, ei tarvitse tänä vuonna ostaa vadelmia. Enkä ole moneen vuoteen keittänyt kuningatarhilloa, mutta tänä vuonna voisi tehdä.

Jotta aika riittää, olen käynyt ensimmäisen kerran metsässä ennen kuin kukaan herää ja palannut takaisin yhdeksän aikoihin, jolloin olen käynyt herättämässä lapset aamu-uinnille (vesi oli tänään jo melkein 20 astetta). Ja viimeisen kerran käyn metsässä ennen nukkumaanmenoa. Väliin on mahtunut satunnaista marjastamista lasten kanssa, puiden ostoreissua Elimäeltä, kasvimaan kitkemistä, saunomista savusaunassa ja muuta sellaista.

Mustikkaa on myös syöty paljon. Tietysti talkkunan kanssa pöperönä, jugurtin kanssa ja piirakassa. Yksi mammanmarjapiirakka tehty, samoin uusi satsi mustikkapiirakoita pullataikinaan. Oikealla perinteinen piirakka, vasemmalla sellainen, jossa marjojen alla on vaniljakreemiä, kumpikin hyviä. Muutenkin mökillä ruokailu menee yksinkertaisen kaavan mukaan: aamiainen joskus kympin aikaan, päivällä jossain välissä lapset syövät vähän välipalaa, päivällinen joskus viiden kuuden aikaan ja iltapala joskus ysin aikaan. Muuhun ei aika riitäisi, nytkin mennään todella yksinkertaisella ruualla. Päivälliseksi on syöty esim. hirven T-luupihvejä grillattuna ja uunissa tehtyjä uusia pottuja, savuahvenia ja uuniperunoita, possunfilettä grillin kautta uunissa ja uusia perunoita keitettynä ja sen sellaista. Salaattina salaattia kasvimaalta sekä kurkkua ja tomaattia, jotka ovat tähän aikaan vuodesta hyviä ja joskus jopa edullisia, sekä kasvimaalta punajuuria, sipuleita ja mitä sieltä löytyykään.

ps. Meillä oli viime yönä ekaa kertaa ikinä muutama rapumerta vedessä. Tänään pidettiin rapujuhlat, tuli yksi rapu jokaiselle syöjälle!

Vadelmasima

Monta matoa löydät?

Tavallinen hunajasima on jo pullotettu, mutta perinteisen siman lisäksi halusin kokeilla jotain muutakin simaa. Viime vuosina blogeissa on näkynyt paljon kauniin punaista vadelmasimaa, jotka on tehty tällä Dan sukkerin ohjeella. Upean väristä simaa oli kovasti kehutta, joten halusin kokeilla sitä. Minulla on vielä ihan reilusti vadelmia pakastimessa, joten tänään panin siman tulemaan.

200 g villivadelmia

200 g puutarhavadelmia

500 g sokeria

4 l vettä

herneenkokoinen pala tuorehiivaa

sokeria

rusinoita

Laita vadelmat ja sokeri kattilaan. Lisää päälle 2 l kiehuvaa vettä, sekoita niin että sokeri sulaa. Kaada päälle 2 l kylmää vettä ja tarkista että neste on kädenlämpäistä (tein tämän siis vähän eri tavalla kuin ohjeessa oli). Sekoita hiiva pieneen tilkkaan nestettä ja sekoita hiivaliuos siman joukkkoon. Anna siman käydä 24 h. Siivilöi sima ja pullota sen jälkeen pulloihin, joissa on n. 1 tl sokeria ja muutama rusina. Siirrä pullot jääkaappiin ja nauti muutaman päivän kuluttua, kun rusinat ovat nousseet pintaan. 

Marjapiirakka mascarponella

Minä kuulun siihen ikäpolveen jolla ystävänpäivä ei kuulunut lapsuuteen/nuoruuteen. Tiesin kyllä (lähinnä Aku Ankasta ja teinisarjoista) amerikkalaisesta Valentinen päivästä, mutta nimenomaan ystävänpäivään minulla ei ole tullut mitään tunnesidettä. Niinpä en osaa sitä oikein millään tavalla viettää. Silti kysyin eilen illalla mieheltä, että pitäisikö huomenna tehdä jotain asian eteen. Mies totesi siihen, että voisihan jonkun piirakan leipoa. Niinpä sitten aamulla mietin, että joku marjapiirakka voisi olla kiva. Minulla ei vaan ollut yhtään kermaviiliä tai hapankermaa tai vastaavaa jääkaapissa, Muistin kuitenkin että siellä on yksi mascarpone-juusto (ei kerrota kenellekään että päiväys oli mennyt jo kuukausi sitten, mutta juusto oli edelleen priimaa). Niinpä sitten googlasin sanoilla piirakka ja mascarpone. Paljon tuli reseptejä, samojakin (ja taas ilman lähteitä), ja muutama oli tehnyt perinteisen mamman marjapiirakan ohjeella, käyttäen vaan kermaviilin tilalla juustoa. Niin ajattelin minäkin tehdä, mennä helpon kautta. Minulla täytteestä tuli kuitenkin todella jäykkää, vaikka vatkasin sitä ihan kunnolla, enkä olisi saanut sitä mitenkään levitettyä marjojen päälle. Tein siis piirakan näin:

Pohja:

100 g voita

1 dl sokeria

1 pieni muna

1 dl vehnäjauhoa

1 dl graham-jauhoa

vajaa 1 tl leivinjauhetta

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti vatkaten, siivilöi lopuksi jauhot ja leivinjauhe joukkoon, sekoita varovasti. Levitä pohja 24 cm kokoiseen vuokaan.

Täyte:

2 munaa

0,75 dl sokeria

1 prk mascarpone-juustoa

1 dl kermaa

mustikkaa ja vadelmaa, n. 4 dl

Vatkaa munat ja sokeri hyvin sekaisin. Vatkaa mukaan juusto ja kerma. Levitä marjat piirakkapohjan päälle ja kaada täyte päälle. Paista 200 asteessa n. 30-35 minuuttia. Anna jäähtyä ja nauti hyvässä, eikun parhaassa, seurassa. Hyvää ystävänpäivää kaikille blogiystäville, sukulaisille, työkavereille, ystäville, tutuille ja tuntemattomille!

Suklaakakku vadelmahillolla

Tämä kakku päättää meidän perheen vajaan kahden kuukauden juhlaputken, johon mahtuu monet synttärit, isänpäivä sekä joulut ja muut pyhät. Onneksi sentään perheestä yksi on älynnyt syntyä muuhun vuodenaikaan. Tällä kertaa esikoinen valitsi kakun syntymäpäivälähjakseen saadusta kirjasta, eli Ulla Svenskin Suomen lasten leivontakirjasta. Kakku kelpasi sankarillekin, ja niin leivottiin kakku ohjeen mukaan. Kakku onnistui hyvin (toisin kuin saman kirjan ohjeella tehdyt suklaakinuskipalat) ja maistui kaikille, niin lapsille kuin aikuisillekin.

4 munaa

1½ dl sokeria

3 dl vehnäjauhoa

1½ tl leivinjauhetta

1 rkl kaakaota

100 g taloussuklaata

100 g voita

Väliin vadelmahilloa (ohjeessa luki 200g hilloa):

200 g metsävadelmia

1 dl hillosokeria

lusikankärjellinen vaniljajauhetta

Päälle:

1 dl kermaa

150 g taloussuklaata

1 tl voita

Vatkaa munat ja sokeri hyväksi vaahdoksi. Sekoita varovasti joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi kattilassa miedolla lämmöllä sulatetut suklaa ja voi. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun n. 20 cm halkaisijaltaan olevaan kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa n. 50 minuuttia (ohjeen mukaan tunti, mutta minulla riitti tuo aika oikein hyvin). Anna kakun vähän levätä, irrota se vuuasta ja anna jäähtyä.

Jos et käytä valmista hilloa, keitä hillo sillä välin: laita marjat, sokeri ja vaniljajauhe kattilaan. Anna kiehua muutaman minuutin ja jäähdytä (kovakuorisia marjoja täytyy keittää kauemin).

Leikkaa kakku kolmeen osaan. Levitä hilloa väleihin. Lämmitä kerma kattilassa ja lisää pilkottu suklaa ja voinokare joukkoon. Pidä kattila miedolla lämmöllä ja anna suklaan sulaa. Valuta suklaakuorrutus kakun päälle, koristele haluamallisi tavalla. Suklaakuorrute on todella juoksevaa tällä tavalla tehtynä, mutta sitä se oli kirjankin kuvassa. 9-vuotias oli kovasti mukana kakunteossa, ja hän huolehti koristelut kokonaan.

Lättänä kakku

Jos joku, niin lättänä kakku savukalasalaatin ohella on minulle tyylipuhtainta kasaria. Näitä kakkuja äiti teki 1980-luvulla aina, kun mökille tuli yllätysvieraita, tai usein muutenkin, esim. nimipäiville. Hän lähetti minut ja/tai siskon metsään poimimaan marjoja, ja teki sillä välin nopean kakun. Päälle vain kermavaahto ja juuri poimitut marjat, ja makea tarjottava oli siinä. Pohja on normaali kakkupohja, johon tulee yhtä paljon munia, sokeria ja vehnäjauhoja kutakin. 

3-4 munaa (jos pieniä, käytä neljä, isoja riittää kolme)

saman verran sokeria (tilavuuvuus-mitta)

saman verran vehnäjauhoja

Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vehnäjauhot varovasti sekoittaen joukkoon. Levitä taikina matalaan, keskeltä  vielä madallettuun jauhotettuun vuokaan. Paista 200 asteessa reilu kymmenisen minuuttia.

Kumoa kakku vadille, anna jäähtyä. Täytä kermavaahdolla tai rahkalla tai vaniljajäätelöllä ja ripottele päälle reilusti tuoreita marjoja, mitä marjoja nyt onkaan. Minä poimin tänään tämän vuoden ensimmäiset vadelmat, reilun litran, ja niin kakusta tuli vadelmakakku. Tästä ei edes tullut kovin lättänää, kun laitoin litran vaniljajäätelöä päälle. Äiti laittoi aina 2 dl kermapurkista vatkatun kermavaahdon, silloin kakku jäikin matalammaksi. Ihan yhtä hyvää oli kuin 80-luvullakin.

Runebergin tortut

Runebergin tortuissa on se hyvä puoli että niitä syödään vain kerran vuodessa :) No ei vaan, tämä on ihan hyvä resepti. Tokaluokkalainen kaivoi sen esiin omasta keittokirjastaan, joka tällä kertaa oli Mauri Kunnaksen Tassulan iloinen keittokirja. Leivoimme tortut yhdessä, ja hyviä tuli. Aikuisten tortut kostutin tällä kertaa Amaretolla, punssipulloon en ylettynyt enkä tullut ottaneeksi tuolia avuksi. Se on joskus pienestä kiinni se mitä sattuu tulemaan. Laitoin nyt myös omenahilloa pariin torttuun, sillä olen lukenut että se on se ensimmäinen hillo, minkä kanssa Johan Ludvig torttunsa nautti. Vadelmahillo oli kuitenkin parempaa, ja sitä pitää olla riittävästi.

150 g voita

1½ dl sokeria

2 munaa

1½ dl jauhettua mantelia

1½ dl korppujauhoja

1 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl kardemummaa

½ dl kermaa tai maitoa

hilloa

tomusokerikuorrutusta

20 cl Amarettoa + 20 cl vettä (kostutukseen).

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat voimakkaasti vatkaten yksi kerrallaan. Sekoita keskenään sekoitetut kuivat aineet kerman/maidon kanssa vuorotellen. Laita taikinaa muffinivuokaan (jos oikeaa vuokaa ei ole tullut hankittua), paina pieni kuoppa keskelle ja paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. Alkuperäisessä ohjeessa hilloa laitettiin jo ennen paistamista, mutta minä en niin tehnyt. Kun tortut ovat jäähtyneet hieman, levitä päälle hilloa ja sokerikuorrutetta (tomusokeria ja munanvalkuaista tai vettä). Jos haluat kostuttaa torttuja, niin tee se ennen hillolisäystä.

Kyllä on Mauri Kunnas tehnyt hyvää Suomen lasten historian tuntemiselle. Tokaluokkalainen tietää Runebergistä ja Snellmanista ja Lönnrotista tällä hetkellä enemmän kuin minä aikoinani varmaankin yläasteella. Koiramäen Martta ja Ruuneperi -kirja luetaan aina kerran vuoteen iltasaduksi ja sillä pääsee jo pitkälle :D

Vadelmakuppikakut

Esikoinen halusi kaverisynttäreilleen kuppikakkuja kakuksi. Toiveessa oli vadelmaiset kuppikakut, joiden resepti on samaiselta kokkikurssilta miltä lasten boolikin oli. Tällä kertaa tein boolin ilman sitruunaa, ja juhlien lopuksi 7 kpl 7-8 vuotiasta tyttöä kirjoitti ohjeen ylös. Kuppikakkujen kuorrutteen tein yksinkertaisempana mitä alkuperäisessä ohjeessa olisi ollut, sillä kuppikakut piti tehdä täysin laktoosittomana.

2 munaa

1½ dl sokeria

75 g voita

2½ dl vehnäjauhoja

1½ tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria 

1 dl maitoa

2 dl jäisiä vadelmia

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää sulatettu voi, sekoita. Siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lisää vielä maito. Lisää lopuksi vadelmat. Paista kuppikakkuja 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Kuorrutteen ohjeen löysin mainiosta Dr.Sugar-blogista, siellä voi käydä ihailemassa vaikka mitä kaunista. Tein kuorrutteen puolikkaana muutenkin vähän yksinkertaistaen ilman värejä.

1.2 dl voita

2.5 dl tomusokeria

hippunen suolaa

1 tl vaniljasokeria

pikku tilkka maitoa

Vatkaa pehmennyttä voita muutama minuutti. Siivilöi joukkoon tomusokeri, vatkaa alkuun varovasti ettei sokerit ole pitkin pöytiä. Lisää suola, vaniljasokeri ja n. rkl maitoa ja jatka vatkaamista kunnes saat sopivan kuohkean kuorrutteen. Pursota kuppikakkujen päälle.

Edelleenkään en halua tietää millaisia poikien synttärit ovat, jos ne ovat villimpiä kuin tyttöjen synttärit. Tietokilpailu oli tänä vuonna vähän haastavampi, yhtään täysin oikeaa riviä ei tullut. Kukat saivat taas paljon huomiota, eikä mikään ihme!

Kukat Pirjo Koppi

ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

Devil's food cake

Tämä on tumma versio enkelten kakusta. Minä käytän tähän samaa reseptiä millä teen angel food cake:n, korvaan vaan osan jauhoista kaakaolla. Meillä on ilo juhlistaa kuopuksen syntymäpäiviä, ja toiveissa oli suklaakakku. Tämä on se toinen suklaakku niistä kolmesta jotka on toivottu tähän parin viikon juhlasesonkiin.

Jostain syystä devil's food cake tulee täytettyä useammin kuin vaalea versio, sama ilmiö näkyy ihan googlen kuvahaullakin, eli se en ole vain minä. Nyt tein vadelmaisen täytteen.

3/4 cup jauhoja (1.8 dl) (erikoishienoja vehnäjauhoja)
1/4 cup kaakaota (0.6 dl)

1½ cup hienoa sokeria (3.6 dl)

1½ cup munanvalkuaisia (3.6 dl) (nyt meni 10 munaa)

2½ rkl vettä

1½ tl cream of tartar

½ tl suolaa

½ tl vaniljauutetta

Siivilöi jauhot, kaakao ja ½ cup sokeria (1.2 dl) yhdessä. Erottele munanvalkuaiset, lisää kulhoon niiden joukkoon vesi. Vatkaa vaahdoksi, lisää cream of tartar ja suola, jatka vatkaamista, lisää vanilja. Jatka vatkaamista ja lisää sokeri vähän kerrallaan kunnes vaahto on kovaa. Lisää lopuksi jauho-sokeriseos varovasti käännellen vähän kerrallaan.



Laita taikina voitelemattomaan(!) vuokaan ja paista 175-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia. Paistamisen jälkeen käännä vuoka heti ylösalaisin ja anna jäähtyä vähintään tunti. Irrota kakku sen jälkeen vuuasta veistä tai spaattelia apuna käyttäen.

Kun kakku on kunnolla jäähtynyt, leikkaa se kolmeen osaan. Valmista täyte:

350 g rahkaa (tai sinne päin)

250 g mascarpone-juustoa

½ dl sokeria (tai maun mukaan)

n. ½ l vadelmia

Sekoita täytteen aineet keskenään ja levitä kakun väleihin. Jenkeissä totuin siihen, että tämän kakun täytteet vain läiskäistään sisään, eikä se ole niin tarkkaa jos vähän valuu tai muuten kakku näyttää olevan vähän sinne päin. Ja niinhän se olikin :)

Viimeksi syötiin karkkipossun jälkeen enkelten kakkua kesän auringossa, nyt syödään karkkipossun jälkeen tummaa kakkua marraskuun pimeydessä.

Neljä vuotta on ihan mielettömän hieno ikä. Naurua riittää vaikka silloin kun toivotetaan vaarille isänpäivänä hyvää äitienpäivää. Tai kun hoidossa pitää näyttää tytöille miten punnerretaan ja samalla pääsee paukku.

ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :) 

Marjaunelma

Tämän ohje löytyy Leivotaan-lehdestä (huhti-kesäkuu 2012). Vähän muutin ohjetta, kun ei ollut valmista vaniljarahkaa ja halusin täytettä muutenkin vähän enemmän. En ole ennen tehnyt tuollaista pohjaa, mutta yllättävän hyvä se oli. Toimiva kakku mielestäni, tulee varmaan tehtyä toistekin. (Kuvan kakku on pienempi kuin mitä tuosta ohjeesta tulee.)

300 g mantelimassaa

3 munaa

½ dl vehnäjauhoa

3 dl rahkaa

2 dl vaniljakastiketta/kiisseliä

2 rkl sokeria (tai maun mukaan riippuen kuinka makeaa vaniljakiisseli on)

1 rkl vaniljasokeria (tai maun mukaan, riippuen kuinka vaniljaista kiisseli on)

reilu litra marjoja

Raasta mantelimassa raastimen isolla terällä. Sekoita joukkoon munat ja jauhot. En meinannut saada kaikkea sekaisin alkuun millään, mutta onnistuihan se lopulta. Kaada taikina irtopohjavuokaan (n. 24 cm halkaisijaltaan) ja paista 175 astetta 20 minuuttia. Anna jäähtyä.

Sekoita vaniljakastike/kiisseli, rahka ja sokerit keskenään. Levitä pohjan päälle ja lisää marjat päällimmäiseksi. Lehdessä kakku oli vielä koristeltu tomusokerilla, mutta enhän minä sellaista muistanut.

Kinuski

Kinuski on ihan parasta tuoreiden (tai jäisten) vadelmien kanssa. Kinuski on helppo valmistaa, joskin minä onnistun vain käyttämällä valurautapannua. Teen sen samalla tapaa kuin mummoni on aikoinaan tehnyt, aivan yksinkertaisesti. Lapsena keittelin sitä aina pitkään jotta saatiin kovaa kinuskia.

2 dl sokeria

2 dl kermaa

1 rkl voita

Sulata sokeri valurautapaistinpannulla. Paahda sokeria vähäsen, jotta saat sopivaa tummuutta makuun. Lisää kerma, varo tässä vaiheessa, sillä seos kuohuu kovasti. Kun suurin kuplinta on vähän tasaantunut, lisää nokare voita, jotta kinuskista tulee oikein kiiltävää. Kaada kinusti astiaan jäähtymään. Jos jatkat keittämistä pidempään, saat kovaa kinuskia, joka on hyvää, mutta ei sovellu kakun päälle eikä kastikkeeksi.