Kirsikka-marenkipiiras

Tämä vuosi on hyvä kirsikkavuosi, samaan tapaan hyvä kuin oli kuusi vuotta sitten. Eli niiden mökin kirsikoiden lisäksi pääsin poimimaan kirsikoita isän vanhalle kotipaikalle. Poimin isän ja lasten kanssa kirsikoita niin, että kotiinviemiseksi jäi syötyjen kirsikoiden jälkeen kahdeksan litraa. Käytin yhden päivän niiden putsaamiseen; keitin hilloa, tein jäätelöä ja pakastin pari litraa hillosokerin kanssa piirakoita varten. Ja yhden litran käytin tähän piirakkaan.

Tämä oli (miehen mukaan) oikein onnistunut piirakka, sillä se maistui aikuisille erinomaisesti, mutta lapset eivät pitäneet yhtään. Eli me saimme enemmän, ja jäi siitä vietäväksi kyläreissullekin. Kirsikan kirpeys sopi hyvin marengin makeuden kanssa yhteen. 

Ehkä ensi kerralla soseutan kirsikat, mutta miehen mielestä pitää tehdä samalla tapaa kokonaisista kirsikoista. Minä otin pohjan edellisestä piirakasta, määrä oli oikein hyvä isoon 30 cm piirakkavuokaan pohjaksi. 

100 g voita

3 dl vehnäjauhoa

1 dl sokeria

1 muna

2 tl sitruunamehua

Pilko jääkylmä voi pieniksi kuutioiksi. Lisää jauhot ja nypi murumaiseksi. Sekoita sokeri joukkoon. Lisää muna ja sitruunamehu ja sekoita taikina palloksi. Jäähdytä taikina kylmäksi jääkaapissa puolisen tuntia. Kauli taikina ja siirrä se vuokaan. Tai painele taikina lämpimänä vuokaan ja jäähdytä vuoka pohjineen sen jälkeen jääkaapissa kylmäksi. 

1 l hapankirsikoita

1 rkl perunajauhoa

1 dl hillosokeria

2 tl sitruunamehua

Poista kirsikoista kivet. Sekoita kirsikoiden joukkoon perunajauhot, sokeri ja sitruunanmehu. Paista piirakkaa kirsikoiden kanssa 200 asteessa 20 minuuttia. Piirakan paistuessa valmista marenki. 

5 munanvalkuaista

2½ dl erikoishienoa sokeria

1 tl maissitärkkelystä

Vatkaa munanvalkuaiset hyväksi vaahdoksi. Lisää sokeria pikkuhiljaa niin, että edellinen satsi on aina ehtinyt liueta vaahtoon. Lisää lopuksi vielä maissitärkkelys ja vatkaa hyvin sekaisin.

Nosta piirakka uunista. Levitä tai pursota marenki tasaisesti piirakan päälle. Paista piirakkaa vielä 20-25 minuuttia 175 asteessa. Anna piirakan jäähtyä hyvin.

Me joimme villikirsikalla maustettua teetä piirakan kanssa, suosittelen!

Marttojen marjapiirakka

Joka kesä tulee kokeiltua vähintään yhtä uudenlaista marjapiirakkaa. Tänä vuonna se oli  Marttojen sivulta löytynyt marenkinen marjapiirakka. Vähän sovelsin pohjan kanssa, suluissa on kuinka se oli ohjeessa. 

1½ dl vehnäjauhoa
1 dl Malmgårdin emmer-talkkunaa (1 dl sämpyläjauhoja)

2 rkl sokeria

100 g voita (ohjeessa margariinia)

2 keltuaista

Sekoita jauhot ja sokerit pehmeän voin kanssa, lisää keltuaiset ja sekoita tasainen taikina. Painele taikin piirakkavuokaan ja anna jäähtyä jääkaapissa puolisen tuntia (unohdin tämän vaiheen). Paista piirakkaa 15 minuuttia 200 asteessa.

100 g mantelimassaa

2 valkuaista

1 dl sokeria (ohjeessa ½-1 dl)

5 dl marjoja, minulla nyt valkoisia ja punaisia viinimarjoja

Raasta mantelimassa raastimella. Kannattaa pitää mantelimassaa jääkaapissa ainakin kuumana päivänä, muuten ei meinaa raastaminen onnistua. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää sokeri pikkuhiljaa. Lisää raastettu mantelimassa, vatkaa sekaisin. Lisää marjat ja sekoita nekin joukkoon. Levitä marjaseos vähän paistetun piirakkapohjan päälle ja paista vielä 20 minuuttia (ohjeessa 25). Jäähdytä piirakka ja nauti. Piirakkaa ei voi ohjeen mukaan pakastaa. Hyvä piirakka, saatan tehdä toistekin, mustikoista seuraavan kerran.

Hilla-pavlova

Kukat Pirjo Koppi

Tänään tuli juhlittua tuplasti. Sellaisena vuoteta teen muistaakseni yleensä kakun itse, ainakin tänä vuonna tein. Toiveena (omani siis) oli hilla-pavlova, ja kas, sellaisen sain, koko perheen mielestä ihan loistava kakku. Vielä ei ole mansikka-aika, mutta puolijähmeiset hillat sopivat marenkinkakkuun vähintään yhtä hyvin.

Lasten kaalit ilman kastiketta

Esikoisen toiveesta ruoka syötiin ulkona, olikin melkoinen hellepäivä. Tykkään tehdä yksinkertaisen ruuan äitienpäivänä, ettei tarvitse koko päivää olla keittiössä (ehtii tehdä toukotöitä enemmän). Syötiin paistettua naudan marmorifilettä, lohkopottuja ja ihanaa kahden kaalin (keräkaali ja broccoliini) salaattia ja ihan loistavaa tomaatti-mozzarella-basilika-salaattia. Kaksi viimeksi mainittua maistuivat erityisen makoisalta vuodenajan lisäksi siksi, että kasvikset oli leikattu terävääkin terävämmällä veitsellä.

Mies oli nimittäin valmistanut minulle salaa todella hienon veitsen. Siinä on japanilainen damaskiterä, jonka kovuus on 60, kaiken kaikkiaan 45 kerrosta. Kahva on visakoivua, joka on kyllästetty vihreällä (koska lempiväri) akryylillä. Musta osa kahvaa on puhvelinsarvea, ja välissä kiiltää miehen metallinpaljastimella löytämä hopeinen markka vuodelta 1965 (joka sentään ei ole syntymävuoteni). Minä olen maailman epäromanttisin ihminen, mutta niin vaan kyyneleet kihosivat silmiin kun sain näin hienon ajatuksella tehdyn keittiöveitsen synttärilahjaksi. Mies totesi nauraen, että kun fennofiili sai markan se alkoi poraamaan.

Mutta se kakku, se oli helppo se, mutta sitäkin parempi. Sopiva annos meidän perheelle.

5 kananmunan valkuaista

2½ dl erityishienoa sokeria (Siro)

2 tl maissitärkkelystä

1 tl etikkaa

vaniljajäätelöä

hillaa (sokeria haluttaessa)

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen ja jatka vatkaamista niin että saat kovan ja kiiltävän vaahdon. Lisää lopuksi maissitärkkelys ja etikka, vatkaa niin että kaikki on varmasti sekaisin. Pursota kaksi pyöreää levyä leivinpaperille ja paista 100 asteessa n. 1½ tuntia, sammuta uuni ja jätä marengit kuivumaan puoleksi tunniksi uuniin.

Kokoa kakku: laita toinen marenkilevy lautaselle, lisää vähän jäätelöä ja hillaa päälle. Jos haluat, voit maustaa hillaa ripauksella sokeria. Laita toinen marenkilevy päälle ja lisää taas jäätelöä ja hillaa. Nauti heti. Tämän parempaa kakkua ei kai voi ollakaan.


Illalla istutin sipulit, kylvin porkkanat ja lehtikaalit. Kuuma, aurinkoisen paahteinen päivä, savimaa on kuivilla kokkareilla. Taas saa ihmetellä jos sieltä jotain nousee, muutakin kuin rikkaruohoja, sinne savikökköjen väliin ne siemenet valahtivat. Kevättä parhaimmillaan, toukokuu on lempikuukauteni juuri tällaisten päivien takia. Kiitos miehelle ja lapsille täydellisestä päivästä!

Pienet sitruunamarenkikakut

Tämä postaus olisi pitänyt tehdä piin päivänä (amerikkalaisittain 14.3.), mutta kirjoitan sen nyt ylös. Ostin aikoinani jenkeistä pieniä irtopohjavuokia, sellaisia jotka ovat halkaisijaltaan 11 cm. Tuolla ne ovat olleet keittiön kulmakaapin alahyllyn peränurkassa 12 v käyttämättä (joo, tulossa on Kohti siistimpää kotia -sarjaan postaus tavaroista), mutta vankka usko on ollut että kyllä niille käyttöä vielä tulee. Sen verran sumussa meni muutama vuosi, että on pieni mahdollisuus että olen niitä käyttänyt ehkä kerran tässä välissä, mutta mitään oikeaa muistikuvaa ei ole, muuta kuin se pieni epäilys. 

Mutta siis asiaan, eli halusin tehdä pieniä sitruunamarenkipiiraita näihin vuokiin. Sieviä niistä tulikin, vaikka ehkä vähän aavistuksen isoja yhdelle, ehkä parempia jaettavaksi. Sopivan kokoisia siihen, että voisi pitää kakkujuhlat muutamalle ihmiselle: tekisi tuollaisia pieniä kakkuja montaa sorttia, eikä kenekään tarvitsisi syödä liikaa. Halusin tehdä tuolla hyvin toimivalla ohjeella, mutta sitä varten ensin piti laskea, että kuinka monta kakkua teen tuolla ohjeella. Ympyrän pinta-alan laskeminen on ihan peruskoulumatematiikka, eli pii kertaa säde toiseen (πr²). Ja säteen saa selville mittaamalla kakkuvuuan halkaisija ja jakamalla sen kahdella. Olin siis käyttänyt hyvin toimivaan kakkuun vuokaa, jonka halkaisija oli 20 cm ja pienen pohjan halkaisija oli 11 cm. Näiden tietojen pohjalta oli siis helppo laskea koot ja päättää kuinka monta vuokaa teen.

Iso kakkuvuoka: π x 10² = 314 cm²

Pieni kakkuvuoka: π x 5,5² = 95 cm²

Päätin tehdä neljä kakkua. Pohjan taikinaa jäi kyllä yli, ja kiisseliä olisi riitänyt vielä viidenteenkin. Marenki sen sijaan riitti juuri neljään kakkuun. Eli ehkä voisi tehdä kuusi kakkua, mutta lisätä vain marengin määrää.

Alla oleva ohje on melkein sellaisenaan siitä vanhasta ohjeestani, kopioin sen tähän ettei kenenkään ole pakko klikkailla muualle jos ei halua. 

Pohja:

175 g jauhoa

100 g kylmää voita

1 tl sokeria

1 munankeltuainen

1 tl kylmää vettä

Nypi jauhot, pieniksi kuutioiksi leikattu voi, sokeri ja munankeltuainen taikinaksi. Kauli taikina jauhoitetulla alustalla ja ota siitä pohjan kokoisia paloja irti. Laita ne vuokaan ja pistele haarukalla reikiä, peitä foliolla ja anna kylmentyä jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Kannattaisi ehkä tehdä vähän enemmän reunaa, minä en tällä kertaa nostanut sitä riittävän korkeaksi.

Kaada folion päälle kuivattuja herneitä ja paista 200 asteessa 15 minuuttia. Poista herneet ja foliot, ja paista vielä 5 minuuttia. Siirrä vuuat jäähtymään, ja alenna uunin lämpö 180 asteeseen.

Sitruunakiisseli:

3 tl maissitärkkelystä

100 g sokeria

3 sitruunan mehu

1 appelsiinin mehu (yhteensä mehuja 300 ml)

85 g voita

3 munankeltuaista

1 muna

Samalla kun pohjat paistuvat, tee sitruunakiisseli. Sekoita maissitärkkelys ja sokeri kattilassa, lisää mehua pikkuhiljaa. Lämmitä seosta hiljalleen koko ajan sekoittaen kunnes kiisseli on sileää ja paksua ja alkaa kuplia. Siirrä kattila lämmöltä pois ja vatkaa voi joukkoon niin että se sulaa. Lisää vielä keskenään sekoitetut keltuaiset ja kokonainen muna ja vatkaa hyvin, siirrä kattila takaisin hellalle. Vatkaa muutama minuutti, kunnes kiisseli on hyvän paksua. Siirrä kattila odottamaan ja valmista marenki.

Marenki:

4 munanvalkuaista

200 g sokeria

Laita valkuaiset kulhoon, vatkaa kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähän kerrallaan, vatkaa kunnes vaahto on pehmeää ja paksua. 

Kaada kuuma kiisseli pohjien päälle ja lisää marenki sen päälle, aloita reunoilta ja etene keskelle päin. Paista 180 asteessa n. 15-20 minuuttia. Anna piirakoiden jäähtyä ohjeen mukaan vähintään tunti ennen tarjoilua, minä suosittelen kyllä pidempää aikaa niin että ne ovat kunnolla viileitä. Syödään kuitenkin samana päivänä.

Näin tehden marenkia on kakun päällä ihan reilusti, juuri sellainen määrä mistä tykkään. Kiisseli valui aavistuksen lautaselle, eli kannattaa tehdä pohjan reunat korkeammaksi.

Eton mess isänpäiväksi - hillaa ja passionia

Tiedustelin tänä vuonna normaaliin tapaani hyvissä ajoin että millainen isänpäiväkakku olisi toiveissa. Vastaus oli "jotain hyvää", enkä uteluista huolimatta saanut sen tarkempaa ehdotusta. Minulle jotain hyvää tarkoittaa yleensä marenkia tai suklaakakkua. Suklaakakkua on tilattu tähän juhlaputkeen muutenkin joten päädyin marenkiin. En tosin tehnyt tavallista (tai erilaista) Pavlovaa tällä kertaa, vaan päädyin enemmän jälkiruokamaiseen Eton messiin. Tosin luin wikipediasta että ei tämä ehkä käy oikeasta etonilaisesta, sillä siinä pitäisi olla mansikoita. Toisaalta Hugh F-W suositteli River Cottage Everyday -kirjassaan vaihtamaan mansikoiden (ja vadelmien) tilalle karviasta tai omenaa, niin kai sitten hillakin menee. Ja kastike päälle.

Oikeastaan tämä idea kirkastui käydessäni pitkästä aikaa Hellassa&Herkussa. Siellä oli nimittäin ihania A l'Olivier:n hedelmäisiä etikkakastikkeita, ja oli ihan pakko ostaa passionhedelmää. Etikka ja passion sopivat yllättävän hyvin yhteen, ihan huippu tuote sellaisenaankin. Sain tuosta River Cottage -kirjasta luottamusta siihen, että yksinkertainen marenki, kermavaahto ja marjat toimivat. Ja lisäsin vähän kastiketta ylimääräisenä päälle.

2 kananmunan valkuaista (3 jos ihan pieniä munia)

100 g hienoa sokeria

2 dl kermaa

sokeria maun mukaan (n. 1 rkl)

3 dl hillaa

sokeria ihan vähän jos haluat

½ dl sokerilientä (1 dl vettä + 2 dl sokeria keitetään pari minuuttia, annetaan jäähtyä)

½ dl passionhedelmä-viinietikkakastiketta (A l'Olivier)

Tee marenki. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää sokeri vähän kerrallaan, vatkaa hyväksi vaahdoksi. Pursota/lusikoi pieniä marenkeja pellille ja paista n. 2 h 120 asteessa. 

Vatkaa kerma, mausta sokerilla, mutta älä tee liian makeaksi.

Lisää hillaan aavistus sokeria jos haluat, tai anna marjojen olla sellaisenaan.

Sekoita sokeriliemi ja passion-viinietikkakastike. Keitä kastiketta vähän kokoon, muutama minuutti riitti minulla.

Kokoa annos: murskaa marenkia, lisää kermaa ja marjoja annoskulhoihin. Valuta kastiketta päälle ja nauti. Aivan ihana jälkiruoka.


Tänä vuonna syötiin paljon keltaista. Aamun pekoniaamiaisella oli tavallista keltaisempia munia, keltaista paprikaa, persimoneja ja keltaista hilloa. Päivällisellä syötiin keltaisia uunijuureksia (viimeiset omat keltajuuret, keltaiset porkkanat, lanttua ja palsternakkaa) ja keltajuurisalaattia. Ja parhaat paistamani pihvit; naudan marmoriulkofilettä paistettuna kolmen kilon valurautapannulla sekä lohkoperunoita. Mukava ja leppoisa isänpäivä!

Marenki strutsinmunasta

Strutsinmuna oli niin hauska tuttavuus, ja lisäksi olin kuullut kehuttavan siitä tehtyä kakkua ja marenkia, niinpä sitä piti käydä ostamassa toinenkin muna. Tällä kertaa halusin erotella keltuaisen ja valkuaisen erikseen. Olin ajatellut että sahaisimme munan halki, mutta Kilkkilän farmin Riitta neuvoi että kannattaa tehdä se pieni reikä kuten viimeksikin, ja siitä valuttaa ensin valkuainen pois, ja sen jälkeen vasta rikkoa keltuainen tikulla. Näin siis tein. Mies porasi hienon reiän jääkaappikylmään munaan ja minä aloin valuttaa valkuaista pois. Siinä meni jonkin aikaa, ja lopputuloksena oli 8½ dl valkuaista. Tämän jälkeen tökin grillitikulla keltuaisen rikki, ja valutin sen toiseen kulhoon. Keltuaista tuli 4 dl, eli aika sama suhde keltuaisen ja valkuaisen välillä mitä kananmunassakin on.

Kuvassa näkyy keltuainen vasemmalla ja valkuainen noissa kahdessä mittakannussa. Pelasin varman päälle, ja siksi valkuainen on kahdessa astiassa. Keltuainen pysyi hyvin koossa, se hajosi vasta kun rikoin sen tikulla. Muna oli tuore, n. viikon vanha, sitä en tiedä miten vanhempi muna olisi toiminut.

Marenki vähän levisi, ja se paistui nopeammin ja tummemmaksi kuin kananmunalla tehty marenki. Seuraavalla kerralla kokeilen lyhyempää paistoaikaa. Pienistä marengeista tuli onttoja ja ne paistuivat tuossa ajassa aika tummiksi sisältäkin.

1,75 dl valkuaista

2 dl hienoa sokeria

Vatkaa valkuainen vaahdoksi ja lisää sokeri pikkuhiljaa. Pursota vaahto leivinpaperille, ja paista 125 asteessa n. 90 minuuttia. Suosittelen kokeilemaan vähän lyhyempää aikaa ja matalampaa lämpöä. Voisi kokeilla myös lisätä vähän maissitärklkelystä kuten Pavlovaan tulee, jos marenki pysyisi kasassa niin vähän paremmin. Sokeriakin voisi olla aavistus enemmän.

Pakastin valkuaista yhden satsin, eli aion kokeilla vielä kuinka pakastetusta valkuaisesta marenki onnistuu. Silloin voisi kokeilla sitä Pavlovaa vähän lyhyemmällä paistoajalla.

Syvä sitruunamarenkipiiras

Nyt on toinen hunajasimasatsi laitettu käymään, mutta siitä huolimatta sitruunoita jäi reilusti. Meidän Citymarketissa hyvännäköiset sitruunat maksoivat 59 c/kg, joten niitä tuli ostettua reilusti. Lapset ovat juoneet sitruunamehua, simaa tulee kaksi satsia ja vielä sain tehtyä sitruunamarenkipiiraankin.

Se syvempi sitruunamarenkipiiras jäi vaivaamaan viime kerrasta. Kokeilin siis piirasta uudelleen, ja tein melkein samalla tapaa kuin viimeksi, paitsi käytin pienempää vuokaa: tein piiraan tällä kertaa 20 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan. Kopioin ohjeen aikaisemmasta postauksestani, vähän tein eri tavalla, mutta en paljoa.

Pohja:

175 g jauhoa

100 g kylmää voita

1 tl sokeria

1 munankeltuainen

1 tl kylmää vettä

Nypi jauhot, pieniksi kuutioiksi leikattu voi, sokeri ja munankeltuainen taikinaksi. Kauli taikina jauhoitetulla alustalla ja siirrä 20 cm kokoiseen irtopohjavuokaan. Tee sen verran isompi, että saat n. 2-3 cm korkeat reunat. Pistele haarukalla reikiä, peitä foliolla ja anna kylmentyä jääkaapissa vähintään puoli tuntia.

Kaada folion päälle kuivattuja herneitä ja paista 200 asteessa 15 minuuttia. Poista herneet ja folio, ja paista vielä 5-8 minuuttia. Siirrä vuoka jäähtymään, ja alenna uunin lämpö 180 asteeseen.

Sitruunakiisseli:

3 tl maissitärkkelystä

100 g sokeria

3 sitruunan mehu

1 appelsiinin mehu (yhteensä mehuja 300 ml)

85 g voita

3 munankeltuaista

1 muna

Samalla kun pohja paistuu, tee sitruunakiisseli. Sekoita maissitärkkelys ja sokeri kattilassa, lisää mehua pikkuhiljaa. Lämmitä seosta hiljalleen koko ajan sekoittaen kunnes kiisseli on sileää ja paksua ja alkaa kuplia. Siirrä kattila lämmöltä pois ja vatkaa voi joukkoon niin että se sulaa. Lisää vielä keskenään sekoitetut keltuaiset ja kokonainen muna ja vatkaa hyvin, siirrä kattila takaisin hellalle. Vatkaa muutama minuutti, kunnes kiisseli on hyvän paksua. Siirrä kattila odottamaan ja valmista marenki.

Marenki:

4 munanvalkuaist

200 g sokeria

Laita valkuaiset kulhoon, vatkaa kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähän kerrallaan, vatkaa kunnes vaahto on pehmeää ja paksua. Ankarsrum teki taaskin hienon ja kiiltävän marengin, tosi hienon.

Kaada kuuma kiisseli pohjan päälle ja lisää marenki sen päälle, aloita reunoilta ja etene keskelle päin. Paista 180 asteessa n. 15-20 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä ohjeen mukaan vähintään tunti ennen tarjoilua, minä suosittelen kyllä pidempää aikaa niin että piiras on kunnolla viileää. Syödään kuitenkin samana päivänä.

Tämä oli minusta parempi versio, suhteet toimi paremmin tämän kokoisessa vuuassa. Eli jos teen isompaan vuokaan, lisään aineiden määriä samassa suhteessa. 

Sitruunamarenkipiiras

Olin 90-luvun puolessa välissä työmatkalla Liverpoolissa. Tuolla matkalla sain elämäni parasta sitruunamarenkipiirasta, muistan sen maun ja ulkonäön vieläkin. Sitruunamarenkipiiras on yksi lempileivonnaisista, mutta tuon Liverpoolin piiraan ylittänyttä ei ole. Muutaman kerran olen tehnyt itsekin, mutta aina olen oikonut jossain kohtaa, enkä ole ihan ollut tyytyväinen lopputulokseen. Sen sijaan kyllä olen tehnyt monta muuta marenkipiirasta, ainakin omenasta, raparperistä, puolukasta ja greipistä.

Sitruunamarenkipiiras nousi taas uudestaan mieleen, kahdestakin syystä. Ensinnäkin halusin kokeilla kuinka marenkivaahto onnistuu uudella yleiskoneellani ja toiveissa oli juuri tämä piiras eikä esim. pavlova ensimäiseen kokeiluun. Toiseksi, viime viikolla televisiosta tuli aivan loistava elokuva Paahtis (Toast, 2010). Elokuva pohjautuu Nigel Slaterin omaelämänkerralliseen kirjaan hänen lapsuus- ja nuoruusvuosista. Ihan loistava leffa, parhaita ruoka-aiheisia elokuvia mitä olen nähnyt. Lapsuus kuvattiin sellaisella herkkyydellä ja intensiteetillä, että normaalit perjantai-itkut oli taattu.

Yritin löytää netistä Slaterin ohjetta, mutta en ainakaan helposti löytänyt sitä. Ja toisaalta, epäilen, että hänen versiossaan olisi ollut pikkuisen liikaa sitruunakiisseliä ja vähän enemmän liikaa marenkia. Löysin kuitenkin hyvänoloisen ohjeen  tuolta (Recipe from Good Food magazine, April 2005) ja käänsin sen tähän suomeksi ja vähän muutin, mutta en paljoa. Minulla ei mm. ollut appelsiinia, eli tässä kiisselissä on pelkkää sitruunaa. Huomasin muuten aika monta suunnilleen identtistä ohjetta, tosin minkäänlaisia lähteitä ei ollut mainittu, enkä alkanut katsoa mikä on ollut ensin. Luotin että tämä on globaalisti toimiva ohje kun niin moni on itsekseen keksinyt saman reseptin. Piiras oli hyvää, ja ennen kaikkea se maistui vieraille hyvin, mutta seuraavalla kerralla aion vähän muuntaa ohjetta kiisselin ja marengin osalta. Pohja sen sijaan oli ihan täydellinen tähän piirakkaan.

Pohja:

175 g jauhoa

100 g kylmää voita

1 tl sokeria

1 munankeltuainen

1 tl kylmää vettä

Nypi jauhot, pieniksi kuutioiksi leikattu voi, sokeri ja munankeltuainen taikinaksi (tai tee se koneella). Kauli taikina jauhoitetulla alustalla ja siirrä n. 23 cm kokoiseen vuokaan. Pistele haarukalla reikiä, peitä foliolla ja anna kylmentyä jääkaapissa vähintään puoli tuntia.

Kaada folion päälle kuivattuja herneitä tai esim riisiä ja paista 200 asteessa 15 minuuttia. Poista herneet ja folio, ja paista vielä 5-8 minuuttia. Siirrä vuoka jäähtymään, ja alenna uunin lämpö 180 asteeseen.

Sitruunakiisseli:

2 tl maissitärkkelystä (käytä ainakin 3 tl)

100 g sokeria

2 sitruunan kuori

150 ml sitruunanmehua (minulla 3 sitruunaa)

150 ml vettä

85 g voita

3 munankeltuaista

1 muna

Samalla kun pohja paistuu, tee sitruunakiisseli. Sekoita maissitärkkelys, sokeri ja sitruunan kuoriraaste kattilassa, lisää laimennettua mehua pikkuhiljaa. Lämmitä seosta hiljalleen koko ajan sekoittaen kunnes kiisseli on sileää ja paksua ja alkaa kuplia. Siirrä kattila lämmöltä pois ja vatkaa voi joukkoon niin että se sulaa. Lisää vielä keskenään sekoitetut keltuaiset ja kokonainen muna ja vatkaa hyvin, siirrä kattila takaisin hellalle. Vatkaa muutama minuutti, kunnes kiisseli on hyvän paksua. Siirrä kattila odottamaan ja valmista marenki.

Marenki:

4 munanvalkuaista (käytä ainakin 5)

200 g sokeria (käytä ainakin 250 g)

2 tl maissitärkkelystä

Laita valkuaiset kulhoon, vatkaa kovaksi vaahdoksi. Lisää puolet sokerista vähän kerrallaan. Lisää maissitärkkelyss ja loput sokerit, vatkaa kunnes vaahto on pehmeää ja paksua. Ankarsrum teki hienon ja kiiltävän marengin, tosi hienon.

Kaada kuuma kiisseli pohjan päälle (lämmitä se uudestaan tarvittaessa) ja lisää marenki sen päälle, aloita reunoilta ja etene keskelle päin. Tästä tuli aika ohut marenki, tai sitten olisi tarvinnut olla pienempi vuoka, minulla taisi olla isompi kuin tuo 23 m. Paista 180 asteessa n. 15-20 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä ohjeen mukaan vähintään tunti ennen tarjoilua, minä suosittelen kyllä pidempää aikaa, muutamassa tunnissa kiisseli ei ollut ihan hyytynyt vielä. Syödään kuitenkin samana päivänä.

Hyvän makuinen piiras, tätä ohjetta aion käyttää jatkossakin, mutta noilla muutoksilla mitä kirjoitin ylös. Ja käyttää vähän pienempää vuokaa. Tässä ohjeessa marenki paistetaan melkein kypsäksi, se ei siis jää vaahdoksi joka on vain ruskistettu päältä, kuten monessa muussa ohjeessa. Nyt piirakka syötiin Farangin karkkipossun jälkeen jälkkärikahvin ja -teen kanssa, hyvin maistui kaikille, aivan kuten ruokakin. Mukavin lauantai-ilta pitkään aikaa: hyvää ruokaa, maistuvaa jälkkäria ja mitä parhainta seuraa.

Marenkikranssi

Minun täytyy myöntää, että ostin joulukuun 2014 Maku-lehden ihan vaan kannen perusteella. Jos kannessa on upea pavlova niin sitähän on pakko kokeilla. Resepti taisi kolahtaa muihinkin, ainakin Kokkeillaan-blogissa sitä oli tehty. Kaikki näyttävät vähän soveltaneen ohjetta, niin minäkin, sillä kaikkia aineita ei ollut riittävästi, tai en halunnut käyttää ohjeen mukaisina. Minäkin vähensin sokerin määrää marengista, ja sitruunarahkan korvasin sitruunalla ja rahkalla, eikä minulla ollut kuin puolikas purkki mascarponea. Mutta hyvää oli, esikoinenkin totesi syötyään ison palan kakkua että saa tehdä toistekin.

4 kananmunanvalkuaista
2,25 dl erikoishienoa sokeria (Siro)
2 tl maissitärkkelystä
1 tl sitruunamehua

125 g mascarponejuustoa (käytä 250g jos sinulla on koko purkki)
200 g rahkaa
0,75 dl Siro-sokeria
½ sitruunan mehu

2 dl puolukoita
½ dl vettä
1 dl sokeria
½ dl siirappia (minulla vaalea ja tummaa)

granaattiomenan siemeniä

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeria vähän kerrallaan koko ajan vatkaten. Vatkaa lopuksi sekaan maissitärkkelys ja sitruunamehu. Laita nokareita kranssin muotoon leivinpaperille. Ohjeessa sanottiin halkaisijan olevan 30 cm, ja tuo lautanen on juuri sen kokoinen. Minusta kranssi jäi liian laajaksi, eli laitan ensi kerralla pienempään rinkiin. Paista marenkia 120 asteessa 1½ tuntia, tai vähän alle, riippuen uunista.

Sillä välin tee mascarpone-rahkatäyte. Sekoita kaikki aineet kulhossa ja jätä odottamaan kylmään.

Valmista myös puolikkasiirappi. Keitä puolukoita ja vettä hetki. Paseeraa puolukoista mehu puhtaaseen kattilaan. Lisää sokeri ja siirapit, keitä muutamia minuutteja niin, että siirappi sakenee. Anna jäähtyä.

Kun marenki on jäähtynyt, kokoa pavlova. Nosta marenki varovaisesti lautaselle. Lisää rahkatäyte päälle, kaada puolukkasiirappia päälle. Minulla jäi sitä yli aika paljon, eli pienempikin määrä olisi riittänyt. Lisää reilusti granaattiomenan siemeniä ja nauti. Hyvä ja näyttävä jälkiruoka.

Mango-muscovadopavlova

Onnistumisen iloa keittiössä, kiitos siitä kuuluu Baking Instinct - Eleanora von Smöörin herkkujen aateliset -kirjalle. Pavlova on ollut aina ihan kärjessä lempikakuissani, ehkä se ykkönen, joten ei ihme että hääkakkumme oli mansikkapavlova. Olen tehnyt monenlaista pavlovaa, mutta tämä on kyllä ihan parhaita versioita mitä olen tehnyt tai saanut missään.

Tein kakun ihan kirjan ohjeen mukaan, tai siis melkein. Eleanora käskee käyttämään pehmeää muscovadosokeria, ja heittää kovat koppurat mäkeen. Mutta minulla oli vain ja ainoastaan se kova ja koppura pussin puolikas kaapissa, ja uskalsin käyttää sitä. Raastin sokeriköntistä tarvittavan määrän sokeria raastimen hienolla terällä, ja sain ihan hienoa sokeria joka toimi oikein hyvin marengissa. Mutta siis anteeksi arvon von Smöör, muuten kyllä noudatin ohjetta.

Rommi Ron de Jeremy

Marenkipohjat:
6 kananmunanvalkuaista
3/4 dl tummaa muscovadosokeria
2 dl hienoa kidesokeria
1 dl tomusokeria
ripaus suolaa
2 tl maissitärkkelystä
1 tl valkoviinietikkaa tai sitruunamehua

Täyte:
1 kypsä mango (käytin muuten kaksi mangoa)
2 rkl tummaa rommia
2 dl kuohukermaa

400 g ranskankermaa
1/2 dl tomusokeria
4 passionhedelmää

Päälle:
100 g tummaa suklaata sulatettuna
rouhittuja pistaaseja

Erottele valkuaiset kulhoon. Sekoita sokerit keskenään. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää ripaus suolaa ja sokerit pikkuhiljaa koko ajan vatkaten. Kun marenkivaahto on kiiltävää, lisää joukkoon maissitärkkelys ja sitruunamehu (tai etikka). Levitä leivinpaperin päälle kaksi tai kolme ympyrää marengista, jokainen vähän toista pienempi. Paista 125 asteessa 30 minuuttia ja laske lämpö 100 asteeseen ja paista vielä 1½ tuntia. Anna levyjen jäähtyä.

Kuori mango(t) ja leikkaa suikaleiksi. Lisää rommi ja anna marinoitua hetki. Vatkaa sillä välin kerma vaahdoksi ja sen jälkeen vatkaa toisessa kulhossa ranskankermat vaahdoksi. Sekoita vaahdot ja tomusokeri (käytin ehkä 3/4 dl) hyvin keskenään. 

Kokoa kakku. Laita marenkilevy lautaselle, lisää puolet kermaseoksesta päälle. Lisää myös puolet mangoista ja lusikoi passionhedelmää päälle. Laita toinen marenkilevy päälle ja toista sama, ja vielä kerran. Koristele sulatetulla suklaalla ja rouhituilla pistaasipähkinöillä.

Kakusta tulee n. 10-12 annosta, vai vähän vähemmän, koska kakku on niin tosi hyvää. Ihan parhaita pavlovia mitä olen syönyt. Kakku ei ollut ihan lasten makuun, mutta aikuisten makuun sitäkin enemmän.

Greippi-marenkipiiras

 

Olimme suunnitelleet esikoisen kanssa että leivomme viikonloppuna sitruunamarenkipiirasta. Mutta kuinka ollakaan, juuri ilmestyneessä Maku-lehdessä (1/2014) oli greippi-marenkipiirakan ohje, jota päätimmekin kokeilla sitruunapiiraan sijaan. Sitruunamarenkipiiras siis puuttuu edelleen tästä blogista, mutta eiköhän sekin vielä tule tehtyä, kohta on jo kaikki mahdolliset ja mahdottomat marenkipiirakat käyty läpi. Tämän piirakan täyte on taas tehty omalla tavallaan, eli kiisselin sijaan tässä on kondensoitua maitoa. Ohjeessa kakku tehtiin irtopohjavuokaan, mutta minä tein sen piirakkavuuassa, siinä isossa eli 30 cm halkaisijaltaan olevassa. Minusta pohjan ja täytteen määrät olivat aika isot, eli halusin tehdä laakeassa astiassa. 

250 g kaurakeksejä

100 g voita

1 prk kondensoitua maitoa (n. 400 g)

4 keltuaista

1½ dl greippimehua

1 rkl maissitärkkelystä

4 valkuaista

1 dl sokeria

Valmista pohja: murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele pohja piirakkavuokaan ja paista 175 asteessa 10 minuuttia.

Valmista sillä välin täyte: sekoita maito, munankeltuaiset, juuri puristettu greippimehu ja maissitärkkelys tasaiseksi seokseksi. Kaada se pohjan päälle, ja paista 175 asteessa 20 minuuttia niin, että täyte on hyytynyt.

Valmista sillä välin marenki. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää sokeri vähä kerrallaan koko ajan vatkaten. Levitä marenki piirakan päälle ja paista vielä viitisen minuuttia 225 asteessa. 

Anna piirakan jäähtyä kunnolla ja nauti. Täytyy todeta, että kondensoitu maito on kyllä niin äkkimakeaa, että ei tässä sitä normaalia marengin kaipaamaa kirpeyttä maistunut ollenkaan. Hyvä piiras, mutta ei ihan sitä mitä odotin.

Puolukkamarenkipiiras

Olen tehnyt marenkipiirakkaa aiemmin omenoista ja raparperistä ja vielä vähän toisenlaista marenkipiirakkaa punaherukoista. Puolukka on pitkään ollut mielessä, olen ajatellut että sen kirpeys sopii hyvin marengin makeuden kanssa. Ja niinhän se sopii. Otin tämän pohjan ohjeen suoraan omeanmarenkipiiraastani, se sopii hyvin pieneen piirasvuokaani. Jos haluaa tehdä isompaan vuokaan, kannattaa pohjan ohje ottaa raparperimarenkipiirakasta ja tuplata kiisselin ja marengin määrät. Tämä on piirakka joka kannattaa syödä vasta seuraavana päivänä kunnolla kylmänä.

2.4 dl jauhoja

1 tl suolaa

80 g voita

2 rkl vettä tai enemmän

1 dl survottuja puolukoita

1½ dl vettä
2 rkl sokeria

1 rkl perunajauhoa

2 munanvalkuaista

1.2 dl sokeria

Sekoita suola jauhojen joukkkoon. Nypi voi ja jauhot sekaisin, lisää vähän vettä. Pyöritä taikina palloksi, anna tasaantua puoli tuntia jääkaapissa. Levitä taikina 23 cm piirakkavuokaan. Peitä se kaksinkertaisella foliolla, niin että folio seuraa taikinan muotoja. Paista 10 minuuttia 225 astetta. Ota folio pois varovasti ja paista vielä muutama minuutti jotta taikina saa vähän väriä. Anna pohjan vähän jäähtyä.

Paistamisen aikana (tai aiemmin) keitä puolukkakiisseli: anna survottujen puolukoiden ja veden kiehahtaa, lisää sokeri ja suurusta vesitilkkaan sekoitetulla perunajauholla.

Levitä pohjan päälle puolukkakiisseli. Vatkaa munanvalkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi ja levitä marenki piirakan päälle. Paista 175 asteessa n. 15 minuuttia tai kunnes marenki on saanut vähän väriä. Anna jäähtyä seuraavaan päivää.



ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

Punaviinimarja-marenkipiiras

Marenkipiiraat ovat ihan parhaita. Soppakellarissa oli tehty punaisesta viinimarjasta marenkipiiras, ja pakkohan sitä oli kokeilla. Minä tein piiraan isoon piirakkavuokaani, en siis irtopohjavuokaan. Taikinan koon pidin tuon ohjeen mukaisena (+1 keltuainen), mutta marengin tein 1½-kertaisena, ihan siitä syystä että vuokani on iso ja halusin vähän isomman piiraan. Pohjasta jäi myös sitruunankuori pois, kun sitä ei ollut.

3.6 dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

1.2 dl pehmeää voita

1.2 dl sokeria

3 kananmunan keltuaista

3 valkuaista

1.8 dl sokeria

3 tl maissitärkkelystä

vajaa 1 l punaisia viinimarjoja

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja sokeri keskenään. Hiero pehmeä voi joukkoon, lisää keltuaiset ja tee taikina palloksi. Minä levitin taikinan sitten suoraan vuokaan, en siis oikeaoppisesti antanut sen tasaantua jääkaapissa puolta tuntia enkä kaulinut sitä hienosti sen jälkeen. Paista 25 minuuttia 175 asteessa. Ota se pois uunista, ja anna jäähtyä sen aikaa kun teet marengin. Nosta uunin lämpötila 200 asteeseen.

Vatkaa munanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi Lisää maissitärkkelys, vatkaa se joukkoon. Lisää sokeri pienissä erissä ja jatka vatkaamista. Sekoita lopuksi marjat joukkoon varovaisesti kääntelemällä esim. nuolijalla. Levitä marenki pohjan päälle ja paista vielä kymmenisen minuuttia, kunnes marenki on saanut vähän väriä.

Hyvää oli, vaikkakin aika kirpeää. Iso piirakka hupeni niin hetkessä, ettei muita kuvia tullut.

Raparperimarenkipiiras

Päätin kokeilla raparperistä samanlaista marenkipiirasta kuin mitä tein omenahillosta. Ja tämä kokeilu kannatti, sen verran hyvää tuli, ihan kuten siitä omenamarenkipiirakastakin.

3 dl jauhoja

1 tl suolaa

100 g voita

3 rkl vettä 

1 l pilkottua raparperiä
aavistus vettä
1 dl hillosokeria
1 pieni kanelitanko
1 pieni pätkä vaniljatankoa

4 munanvalkuaista

2.25 dl sokeria

Sekoita suola jauhojen joukkkoon. Nypi voi ja jauhot sekaisin, lisää vähän vettä. Pyöritä taikina palloksi, anna tasaantua puoli tuntia jääkaapissa. Kauli (tai levitä) taikina 28 cm piirakkavuokaan. Peitä se kaksinkertaisella foliolla, niin että folio seuraa taikinan muotoja. Paista 10 minuuttia 225 astetta. Ota folio pois varovasti ja paista vielä muutama minuutti jotta taikina saa vähän väriä. Anna pohjan jäähtyä.

Keitä sillä välin raparperihillo. Kaada pilkotut raparperit kattilaan, lisää joukkoon vesi, sokeri, kanelitanko ja vaniljatanko ja siitä raaputetut siemenet. Anna kiehua hiljalleen niin, että saat sopivanpaksuista hilloa. Tämä ei ole kovin makea hillo, joten lisää sokeria jos haluat makeampaa. Anna vähän jäähtyä ja levitä hillo pohjan päälle.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi, levitä raparperien päälle.  Paista 175 asteessa n. 20 minuuttia tai kunnes marenki on saanut sopivasti väriä. Anna jäähtyä pari tuntia tai mieluiten seuraavaan päivään.

Minä tein piirakan nyt gluteenittomana, käytin Semperin Fin mix -hienoa jauhosekoitusta. Lisäsin jauhoja tuosta ohjeesta, käytin ehkä n. 3½ dl enkä käyttänyt vettä. Paistoin pohjan ilman foliota sen 10 min. Minun piirakkavuoka on niin iso, että nämä määrät riittivät juuri ja juuri, olisi voinut olla vähän enemmän kaikkea. Hyvää kuitenkin oli kaikkien mielestä.

Tervajäätelö ja tervamarenki

Terva on yksi lempiraaka-aineitani. Erityisen paljon pidän sen mausta jälkiruuissa ja juomissa. Löysin tervasiirappia vihdoinkin, sitä saa Villiaromilta tilattuna, tai ostaa esim Tervasaaren ravintola Savusta. Tämä on tehty tervavedestä, sokerista ja tärkkelyssiirapista, joten tämä ei ole mitään esanssitervaa. Siirappi on hyvää salaatinkastikkeissa, kastikkeissa ja nyt tuli kokeiltua tervajäätelöä.

5 munankeluaista

1 dl sokeria

4 dl kermaa

½ vaniljatankoa

tervasiirappia maun mukaan (nyt oli n. 3-4 rkl)

Tee jäätelö normaalisti lämmittämällä kerma, sokerit, keltuaiset ja vaniljatanko vesihauteessa niin, että seos sakenee. Jäähdytä seos ja laita jäätelökoneeseen (tai pakastimeen, jolloin vatkaa sitä muutama kerta jäätymisen aikana). Siirapin voi laittaa jo tässä vaiheessa jos haluaa sen sekoittuvan tasaisesti tai sitten ihan loppuvaiheessa jolloin jäätelöön jää tervaraitoja. Minä tein jälkimmäisellä tavalla. Jäätelö oli ihan mielettömän hyvää, vaniljaista ja tervaista.

Tästä jälkiruuasta jää jäljelle munanvalkuaiset. Ne kannattaa käyttää esim. marenkiin, jolloin hävikistä syntyy varsinaista herkkua. Toisaalta, jos marenki on pääasiassa, kannattaa keltuaiset käyttää esim. tähän jäätelöön, jolloin taas on hävikistä syntynyt oikeaa herkkua. Nyt tein osasta marenkia tervamarenkia, eli sekoitin valkuaisvaahtoon (5 valkuaista, 2 dl sokeria vatkataan kovaksi vaahdoksi, laitetaan lusikalla pellille ja paistetaan 125 asteteessa reilu tunti)) tervasiirappia. Jäi kauniita raitoja, jotka tosin tasoittuivat uunissa, marenki oli mielestäni todella hyvää.

Ja sitten vinkki kaikille pekonin ystäville: kuopus 3½ v totesi että ei tykkää tervamarengista, sillä se maistuu ihan PEKONILLE.

Omenamarenkipiiras

Sitruunamarenkipiiras on ihan mielettömän hyvää, ainakin jos ei oio sen tekemisessä. Nyt ajattelin kokeilla omenaista versiota marenkipiiraasta. Minä olen syksyllä keittänyt Antonovkasta omenahilloa, joka ei ole kovin makeaa, olen säilönyt sen pakastamalla. Käytin tätä omenahilloa nyt ihan sellaisenaan.

2.4 dl jauhoja

1 tl suolaa

80 g voita

2 rkl vettä tai enemmän

muutama dl omenahilloa (ei makeaa)

3 munanvalkuaista

1.8 dl sokeria

Sekoita suola jauhojen joukkkoon. Nypi voi ja jauhot sekaisin, lisää vähän vettä. Pyöritä taikina palloksi, anna tasaantua puoli tuntia jääkaapissa. Kauli (tai levitä) taikina 23 cm piirakkavuokaan. Peitä se kaksinkertaisella foliolla, niin että folio seuraa taikinan muotoja. Paista 10 minuuttia 225 astetta. Ota folio pois varovasti ja paista vielä muutama minuutti jotta taikina saa vähän väriä. Anna pohjan jäähtyä vähän ja levitä sille omenahilloa, laitoin vajaan 2 cm kerroksen. Vatkaa munanvalkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi ja levitä marenki piirakan päälle. Paista 175 asteessa n. 15 minuuttia tai kunnes marenki on saanut vähän väriä. Anna jäähtyä pari tuntia tai mieluiten seuraavaan päivään (nyt ei maltettu).

Ihan älyttömän hyvää, taitaa olla paras tekemäni leivonnainen pitkään pitkään aikaan. 

Isänpäivä 2011

Kyyhkysalaatti, edessä vaaleaa rintalihaa

Isänpäivä alkaa samalla tapaa kuten äitienpäiväkin, eli pekoniaamiaisella tykötarpeineen. Ensin toki pitää käydä laulamassa isälle ja antaa kaikki hienot itsetehdyt lahjat ja kortit. Lapset ovat kovasti innoissaan auttamassa ja ideoimassa aamiaista, päivällisen saa päivänsankari itse päättää. Nyt esikoinen teki hedelmälautaset aamiaiaselle. Muuten päivä onkin mennyt ulko-ja sisähommia tehdessä ja ihan vaan ollessa. Esikoinen pääsi vielä maastopyöräilemään isänsä kanssa uudella maastopyörällä. Tai pyörä ei ole uusi, onpahan vaan odottamassa ensi vuotta. Mutta niin oli tyttö venähtänyt pituutta, että oli jo hyvä pyöräillä.

Tänä vuonna isänpäivän menu oli seuraavanlainen:

Kyyhkysalaatti

Hirven sisäfile, uunijuurekset, lohkoperunat

Marenkinkupit, hillaa, mansikkaa, mustikkaa, vadelmaa ja kermavaahtoa

Kyyhkysalaatin tein seuraavalla tavalla: kokosin kuppiin salaatinlehtiä, tomaattia, kurkkua ja ihania kotimaisia päärynöitä, joita olen löytänyt Hakaniemen torilta. Sitten paistoin huoneenlämpöiset kyyhkyn rintafileet, sydämet ja kivipiirat kuumalla valurautapannulla voissa, n. 3-4 minuuttia kummaltakin puolelta. Nostin lihat lautaselle jäähtymään ja lorautin reilun ruokalusikallisen vaahterasiirappia pannulle sekä puoli desilitraa kuivattuja karpaloita. Annoin karpaloiden imeä nesteet ehkä minuutin ajan ja kaadoin nekin kuppiin. Sitten viipaloin lihan, laitoin salaatin päälle ja päällimmäiseksi karamellikarpalot. 

Päivänsankari oli itse poiminut hillat, vadelmat omasta pihasta