Kurpitsakeitto palstan sadosta

Tämä oli hyvä lounas lasten juhlapäivänä, jolloin tuli syötyä pääasiassa suolaisia ja makeita herkkuja. Olin tehnyt keiton aiemmin viikolla, pakannut valmiiksi isoon lasikulhoon kylmään ja sitten juhlapäivänä se piti vain lämmittää lounaaksi ennen vieraiden tuloa. Pakastin puolet keitosta, tästä toisesta puolikkaasta keitosta viisi söi niin, että kaikki meni, enkä kysynyt saiko kaikki riittävästi. Kuvan muistin ottaa siinä vaiheessa kun olin syönyt jo puoli lautasellista.

Sorsakin oli keitetty aikaisemmin, ja se odotti pilkottuna valmiina jääkaapissa. Sitä en lämmittänyt tässä vaiheessa, se lisättiin sellaisenaan kuuman keiton päälle. Sekin meni kokonaan.

reilu 2 l kurpitsakuutioita (määrä ei tarkka)

2 isoa palsternakkaa

2 isoa porkkanaa

pieni purjo

n. 5 isoa perunaa

½ l hyvää lientä (taisi olla peura)

vettä

timjamia

mustapippuria

150 g Koskenlaskija-sulatejuustoa

Kuori ja pilko kurpitsa. Kuori ja pilko muut kasvikset. Laita ne ja mausteet kattilaan, lisää lientä ja vettä vähän. Keitä kannen alla vajaa puoli tuntia, tai niin että kasvikset ovat pehmeitä. Lisää juusto pilkottuna ja soseuta keitto. Keiton voi syödä heti tai pakastaa myöhempää käyttöä varten.

Nyt lisänä oli keitettyä sorsaa pilkottuna.

Kurpitsa-linssikeitto

Nyt tulee vähän pitkä johdatus tähän ruokaan, nimittäin:

Minä olen ollut viime aikoina väsynyt tähän etätyöhön ja siihen kuuluvaan etälounaiden tekemiseen. Jatkuvat teams-putket, pitkät työpäivät, metatyön määrä ja kaikki sellainen on meinannut uuvuttaa (on on!) niin, että lounaat ovat olleet milloin mitäkin, paljolti eineksiä. Olen ajatellut helpottuneena, että kunhan vaan mikrotamme jotain nopeasti, se saa riittää sillä muuta en vaan ole jaksanut nyt.

Mutta tämäkin on ollut liikaa, ainakin henkisesti. Tuli hetki ⇧, jolloin ajattelin, että tämmöinen ei vaan ole sen arvoista; elämä on liian lyhyt näihin tuon kuvan kaltaisiin lounaisiin. Jotain oli siis pakko tehdä.

Käytin sitten itsenäisyyspäivän monenlaiseen valmisteluun. Kuten olen aiemmin todennut, tämä loppusyksy on ottanut koville. Siinä vaiheessa kun linnanjuhlat peruttiin, päätin perua minäkin omat juhlallisuudet (olkoonkin, että meillä syötiin peuran sisäfilettä, syötiin rasiallinen Finlandia-marmeladia ja katsottiin illalla Etulinjan edessä). Aamupäivän siivosin ja iltapäivän esivalmistelin ruokia niin, että pakastimessa on puoliksi valmiina kymmenisen ruokaa koko perheelle.

Yksi melkein-valmiista ruuista oli tämä kurpitsa-linssikeitto. Sain käytettyä kaapista purkillisen linssejä sekä pöydältä pois pari kurpitsaa. Keiton esikuvana oli Henri Alenin Vuoden keittokirjassa oleva curry-linssikeitto, pohjan makumaailma tuli siitä, lisäsin lisäksi vielä nuo kurpitsat (ja jätin ohjeen tomaatit pois tässä vaiheessa).

2 hokkaidokurpitsaa

Pilko kurpitsat muutamaan osaan ja poista siemenet. Paahda kurpitsalohkoja n. 30 min 200 asteessa uunissa. Lusikoi kurpitsamassa kulhoon, minulla taisi tätä tulla tätä reilu litra. 

5 dl linssejä

1 iso sipuli

3 valkosipulin kynttä

2 isoa porkkanaa

voita/öljyä

1 tl inkivääriä

1 tl currya

3 tl paprikamaustetta

kuivattua chiliä (jos haluaa)

1,2 l hyvää lientä

paahdetut kurpitsat

Huuhdo linssit hyvin, jätä odottamaan. Kuori ja pilko sipulit ja porkkanat. Kuullota kasviksia kattilassa, mausta reilusti. Lisää hyvää lientä (minulla taisi olla nyt peuralientä) ja keitä n. 20 min. Lisää kypsä kurpitsamassa joukkoon ja soseuta keitto.

Keitto on tällaisenaan hyvä sakea pohja monenlaiselle kasviskeitolle ja se kestää pakastamisen hyvin. Keittoon voi lisätä esim. Koskenlaskijaa, kermaa, lientä, tomaattimurskaa tai kookoskermaa, ja mausteita maun mukaan. Tuo ensimmäinen etäpäivän lounas (alakuva, siinä paljastuu myös se, että olihan meillä vähän kattauskoristeitakin itsenäisyyspäivänä) oli maustettu tulisella jänisliemellä ja koskenlaskijalla. Ihan älyttömän hyvä keitto pelkällä lämmityksellä ja pienellä tuunauksella, ehkä meni minuutti kauemmin kuin mikroaterian mikrottamisessa. Niin hyvää, että mieskin santsasi.

Harissa-kurpitsakeitto

Tämä on hyvin yksinkertainen kurpitsakeitto, juju piilee ihanassa harissa-tahnassa. Ostin harissa-tahnaa Hellasta&Herkusta, en tiedä onko tahna aina näin hyvää (olen vähän myöhäisherännäinen harissan suhteen), mutta tämä ruusunlehdillä maustettu on aivan käsittämättömän hyvää. Ehkä ruusunlehdet ovat se juju, ehkä eivät, minä nimittäin en yleensä pidä mistään missä on ruusunlehteä, mutta tämä on selvästi eri asia.

1 myskikurpitsa

4 dl hyvää lientä

100 g sulatejuustoa (tai tuorejuustoa)

2-3 tl (tai maun mukaan) hyvää harissa-tahnaa

Paahda kurpitsa uunissa: halkaise kurpitsa, poista siemenet ja paahda 200 asteessa n. 40 minuuttia leivinpaperin päällä. Anna vähän jäähtyä ja kaavi sisus kattilaan. Lisää liemi, juusto ja harissa. Anna keiton kiehahtaa ja soseuta sauvasekoittimella. Nauti ruisleivän kanssa.

Tein kasviksille upean dipin samasta tahnasta, heittämällä parhaita kermaviilidippejä mitä olen syönyt: 2 dl kermaviiliä, 2 tl siideri-viinietikkaa ja 1 tl harissatahnaa. Tämän lounaan jälkeen oli voittajafiilis.

Kurpitsakakku

Tämä samalla tapaa kakku kuin porkkanakakku on kakku. Ohjeen otin Martha Stewartilta, mutta muutin ohjeen kotimaisille mitoille sopivasti muuntaen ja maustoin eri tavalla. Amerikassa kurpitsapiirakat ja -kakut maustetaan piparkakkumaustein (neilikkaa, kanelia, muskottipähkinää maustepippuria jne.) mutta minä muutan kurpitsaohjeiden mausteet esim. korvapuustin mausteiksi.

Valmistin kurpitsasosetta enmmänkin ja pakastin loput tulevia kokkailuja varten. Yöllä oli kunnon pakkanen, ja keräsin kaikki kurpitsat pois pellolta. Osa on ulkona edelleen viltin alla, mutta osan valmistin tänään soseeksi, yhteensä monta kiloa erilaisia talvikurpitsoja sekä vähän kylmää saaneet spagettikurpitsat. Pakastin melkein kaikki soseena/spagettina, mutta sentään jotain käytin tänään heti tuoreeltaan.

1 kurpitsa (hokkaido-, myski-, talvi-, mikä vaan on saatavilla)

Puolita kurpitsa, poista siemenet. Paahda 200 asteessa uunissa n. 30-40 minuuttia tai kunnes kurpitsa on pehmeää. Anna vähän jäähtyä ja kaavi pehmennyt sisus kulhoon. Aja pehmennyt kurpitsa joko sauvasekoittimella tai tehosekoittimella soseeksi. Käytä osa kakkuun, lopusta voi tehdä vaikka keittoa tai pakastaa myöhempää käyttöä varten.

3,8 dl jauhoa

3 tl kanelia

2 tl kardemummaa

1  tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

2½ dl kurpitsasosetta

1,2 dl maitoa

100 g voita

3½ dl sokeria

2 isoa munaa (tai 3 pienempää)

Sekoita kuivat aineet keskenään, siivilöi jauhot tarvittaessa. Sekoita toisessa kulhossa kurpitsasose ja maito keskenään (jos jollain sattuisi jäämään vähän paakkuja, voi vielä tässä vaiheessa soseuttaa sauvasekoittimella). Vatkaa kolmannessa kulhossa voi ja sokeri hyvin sekaisin. Lisää munat yksi kerrallaan voimakkaasti vatkaen. Jatka tämän jälkeen vatkaamista varovaisesti, ja lisää jauhot ja kurpitsasose erissä vuorotellen, kaksi kolme lisäystä kumpaakin on hyvä. Levita taikina tämän jälkeen leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan (ohjeessa 20x30, minulla oli 24x29). Paista 180 asteessa n. 35 minuuttia. Nosta piirakka pois vuuasta ja anna jäähtyä.

200 g tuorejuustoa

50 g voita

2,1 dl tomusokeri

Vatkaa tuorejuusto ja voi vaahdoksi, pari minuuttia riittää. Lisää tomusokeri pikkuhiljaa, vatkaa tasaiseksi. Levitä pohjan päälle. Ihana piirakka, ihan mielettömän ihana.

Maa-artisokkaa ja kurpitsaa koristeena

  

Kurpitsainen kantarellikeitto

Löysin kuin löysinkin muutaman kantarellin mökiltä vakipaikoilta. Kiersin myös lähimetsät, mutta siellä ei ollut sieniä ollenkaan, pitää vielä odotella jos vaikka sateiden jälkeen sieniä nousisi. Loistava ajoitus näillä sienillä, Campasimpukka oli juuri tehnyt kantarellikeittoa. Se oli erilainen keitto mitä olen itse tehnyt, siihen tuli kesäkurpitsaa ja keitto ajettiin sileäksi. Mikä loistava idea!

Minulla ei ollut sopivan kokoista kesäkurpitsaa juuri nyt, mutta kurpitsasato on valmistumassa, ja komea sato onkin tulossa. Hain palstalta yhden Hokkaido-kurpitsan (=Potimarron), samalla otin myös härkäpapuja ja siemenestä kasvatetun sipulin, joka on tässä syksyn alussa ihan oikea kevätsipuli. Tästä määrästä tuli hyvä annos yhdelle.

voita/öljyä

n. 200 g kurpitsaa kuorittuna (Hokkaido)

pieni sipuli

n. 115 g kantarelleja

2-3 dl hyvää lientä

pikkuloraus kermaa (voi jättää poiskin)

suolaa ja pippuria myllystä

tuoretta härkäpapua (jos on)

Kuullota pilkottua kurpitsaa ja sipulia pannulla voissa ja/tai öljyssä, muutama minuutti on hyvä. Lisää vähän pilkotut sienet, ja jatka toinen muutama minuutti. Kaada kasvikset ja sienet kattilaan ja lisää lientä niin että kaikki peittyy. Minä käytin nyt nopeaa kyyhkylientä vedellä jatkettuna, mutta mikä tahansa hyvä liemi käy. Keitä reilu 5 minuuttia ja aja sen jälkeen keitto sileäksi sauvaseoittimella. Lisää halutessa pikkuloraus kermaa, mausta suolalla ja pippurilla.

Samalla kun keitto valmistuu, keitä härkäpapuja muutama minuutti vedessä, jäähdytä ne kylmässä vedessä ja poista vahamainen kuori pavuista. Pilko kevätsipuli varsineen. Lisää pavut ja sipuli keiton päälle ja nauti upeasta keitosta. Tästä jäi hyvä mieli ja hyvä olo pitkäksi aikaa.

Tästä on myös helppo tehdä vegaaninen versio, käytä öljyä voin tilalla ja liemenä kasvislientä. Kerman voi jättää pois, tai käyttää kasviskermaa. 

Nuhanenän juotava kurpitsakeitto

Kun oma kurpitsasato ei ole riittävä, pelastus löytyy muualta: lähiseudulta löytyi REKO, eli FB:ssä toimiva lähialueen tuottajien ja kuluttajien yhteinen treffipaikka. Löysin sitä kautta lisää potimarron- eli hokkaido-kurpitsaa, ja vähän muutakin kivaa. Ostin muutaman kilon kurpitsaa, samanlaisia nyrkin kokoisia kuin minullakin. 

Tein muunnelman aikaisemmasta kurpitsakeitosta, tällä kertaa sellaisen, jonka toivon kukistavan minut yllättänyttä nuhaa. Viikonlopun suunnitelmat muuttuivat, jäi maa kääntämättä, satoa keräämättä ja koti kaipaa edelleen sitä siivousta mikä oli viikonlopulle suunniteltu. Mutta oli pakko lepäillä, että jaksaisi aloittaa maanantain pirteänä. Lisäsin keittoon vähän kaikkea minkä tiedän/toivon auttavan nuhassa ja tein siitä juotavan version:

½ l hanhilientä (tai kana- tai kasvislientä)

3 pientä keltajuurta

1 oranssi porkkana

vähän voita

1 sipuli

1 ison nyrkin kokoinen potimarron- eli hokkaido-kurpitsa

1 valkosipulin kynsi

tuoretta chiliä maun mukaan (minulla muutaman Trepadeira werner)

tuoretta inkivääriä

raastettua muskottipähkinää

1 dl kermaa

suolaa maun mukaan

Kuori ja pilko keltajuuret ja lisää ne kiehuvaan liemeen. Laita pannulle vähän voita, kuullota siinä kuorittua ja pilkottua sipulia, kurpitsaa ja valkosipulia. Lisää vähän tuoretta chiliä sekä inkivääriä niin paljon kuin uskallat, mausta vähän muskottipähkinällä. Lisää kaikki kiehumaan ja keitä vielä muutama minuutti. Soseuta keitto, lisää vähän kermaa ja suolaa. Laita keitto isoon mukiin ja juo kuumana. 

Kurpitsakeitto

Minun talvikurpitsasato ei tänä vuonna päätä huimaa: yksi nyrkin kokoinen potimarron. Kesäkurpitsasato oli vähän parempi, laskujeni mukaan kai 4 Firezen pitkää kesäkurpitsaa, ja saman verran sormenkokoisia (jotka eilen kuorrutin taikinassa ja friteerasin) sekä 1½ ufoa, puolikas siitä että toinen kasvoi sellaiseksi lapsen kämmenen kokoiseksi. Hurraa siis hienolle sadolle, huonomminkin voisi olla.

Mietin pitkään, että mihin raatsin käyttää tämän arvokkaan kurpitsan. Ongelma ratkesi eilen, kun sain Kielometsästä idean kurpitsakeitolle. Minulla on tässä blogissa useampi kurpitsakeiton ohje, mutta minusta mikään ei ole ollut niin hyvä kuin tämä. Oikeastaan tämä on paras sosekeitto mitä olen ikinä tehnyt tai syönyt (ja tähän ne jaarittelut kissanhännästä). Sosekeitot ei ole muun perheen lempiruokaa, ei vaikka jätän sipulit ja kaalit (omia lemppareita), purjot, perunat ja kesäkurpitsat veks. Tänään päätin tehdä hyvin yksinkertaisen, sellaisen kikkailemattoman keiton, ja täytyy todeta etten muista näin hyvää sosekeittoa syöneeni koskaan (ja lapsetkin söivät lautaselliset melkein mukisematta). Ja lisäfiilistelyä tuli siitä, että kaikki raaka-aineet tulivat omasta maasta, keltajuuret ja palsternakka mökiltä, muut palstalta. Vaihtamalla liemen kasvislimeksi keitosta tulee kasvisversio, ja kerman johonkin korvikkeeseen niin keitosta tulee vegaaninen. 

½ l kyyhkylientä (tai jotain muuta lientä)

2 keltajuurta

1 keltainen porkkana

2 oranssia porkkanaa

1 palsternakka

vähän voita

1 nyrkin kokoinen potimarron- eli hokkaido-kurpitsa (tai isommasta osa)

raastettua muskottipähkinää

1 tl viherpippuria morttelin kautta

vettä vähän

1-2 dl kermaa

suolaa maun mukaan

paahdettuja pinjansiemeniä

Laita kyyhkyliemi (tai kasvis-) kiehumaan. Kuori ja pilko juurekset, lisää liemeen kiehumaan. Laita sillä aikaa paistinpannulle nokare voita ja paahda pilkottua kurpitsaa pannulla. Raasta vähän muskottipähkinää ja lisää viherpippuria ja anna kurpitsan saada vähän väriä. Siirrä kurpitsapalat kattilaan ja ota maut talteen pannulta tilkalla vettä, kaada sekin kattilaan. Anna kiehua vielä hetki, niin että juurekset ovat sopivasti melkein kypsiä. Soseuta keitto, lisää kermaa ja tarkista suola, lisää tarvittaessa. Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla ja lisää keiton päälle.

Nauti loistavasta keitosta, aurinkoisesta väristä ja syksyn fiiliksestä. Ja siitä onnesta että lähipelto päästiin kuin päästiinkin puimaan.

Keitto kiehumassa

Kurpitsa-härkäpapu-pasta

Minulla on jokakeväinen projekti eli pakastimen tyhjennys meneillään. Jos vielä maaliskuun lopussa pakastimet ovat niin täynnä, ettei sinne saa mitään mahtumaan, niin asiaan on paneuduttava kunnolla. Sen lisäksi että pakastin on täynnä lihoja ja liemiä, on siellä myös kasvimaan satoa jäljellä. Tänään sain tyhjennettyä pakastinta kahden pussillisen verran, ja vaikkei mitään huomaakaan, niin suunta on oikea. Otin sulamaan kurpitsaa ja härkäpapuja. Kirjoitin googleen kurpitsapasta, ja heti kärkeen tuli ohje Sillä Sipuli -blogista. Siellä oli tehty kurpitsapastaa Sitä parempi soppa -kirjan ohjeella, ja minä mukailin ohjetta ja lisäsin härkäpapuja. Tuo käyttämäni kurpitsamäärä oli vähän liikaa, varmaan puoletkin olisi riittänyt. Pasta oli kuitenkin hyvää, lapsilla meni ketsupin kanssa, mutta saa kuulemma tehdä toistekin kasvipäivinä, hyvähyvä.

pastaa neljälle

voita

300 g härkäpapuja (tuoreena ryöpättyjä ja kuorittuja sitten pakastettua)

suolaa, pippuria myllystä

aavistus muskottipähkinää raastettuna

300 g paahdettua ja soseutettua kurpitsaa (minulla Potimarron)

1 dl kermaa

parmesaania

Keitä hyvää pastaa reilusti suolatussa vedessä. Laita voi paistinpannulle ja lisää sulatetut härkäpavut pannulle. Mausta pavut ja anna niiden paistua hetki kuumalla pannulla. Lisää kurpitsa ja kerma, sekoita hyvin ja kiehauta. Kaada kastike valutetulle pastalle, sekoita hyvin ja nauti parmesanin kanssa.

Omenaa ja kanelia myskikurpitsakeitossa

Minäkin tilasin Anton&Antonin ruokakassin Kauppahalli24:n kautta. Kassi pitää tilata viimeistään viikkoa ennen tiistaina, ja samaan tilaukseen voi tietysti lisätä kaikki muutkin ruokaostokset. Erillistä kuljetusmaksua ei tule enää ruokakassille. Minulle tämä järjestely sopii, en asu lähellä Anton&Antoneita, enkä useasti liiku niillä kulmilla muutenkaan. Niin, ja ainakin tällä hetkellä kassi on 3 € edullisempi kauppahallin kautta kuin suoraan A&A:sta tilattuna, sillä erolla tuli jo kuljetusmaksu kuitattua.

Olin etukäteen aika skeptinen ruokakassia kohtaan, lähinnä hinnan takia (65€ neljän hengen ruuat kolmelle päivälle), pidin sitä vähän korkeana siihen nähden,  millä summalla normaalisti teen meille aika vastaavaa ruokaa. Mutta annokset onkin mitoitettu niin, että ainakin meidän perheellä niistä jää vähintään se yksi lounasannos, eli tavallaanhan säästän 30€ sillä, etten töissä mene ulos lounaalle. Näin ajatellen kolmen päivän ruuat ovatkin ihan kohtuuhintaiset. Toissapäivänä söimme silakkapihvejä, siitä annoksesta jäi yksi kala-annos, melkein kokonainen kaali ja perunoita niin, että niitä syötiin toinenkin päivä. Tänään söimme keiton, siitä jäi ainakin kaksi annosta (tosin kuopus ei syönyt keittoa kuin lusikallisen). Huomenna syödään kana-fajitaksia, katsotaan kuinka niiden kanssa käy, jääkö mitään jäljelle, sillä ne ovat lasten lempiruokaa, tosin esikoinen protestoi kun sanoin tekeväni kaiken näillä ohjeilla mitä tuli, että kuulemma guacamole on väärällä tavalla tehtyä (lupasin sitten olla muussaamatta avokadoa).

Laitan keiton ohjeen tähän, osin sen takia, että työkaverini oli juuri ostanut myskikurpitsan, ja mietti että mitä siitä voisi tehdä. Tämä keitto oli hyvää, eli voi tehdä vaikka tälläisen keiton, tässä on ohjeen mukaan 4 annosta:

n. 700 g myskikurpitsa (butternut-)

1 sipuli

1 valkosipulin kynsi (unohtui)

1 rkl öljyä

1 iso omena (kassissa oli kyllä ihan pieni kotimainen omena)

8 dl kasvislientä (minulla oli vain lihalientä pakastimessa, ja 6 dl olisi ollut sopivampi määrä)

2 dl ruokakermaa (tai mitä haluatkin käyttää)

suolaa, pippuria

1½ tl kanelia

korianteria

Kuori ja pilko kurpitsa ja sipuli, pilko omena (en kuorinut omenaa vaikka ohjeen mukaan olisi pitänyt). Paista niitä hetki öljyssä, lisää liemi. Tein ohjeen mukaan, mutta seuraavalla kerralla laitan vähän vähemmän, keitosta jäi aika juoksevaa. Anna kiehua kannen alla kypsäksi, minä keitin reilun 10 minuuttia. Lisää kerma ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää mausteet maun mukaan, koristele keitto korianterilla.

Tämä on siis ruokakassin mukana tullut ohje, sen on suunnitellut Louise. Pidän siitä, että kassissa on aina yksi kala-, yksi liha- ja yksi kasvisruoka. Ohjeet (ainakin tällä viikolla) tuntuvat ihan toimivan, mutta aika ylimalkaiset ne ovat. Mietin että osaisinko paistaa silakkapihvit "kypsiksi", jos en olisi niitä ennen tehnyt? Eli ohjeet toimivat ainakin sellaiselle joka on paljon kokannut, mutta vasta-alkajista en ole varma, ehkä toimii heilläkin? Välillä on kiva, ettei tarvitse itse miettiä että mitähän sitä keksisi ruuaksi, eli luulisin että tulen tilaaman ruokakassin toistekin. Aika hyvä perussetti mausteita ja tarvikkeita tulee olla kotona, tuosta keitosta kassissa oli kurpitsa, sipuli, omena, ruokakerma ja korianteri.

ps. Terveisiä töihin :) tässä on muutama muukin resepti butternut-kurpitsasta:

Täytetyt kurpitsat

Kurpitsa-maapähkinäkeitto (pidin ehkä kuitenkin enemmän tuosta tavallisesta keitosta)

Kurpitsakeitto tryffelivoilla

...ja nyt alkoi naurattaa: selvästikään myskikurpitsa ei ole meidän lasten suosikki. Tämä keitto sentään maistui esikoiselle, ilman korianteria.

Kurpitsapannukakku

Meiltä jäi osa paahdetusta Potimarron-kurpitsasta syömättä, vaikka hyvää se olikin. Pöydällä oli koululaiselta päivällä unohtunut avonainen maitopurkki. Jääkaapissa oli turkkilaista jugurttia, jonka parasta-ennen-päiväys oli heinäkuulta. Omatunto kolkutti, kun olin juuri vähän aiemmin joutunut heittämään pilaantuneen kesäkurpitsan, homeista leipää ja ruuan jämiä roskiin ihan omaa huolimattomuutta ja ja mitä lie - ihan luuseriolo. Mutta vakaa aikomus nousta sieltä itsesäälin ja murheen alhosta: miten loistava nousu tästä tulikaan!

n. 200-300 g paahdettua kurpitsaa, kaneli on kiva bonus

6 dl maitoa

2 dl jugurttia

4 munaa

1 tl suolaa

1 rkl sokeria

4 dl jauhoja

voita

Laita kurpitsa ja maito kulhoon ja aja sauvasekoittimella kurpitsat sileäksi. Lisää jugurtti (tai käytä koko määrä maitoa jos ei ole mitään hävikkiongelmaa odotettavissa), munat, suola, sokeri sekä jauhot, ja vatkaa taikina tasaiseksi. Anna turvota puolisen tuntia. Vuole pellillä olevalle leivinpaperille ohuita voilastuja ja kaada taikina niiden päälle. Paista 225 asteessa 30-35 minuuttia. Ripottele päälle sokeria ja nauti tuoreiden marjojen tai hillon kanssa.

Ihan mielettömän hyvä pannukakku, ihan parhaita mitä ollaan syöty. Ja minulla hyvä mieli, kun kohta-pilalle-menevä-maito sekä ainakin kolme viikoa yli parasta ennen jugurtti, puhumattakaan tuosta rakkaudella kasvatetusta ja huolella hyysätystä kurpitsasta, tuli käytettyä. Yhden illan iltapala oli suuri menestys, kaikella tapaa.

Elokuun sadonkorjuuta ja potimarron-kurpitsa uunissa

Lehtikaalia ja potimarron

Keskikesän eli heinäkuun ylenpalttinen vihreys on muuttunut loppukesän eli elokuun kellan- ja ruskeanvihreäksi. Palstalta tulee satoa enemmän kuin mitä meinaa ehtiä käyttää/säilöä mutta yritän pysyä sadonkorjuussa mukana.  Mehut on keitetty, tänä vuonna tuli seitsemän ämpärillistä viinimarjoja mökiltä, eli sain tehtyä 7 maijallista. Karviaisia on syöty litratolkulla, ja hilloa ja tahnaa saatu keitettyä. Vadelmia ei tullut yhtään, mustikoita sen verran että sain silloin lomalla tehtyä sen yhden piirakan.

Lehtikaalia on tänä vuonna todella paljon. Kylvin saman verran kuin viime vuonna, mutta tänä vuonna kaalit säästyivät siltä kaalikoi-invaasiolta, ja itäminenkin oli parempaa kuin viime vuonna. Olen kuivannut lehtikaalia useamman ämpärillisen, nyt käytän sitä tuoreeltaan niin paljon kuin ehdin, ja loput saavat jäädä talvivarastoksi. Sitä on tainnut kulua ämpäritolkulla smoothiessa, pastoissa ja wokeissa. Edelleenkään ei ole muun perheen suosikki, mutta eivät voi muuta kuin syödä kun kerran tungen sitä joka paikkaan.

Kukat ovat ohittaneet parhaan kukkimisen, nyt odottelen siemeniä. Hajuherneet eivät ole ikinä onnistuneet näin hyvin. Olen kerännyt monta kimppua ja kukkia vaan tulee lisää koko ajan. Osa kukista on ehtinyt tehdä palkoa, ja annan niiden kypsyä jos vaikka ehtisi saada niistä siemeniä ensi vuodeksi. Kehäkukkaa ja ruiskaunokkia ei tarvitse ensi vuonna ostaa, jos vaan löydän siemenet jemmasta.

Maissia, potimaaron ja hajuhernettä.

Maissit alkavat olla kypsiä. Tänä vuonna niitä onkin tulossa vähän enemmän, ainakin kymmenen, kuuma kesä tehnyt niille hyvää. Potimarron-kurpitsa, jonka bongasin viime vuonna loistavasta Puutarhan ja hellan välissä -blogista, onnistui tekemään peräti kolme kurpitsaa tänä vuonna. Potimarron-kurpitsaa oli paahdettu uunissa erilaisten mausteiden kanssa, ja hyvää oli ollut. Noissa yläkuvissa näkyy kaksi potimarronia, ja kolmannen, sen ensimmäisen ja kypsimmän, otin eilen talteen. Tänään se sitten syötiin, ja aikuisten mielestä se tosiaan oli hyvää. Minun ensimmäinen kommentti oli, että eihän tämä maistu yhtään kurpitsalle, tämähän on todella hyvää.

Keräsin palstalta myös kaikki vihreät härkäpavut, reilu ämpärillinen niitä vielä tuli, vaikka paljon on syötykin (liian paljon jos lapsilta kysytään). Irrotin pavut paloistaan, niitä tuli sellainen kaksi litraa, ehkä juuri ja juuri. Ja se määrä taas puoliintui kun repi nahkamaiset kuoret pois. Yksi lajike oli hauskasti kypsynyt ja kuivunut pystyyn. Se on tarkoitus kerätä pian, antaa kuivua kunnolla ja käyttää talven aikana. Ensi vuonna aion pitää huolen, että tiedän mikä papu on mitä, vaikka ei kai silläkään ole väliä kun kerran pidin kaikista, eli pidetään lajikirjo laajana ensikin vuonna. Näistä pystyynkuivaneista aion jättää osan talteen siemeniksi, samoin jätin kääpiöhärkäpavusta osan kypsymään siemenpankkiin. 

Puna-, kelta- ja raitajuuret ovat juuri nyt parhaimmillaan. Ovat jo aika isoja, mutta vielä juuri sopivan kokoisia ja makeita. Porkkanatkin alkavat olla jo hyvän kokoisia, vaikka ehtivät vielä toki kasvaa paljonkin. Juurikkaat saavat kuitenkin vielä kasvaa ennen nostamista. Sipulit olen jo nostanut palstalta, mökiltä en vielä. 

Takaisin siihen kurpitsaan. Viipaloin kurpitsan, leikkasin n. 1-2 cm paksuisiksi suikaleiksi ja kuorin kuoren pois. Levitin viipaleet vuokaan ja ripottelin aavistuksen kanelia päälle. Paahdoin 200-asteisessa uunissa n. 20 minuuttia. Sen jälkeen ne syötiin sellaisenaan lisukkeena. Ensi kerralla lisään varmaan vähän voita, ja käytän chiliä ja/tai pippuria mausteena. Mutta hyvää tämä oli villisikapadan (villisian selkää grillin kautta pataan, lisäksi kasvimaalta juuri nostettuja sipuleita, porkkanoita ja nauriita, sekä sopivasti mausteita ja suolaa), sekä juuri nostettujen punajuurien ja papujen lisänä. Tähän aikaan vuodesta on niin helppoa olla omavarainen.

Kurpitsan kylväminen

Tässä tulee perjantain pikkuvinkki kurpitsojen, kesäkurpitsojen, kurkkujen jne. siementen kylvämiseen. Voi olla että kaikki tietävät tämän jo, mutta minulle tämä selvisi vasta muutamia vuosia sitten. Eli kurpitsan siemenet kannattaa kylvää kuvan osoittamalla tavalla, kapea kärki suoraan alaspäin. Tämä lisää itävyyttä huimasti, koska siemen on siinä asennossa mullassa josta kasvi alkaa kasvaa.

Tästä taisi tulla blogihistoriani lyhyin postaus :)

Kurpitsakeitto tryffelivoilla

Minä jo melkein mietin että voiko tätä ohjetta postata. Ohje on nimittäin otettu sellaisenaan Soul Kitchen -blogista. Tässä parisen viikkoa sitten Liemessä-blogissa oli kommentti, joka herätti aktiivista keskustelua; mm. Kivistössä Mari teki kommentoinnista hienon postauksen. Kommentissa moitittiin myös sitä, että nykyisin monet bloggaajat vain ottavat ohjeita toistensa blogeista, eivätkä itse keksi oikeastaan mitään uutta, kun "mielikuvitus ei riitä kokkaamiseen". Se pisti vähän miettimään omaakin kirjoittamista, sillä minä en oikeastaan koskaan ole keksinyt mitään uutta. Melkein kaikki tämänkin blogin reseptit ovat vanhoja sukureseptejä, peräisin erilaisista kirjoista/lehdistä, netistä, kavereilta kuultuja tai muuten vaan sellaisia "ainahan näin on tehty"-ohjeita. Ja nekin mitkä olen "keksinyt" ihan itse, pohjaavat varmasti johonkin jo osaamaani, johonkin ideaan joka on tullut jostain mitä en enää edes muista tai tajua nähneeni.

Toisaalta, en koskaan ole muuta yrittänytkään tai sanonutkaan. Minusta on kiva kokeilla uusia ideoita sekä myös jämähtää vanhoihin hyviksi havaittuihin resepteihin. Ne on kuitenkin kiva kirjata itselle muistiin, ja ehkä joku muukin saa niistä hyviä ideoita. Niin kauan kun lähteet on mainittu en pidä sitä ongelmana että käyttää muiden reseptejä, joko uusia tai vanhoja. Minä en ole ammattilainen, tai siis olen, mutta ihan muissa hommissa, eli minun tarkoituksena on yksinkertaisesti ruokkia perheeni ja välillä vähän muitakin.

Tämä blogi toimii myös omana keittokirjana, ja toivottavasti säilyy esim. omille lapsille jotta he voivat palata lapsuuden makuihin niin halutessa. Tosin kategoriaan "lapsuuden ihanat makumuistot" juuri tämä keitto ei todellakaan tule kuulumaan, kuopus 5 v totesi jo kurpitsoja tarkastellessani että toivottavasti siellä on vain niin pieni kurpitsa hyvänä että siitä riittää vain sinulle (=minulle).

n. 700 g butternut-kurpitsaa (minulla oli kolme pientä, palstan viimeiset)
voita
öljyä
1 sipuli (edelleen omia)
1 valkosipulinkynsi (edelleen omia)
½ Aji Cristal-chiliä (edelleen omia)
5 dl hyvää lientä (minulla oli kyyhky-)
1 dl kermaa
2 tl tryffelivoita (Hellasta&Herkusta)
suolaa

Halkaise kurpitsa(t) ja kaavi siemenet pois. Ne voisi käyttää kuten Anna oli tehnyt, mutta minulla siemenet olivat jo aika kuivahtaneita + alun alkaen ne olivat pieniä sillä jouduin keräämään osan kurpitsoista liian aikaisin kylmien alta pois, joten jätin käyttämättä ne. Laita vähän voita kurpitsojen päälle ja laita uunivuokaan ja 200 asteeseen reiluksi puoleksi tunniksi.

Kuullota silputtua sipulia, valkosipulia ja chiliä öljyssä. Kaavi kurpitsojen liha kattilaan, lisää liemi ja keitä kymmenisen minuuttia. Soseuta keitto sauvasekoittimella, lisää kerma ja tryffelivoi ja maun mukaan suolaa. Nauti hyvän leivän kanssa. Hyvää, ihan mielettömän hyvää. Lapset söivät makkarakeittoa.

Kurpitsa-speltotto

Kun riisistä tehdään risottoa, ohratta ohrattoa, niin speltistä saadaan...speltottoa? Ajatus tähän ruokaan tuli, yllätysyllätys, River Cottage Veg Everyday -kirjasta. Siinä speltotto oli tehty lantusta/nauriista, mutta alkutekstissä oli maininta että tämän voi yhtä hyvin tehdä kurpitsasta tai punajuuresta. Vihreä ja punainen lehtikaali on omat lisäykseni, samoin omenaviini hiemän särmää tuomaan. Tämänkokoisesta ohjeesta tulee ruoka neljälle, minä tosin tein ruuan puolikkaana, ja siitä sai mukavasti kolme ateriaa ja vähän vielä jäi.

1 l vihanneslientä 
20 g voita
2 rkl öljyä
2 sipulia
1 valkosipulin kynsi
300 g spelttihelmiä (tai ohrahelmiä)
350 g kurpitsaa (tai lanttua/naurista tai punajuurta)
reilu kourallinen lehtikaalia (ohjeessa persiljaa)
pikkuloraus omenaviiniä (ei ollut alkuperäisessä ohjeessa)
50 g parmesania tai vuohenjuustoa (esim. Kolatun Waldemar)
rouhaisu muskottipähkinää
suolaa ja pippuria myllystä

Kuumenna liemi kiehuvaksi. Sillä aikaa laita kattilaan vähän voita ja öljyä ja kuullota pieneksi silputtua sipulia ja valkosipulia siinä hetki. Lisää joukkoon spelttihelmet ja ja sekoita hyvin. Lisää lientä pienissä erissä, pari desiä kerrallaan, ja seuraava satsi aina siinä vaiheessa kun edellinen on imeytynyt jyviin. Jos käytät naurista, lisää se pieniksi kuutuioiksi pilkottuna samalla kuin ensimmäinen erä nestettä. Kurpitsat sen sijaan kannattaa lisätä vasta siinä vaiheessa, kun viimeinen nestesatsi menee kattilaan. Samalla lisäsin lehtikaalit pieniksi pilkottuna, minulla oli tavallista vihreää ja sitten vähän sitä tumman punaista. Lisäsin myös lorauksen viiniä potkua antamaan, nauriin kanssa sitä varmaan ei olisi kaivannutkaan. Raasta lopuksi hyvää juustoa sekaan, lisää vähän muskottipähkinää ja riittävästi suolaa ja pippuria.

Tämä oli todella hyvää ja maukasta, lapsetkin tykkäsivät. Toimi hyvin sellaisenaan kasvisaterialla, ja yhtä hyvin myös lihan lisukkeena. Ja varmasti parempaa kuin mitä olisi vastaava risotto ollut. Hyvä ruoka lihattoman lokakuun viettäjille, ja hyvä lisuke kaikille niille jotka eksyvät blogiin hakemaan lihareseptejä (=riistaa) tähän aikaan vuodesta (tällä hetkellä blogin top5:ssa on 4 hirvireseptiä).

Kurpitsa-maapähkinäkeitto

Onneksi minulla kasvoi kurpitsaa. Ja onneksi minulla oli jääkaapissa valmiiksi vajaa purkki maapähkinävoita, limejä ja inkivääriä. Tein keiton River Cottage Everyday -kirjasta löytyvän ohjeen mukaan. Nimi oli niin hauska, Butternut and nut butter soup, että olin merkinnyt tämän jo aikoja sitten tehtävien listalle. Raaka-ainelista on pitkä, mutta makumaailma toimii, ja keittoa kannattaa tehdä, se tuli ihan nopeasti.

n. 1 kg talvikurpitsaa
nokare voita
1 iso sipuli
1 Aji Cristal chili
3 cm pala inkivääriä
1 valkosipulin kynsi
8 dl kasvislientä
n. 200 g maapähkinävoita (tai vähemmän)
1 limen mehu
3 rkl hienonnettua korianteria
suolaa, pippuria

jugurttia, korianteria, kurpitsansiemeniä (jos on)

Kuori kurpitsa(t), poista siemenet ja pilko pieniksi kuutioiksi. Pilko sipuli ja kuullota sitä voissa. Lisää sekaan pilkottu chili, raastettu inkivääri ja valkosipulin kynsi, jatka kuullottamita muutama minuutti. Lisää kurpitsat, suolaa ja pippuria ja jatka vielä paistamista viitisen minuuttia. Lisää liemi ja anna kiehua n. 20 minuuttia, kunnes kurpitsat ovat pehmeitä. Lisää maapähkinävoi joukkoon ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää limen mehu ja silputtu korianteri ja sekoita. Tarkista suola ja pippuri. Lisää keiton päälle vähän jugurttia tai hapankermaa, korianteria ja jotain siemeniä, jos haluat.

Hyvä keitto, sopivasti potkua chilistä ja inkivääristä, kivaa raikkautta limestä ja korianterista ja hyvää täyteläisyyttä kurpitsasta ja maapähkinävoista. Eikä maistunut lapsille.

Täytetyt talvikurpitsat

Vasemmalla pähkinä-homejuusto, oikealla poronkäristys-juusto

Olen niin tyytyväinen, että annoin kurpitsalle vielä mahdollisuuden (tiedättehän, ne äidin tekemät kurpitsapikkelsit ja -marmeladit...). Tilasin viime vuonna Harrier-talvikurpitsan siemeniä, ja kyllä kannatti. Satoa sai odotella aika pitkään, mutta onneksi lämpöä riitti pitkälle syyskuuhun, niin ehdin saada yhteensä reilu kymmenen "voipähkinäkurpitsaa". Lapsuuden traumoista johtuen en ole juurikaan (=ollenkaan?) kokannut kurpitsasta, ja ajattelinkin turvautua asiantuntijoiden neuvoihin, eli River Cottage Everyday -kirjaan tällä kertaa. Otin sieltä "Stuffed butternut squash"-ohjeen, ja käytin reseptiä soveltavin osin. 

3 pientä, n. 350-450 g painoista kurpitsaa (tai yksi iso 1.5 kg painava kuten ohjeessa oli)

1 valkosipulin kynsi

50 g voita

öljyä

suolaa, pippuria

75 g pekaanipähkinöitä (ohjeessa saksanpähkinää, mutta minulla oli vain pekaanipähkinöitä kaapissa)

100 g Peltolan Blue -homejuustoa (ohjeessa 200 g, homejuustoa minulla vaan ei ollut enempää)

50 g Kolatun Martta-cheddaria (koska sitä homejuustoa ei ollut enempää)

timjamia

hunajaa

suolaa ja pippuria

Pese savi pois kurpitsoista (tämä vaihe ei varmaan tule muilla eteen). Halkaise kurpitsat pituussuunnassa kahtia. Poista siemenet ja niissä kiinni olevat rihmat. Käytin jäätelökauhaa tähän, se toimi loistavasti! Pilko valkosipuli pieneksi ja laita sitä jokaiseen koloon ja lisää pikkunokare voita perään. Paista 200 asteessa uunissa vajaa tunti, kunnes kurpitsa on pehmeää. Rouhi sillä välin pähkinät ja murustele juusto. Lusikoi pehmeä kurpitsamassa ja ihana valkosipulivoi kulhoon pähkinöiden ja juuston sekaan. Jätä kurpitsaa myös kuoreen, jotta ne pysyvät muodossaan. Sekoita täyte tasaiseksi massaksi. Jos sinulla on tuoretta timjamia, pilko se sekaan. Täytä kurpitsankuoret täytteellä, lisää pikkuloraus juoksevaa hunajaa jokaiselle puolikkaalle ja suolaa ja pippuroi lopuksi. Jos käytät kuivattua timjamia, sen voi ripotella lopuksi päälle. Paista uunissa vielä 15 minuuttia ja nauti lämpimänä salaatin kanssa. 

Tein lapsia varten myös yhden kurpitsan, jonka täytteeksi tuli poronkäristystä ja Kolatun juustolan Martta-cheddaria. Ihan turhaan, ei uponnut lapsille.