Jäniswokki muurikalla

Se hampurilaispihvien aloittama jänistarina jatkuu edelleen. Tähän ruokaan käytin jäniksen fileet, mutta myös ne koipilihat, joita emme jaksaneet viimeksi syödä. Käytin tähän myös aiemmalta ruualta jääneet maissit. Kokosin ruuan niin, että siinä oli lautasmallin mukainen määrä kasviksia (tai sen yli), eli en tehnyt erillistä salaattia tai muuta kasvislisuketta: nopeaa ja helppoa mökkiruokaa. Tiskaaja ollut vähän laiska, joten nautimme ruuan syviltä kertakäyttölautasilta hassuilla haarukoilla. Mutta hyvää oli, niin hyvää että lapsetkin santsasivat.

Sipulit, kesäkurpitsa ja mangoldit omalta kasvimaalta

Jos liha olisi ollut jotain (muuta) raakaa lihaa, olisin paistanut sen ensimmäiseksi, siirtänyt odottamaan kasvisten paistamisen ajaksi ja lisännyt takaisin muurikalle lopuksi. Mutta nyt tein tässä järjestyksessä:

2 annospussia nuudeleita

2 isoa sipulia

2 isoa paprikaa

1 napakka kesäkurpitsa

1 grillattu maissi (jos on, hyvin pärjää ilmankin)

1 jäniksen kypsät fileet

lisäksi koipilihaa liemessään

1 dl Poppamiehen Korean BBQ-soosia

½ dl soijakastiketta

iso nippu mangoldia

öljyä

Pilko nuudeleita vähän, laita ne kattilaan ja lisää päälle kiehuvaa vettä niin, että ne juuri ja juuri peittyvät. Peitä kattila kannella ja anna nuudeleiden kypsyä sillä välin kun valmistat kasvikset.

Suikaloi kasvikset. Leikkaa maissinjyvät irti tähkästä (tämä oli tälläinen hävikin torjumismaissi). Pilko jäniksen fileet suupaloiksi, sekoita joukkoon maustekastikkeet. Pilko iso kasa mangoldia pieneksi.

Laita kuumalle muurikkapannulle reilu loraus öljyä. Lisää sipulit pannulle, kääntele pariin kertaan. Lisää paprikat, kääntele pariin kertaan. Lisää kesäkurpitsa ja maissit, kääntele taas pariin kertaan. Lisää kaikki lihat kastikkeineen, kääntele taas muutamaan kertaan. Lisää kypsät nuudelit ja mangoldit, ja jatka paistamista muurikalla niin, että kaikki on hyvin sekaisin ja paistunut kuumaksi.

Viisi söi tästä ruuasta hyvin, ja vielä yksi pieni annos jäi myöhemmäksi. 

ps. Samaan aikaan kun me syömme jänistä mangoldin kanssa on kasvimaalla tämän kesän jäniksenpoikanen syömässä mangoldia. Jotain maailmankaikkeuden ironiaa ehkä. 

Peuraa muurikalla

Hellettä on riittänyt, en enää edes muista kuinka monta viikkoa tässä on ollut tätä. Olimme pitkän viikonlopun mökillä heti kun esikoisen kesätyöt päättyivät. Sunnuntaina saunottiin savusaunassa helteestä huolimatta tuntitolkulla. Mietimme saunan tarpeellisuutta paahtavassa helteessä, mutta kuopus, joka on myös saunanlämmittäjä, oli sitä mieltä että saunaan on päästävä, ja täysin oikeassahan hän oli. Kymi oli 24 ℃.

Palstalta pataan

Söimme koko mökkireissun hyvin: se on helppoa tähän aikaan vuodesta. Lauantaina grillasin peuranpaistia ja pekonijuustoa, lisänä uusia perunoita ja kaalisalaattia. Sunnuntaina grillasin kassleria (lähdin hakemaan kalaa, mutta maatilatorilla ei enää sitä ollut joten päädyin possuun), tomaatteja ja pekonijuustoa, lisänä taas uusia pottuja ja kaalisalaattia. Eilen paistoin suikaloitua peuraa sekä palstalta tuodut kasvikset ja kahdelta edelliseltä päivältä ylijääneet perunat muurikalla. Lisänä oli kaali-kurkkusalaattia omista kurkuista.

Otin mökille lähtiessä ison, yli kahden kilon, peurapaistin pakastimesta. Osa paistista sopi erinomaisesti pihveiksi (lauantain ruoka), mutta osa paistista oli sellaista, että se sopi paremmin suikaloitavaksi. Niin se ruoka keksii itse itsensä. Marinointiin käytin kaikkea mitä mökillä sattui olemaan, jokainen voi maustaa lihan itselleen mieluisalla tavalla. Tästä määrästä 5 söi isoon nälkään, lisäksi lihaa jäi vielä yhdelle nälkäiselle myöhemmäksi.

n. 1 kg peuran paistia suikaleina

½ dl rypsiöljyä

½ dl soijakastiketta

½ dl Poppamiehen smoky Apple -soosia

½ dl Poppamiehen Korean BBQ -soosia

2-3 tl suolaa (koska helle)

1 tl pippuria myllystä

öljyä muurikalle

1 sopivan napakka kesäkurpitsa

4 sipulia

muutama tuore härkäpapu (jos on)

öljyä muurikalle

10-12 keitettyä perunaa

suolaa, pippuria

Suikaloi liha. Lisää öljy, soijakastike ja muut mausteet. Sekoita hyvin sekaisin, anna maustua huoneenlämmössä puolisen tuntia tai yli.

Pilko kasvikset ja perunat. Kasviksia olisi hyvin mennyt tuplamäärä, mutta nyt oli tämän verran.

Paista lihat muutamassa erässä kuumalla muurikalla, siirrä pataan. Lisää öljyä muurikalle, paista kasviksia siinä hetki niin, että saavat vähän väriä mutta pysyvät vielä rapeina. Siirrä pataan. Lisää öljyä vähän enemmän ja paista perunat hyvällä lämmöllä. Suolaa ja pippuroi ne (jos muistat), ja siirrä pataan. 

Lisänä oli chili-paprikahilloa, ja kaikki oli niin hyvää, että ihan liikuttui. 

Helteisen heinäkuun kukkakimppu

Jauhelihapihvit muurikalla

Tänäänkin syötiin ruokaa maasta ja metsästä eli miehen viime vuonna kaatamaa hirvenvasaa ja kantarelleja sekä punajuuria, sipulia ja perunaa. Sadekuuro yllätti pöydänkattajan, mutta halusin silti syödä ulkona, ehkä loman viimeinen ulkosyöminen. Ja paistoihan se aurinko siinä vaiheessa kun ruoka oli valmista, ihan niin kuin pitikin.

1 kg hirvenvasan jauhelihaa

500 g possun jauhelihaa

3 sipulia

3 rkl chorizo-mausteseosta

1 rkl korianterin siemeniä morttelin kautta

1 rkl pippureita morttelin kautta

1 tl timjamia

3 tl suolaa
1 dl korppujauhoa
3 munaa
1 dl kermaa

Sulata lihat. Pilko sipulit ja kuullota niitä pannulla. Anna vähän jäähtyä, ja sekoita lihat, sipulit ja mausteet sekaisin. Anna maustua muutaman tunnin ajan. 

Tee hyvät tulet muurikan alle. Ota jauhelihataikinaa, tee niistä pihvejä ja paista kuumassa öljyssä kypsiksi, hyvillä tulilla minuutti pari puoleltaan. Minä tein nyt nopeasti, eli pihvit eivät olleet kovin kauniita, mutta hyvin maistuivat kaikille.

Syötiin kantarellikastikkeen, keitettyjen punajuurien ja paahdettujen uusien perunoiden kanssa. Esikoinen sanoi että muurikalla tulee paljon paremmat jauhelihapihvit kuin pannulla, ja samaa mieltä olen minäkin.

Nautaa muurikalla

Muurikkakokkailut jatkuvat, tällä kertaa otin sulamaan joskus aiemmin ostamaani ylämaan karjaa suikaleina, juuri sopivaa lihaa muurikkaan. Satoa alkaa pikkuhiljaa saada kasvimaaltakin, vaikkakin mökin kasvimaalla odotti surullinen näky: kaikki pavut ja malvikit syöty, samoin salaatit ja puolet punajuurista. Ilmeisesti jänis ollut asialla, seuraavaksi pitää alkaa suunnitella aidan rakentamista kasvimaan ympärille. 

1 kg ylämaankarjan paistisuikaleita (tai naudansuikaleita)

1 dl osterkastiketta (vajaa)

1 dl rkl soijakastiketta

1 rkl punaviinietikkaa

½ limen mehu

1 rkl fariinisokeria

2 cm pätkä inkivääriä

1 pieni valkosipuli

1-2 chiliä (Aji Cristal)

3-4 uuden sadon sipulia

2 paprikaa

herneenpalkoja (nyt 10)

öljyä paistamiseen

limen lohkoja, sipulinvarsia, sweet chili -soosia ja korianteria (jos on)
riisiä

Laita liha maustumaan. Kaada kastikkeet kulhoon, lisää sokeri, raastettu inkiväri, pilkotut valkosipuli ja chili. Sekoita liha ja kaikki mausteet sekaisin kulhossa, ja anna maustua vähintään puoli tuntia. Pilko sipulit, paprika ja herneenpalot suikaleiksi. 

Tee tulet muurikan alle. Kun pannu on kunnolla kuuma, laita sille öljyä ja paista lihat hyvällä tulella. Siirrä lihat vähän sivuun, lisää öljyä, ja kaada sipulit pannulle. Ruskista niitä hetki, lisää paprika ja herneenpalot ja sekoita kaikki sekaisin. Tarjoa ruoka keitetyn riisin (tai nuudelin) ja salaatin kanssa. Lisänä limen lohkoja, reilusti sipulinvarsia pilkottuna, makeaa chili-kastiketta sekä korianteria, jos satut löytämään sitä pikkukaupasta. Minä en löytänyt (kts. edellinen postaus).

Kanarisotto kasarityyliin Muurikalla

Sanon heti, että tämähän ei ole mikään oikea risotto. Ennen kuin siis alkaa lynkkaus että eihän tämä ole risottoa nähnytkään. Mutta käsi ylös kaikki kasarinuoret/lapset/aikuiset, jotka muistavat sen risoton, jossa oli paistettua kanaa tai muuta lihaa, keitettyä riisiä ja hernemaissipaprikaa. Jep, sitähän se silloin oli. Tämä ei sinänsä ole ihan aito kasaririsotto, sillä tässä on myös mausteita. Ja jotta saadaan lisää kasarimuistoja, teen vielä joskus sitä maksapaellaa mitä äiti aina teki hirvestysaikaan.

Mutta koska muurikka on käyttökunnossa, oli ihan pakko tehdä tätä vanhanaikaista ruokaa. Mökkiruokaa parhaimmillaan, nopea, helppo, ja maha tulee varmasti täyteen. Lisäksi vain uudesta kaalista salaatti, ja päivän ruoka oli siinä. Ja vaikka sanon kana, oikeastihan kyseessä on broileri. Jokainen ostaa sellaista kuin itselle sopii, minä ostin nyt sitä mitä sattui pikkukaupungin kaupasta saamaan sunnuntai-iltana. Tästä annoksesta söi viisi ihmistä, kaikki meni, mutta kenellekään ei jäänyt nälkä.

900 g kanansuikaleita

4 rkl soijakastiketta

2 rkl osterikastiketta

1 rkl (vahvaa) curry-maustetta

1 rkl viherpippureita morttelin kautta

1 tk chiliä

2 tl suolaa

2½ dl riisiä (esim. jasmine)

5 dl vettä

1 tl suolaa

2 isoa sipulia

1 pss pakastemaissia

1 pss pakastettuja herneenpalkoja (tai vajaa litra tuoreita)

öljyä paistamiseen

Mausta broilerin suikaleet halutulla tavalla, minulla oli nyt nuo mausteet. Keitä riisi ohjeen mukaan melkein kypsäksi.

Tee muurikan alle tulet. Pilko sipuli, ja tarvittaessa muut kasvikset (tai avaa pussit valmiiksi). Lisää kuumalle pannulle öljyä, paista lihat siinä. Lisää sipulit, paista niitä hetki, lisää muut kasvikset. Kääntele lopulta riisit joukkoon ja anna paistua hetken. Syö ulkona hyvän salaatin kanssa.

ps. Vesi on lämmennyt 18 asteeseen. Tein vielä vähän kasvimaata lisää, kylvin siihen tänään mangoldia ja krasseja. Saa nähdä miten vielä ehtii. Pikkujänis söi salaatit ja osan punajuurista. Kanahaukka söi pikkujäniksen. Kylvin uutta salaattia. 

Muurikkapannu kuntoon

Mökiltä löytyi muurikkapannu, jota ei ole käytetty ainakaan n. 15 vuoteen, ellei sitten tauko ole ollut vieläkin pidempi. Irtojalat ovat ruostuneet kiinni, mutta se ei haittaa. Pannu oli kuitenkin siinä kunnossa, että halusin huoltaa sen ennen kuin tein sillä ensimmäisen kerran ruokaa. Olen tehnyt ennenkin rasvapolttoja valuraupannuille ja -padoille, mutta silti fiilistelin viisi vuotta vanhalla Vatsasekaisinkilinkolin-blogipostauksella, joka minusta on kaikkien valurautapostausten äiti, ihan jo ihanien kuvien takia.

Tästä kaikki alkoi. maatilatorilta ostettua silavaa, ja pannu siinä kunnossa kuin se löytyi kesäkeittiön seinältä. Tein hyvät nuotiotulet ja laitoin muurikkapannun ylösalaisin tuleen (yläkuva).

Pannu polton jälkeen. Tässä vaiheessa raaputin kaikki liat ja harjasin ja puhaltelin noet pois. Ruostetta nousee hetkessä pintaan, ja pikkusade ei ainakaan vähentänyt sitä. Tämän jälkeen annoin pannun jäähtyä, mikä kävikin nopeasti jäätävässä viimassa, lämpö oli siinä n. kymmenessä asteessa, heinäkuuta parhaimmillaan.

Kun pannu oli jäähtynyt, hieroin siihen huolella sianihraa. Lopulta poltin tämän pannuun kiinni hyvässä tulessa. Siirtelin puita ja hiillosta niin, että varmasti joka kohta pannusta kuumeni riittävästi.

Ensimmäinen ruoka vuosikausiin tällä muurikalla oli simppeli wokki. Hyvää possua maatilatorilta, sipulia, paprikaa, ja pikkukaupan vaatimattomasta vihannesvalikoimasta johtuen pakastevihanneksia, lisänä mausteita ja nuudelia. Mausteita ja maustekastikkeita saa käyttää ensi kerralla enemmänkin.

ps. Eilen illalla piti lämmittää mökkiä. En muista että olisin ikinä koskaan lämmittänyt mökkiä heinäkuussa.