Sienisalaatti yhdelle tuoreista rouskuista

Minä teen yleensä aina sienisalaatin suolasienistä, ja aika isonkin määrän kerrallaan. Nyt vaan suolasienet ovat loppu, ja uusia rouskuja on tullut vain vähän pari kertaa. Kummallakin kerralla olen tehnyt yhden annoksen sienisalaattia itselleni. 

Tällä kertaa minulla oli yksi mustarousku, kaksi haaparouskua ja loput kangasrouskuja. Joskus olen ajatellut etten viitsi yhtä annosta varten keittää rouskuja, mutta tietystihän niin kannattaa tehdä, siinä ei kauaa mene. Sienet löytyvät tuon sienikastikkeen kuvasta, rouskut oikealla. 

rouskuja

vettä

Keitä rouskuja vajaa 10 minuuttia kirpeyden poistamiseksi. Valuta ja huuhtele reilulla kylmällä vedellä. purista ylimääräinen vesi pois ja pilko pieneksi silpuksi.

1½ dl pilkottuja rouskuja

½ dl pilkottua sipulia

1 rkl creme fraichea

1/4 korkillinen etikkaa

ripaus pippuria

ripaus (tai maun mukaan) suolaa

Sekoita kaikki aineet keskenään, anna makujen tasaantua jos maltat. 

Minä söin heti lounaalla ruisleivän kanssa, toisella kertaa söin ihan sellaisenaan. Niin hyvää, ja todellakin kannattaa tehdä vaikka pelkästään ihan itseä varten.

Papusalsa

Meillä oli tätä papusalsaa esikoisen ylioppilasjuhlissa, ja on sitä tehty Protu-leirien loppujuhlia varten. Teen usein tätä salaattia ihan arkenakin, lisukkeeksi grilliruualle, syötäväksi tortillojen tai nachojen kanssa tai ihan muuten vaan mille tahansa ruualle. Salaatti on helppo tehdä ja tarvittaessa määrää on helppo kasvattaa juhlia varten. Suhteet eivät ole tarkkoja, voit kasvattaa papujen määrää niin halutessa, tai toisaalta lisätä maissia jos haluat makeampaa salaattia. Öljyn ja suolan voi jättää pois, en aina muista/halua lisätä niitä. 

Tällaisen annoksen teen normaalisti kotioloissa:

450 g maissi 

2 tlk mustapapuja (papujen määrä á 240 g)

½-1 hopeasipulia

1 rkl ruokaöljyä

1 limen mehu

½ tl suolaa, tämän voi jättää poiskin (juhliin laitan, arkena en)

Keitä maissi ohjeen mukaan, yleensä n. 2 minuuttia. Jäähdytä sen jälkeen huuhtelemalla kylmällä vedellä. Huuhtele pavut huolella. Pilko sipuli pieneksi. Sekoita kaikki aineet kulhossa ja nauti. Hyvää on seuraavanakin päivänä. Tänään syötiin tortillojen kanssa. 

Coleslaw parsakaalin varsista

Tänä vuonna menimme syyslomalla Turkuun, meidän perheelle sopivaa matkailua. Olimme hulppeassa hotellihuoneessa, oli saunat ja kaikki. Emme tehneet juuri mitään, kävimme yhdessä museossa ja Turun tuomiokirkossa joka oli kuin museo sekin. Linna ja paljon muuta jää seuraavaan kertaan. Kävelimme paljon upeassa syyssäässä kummallakin puolella jokea. Esikoiselle löytyi synttärilahja ja yksi joululahja, muuten shoppailimme lankakaupassa ja torilla.

Mökkilauantain iltapala, lisänä dippiä

Miten ihana tori Turussa onkaan! Ostin sieltä monta kassillista kasviksia, juureksia ja hedelmiä. Olemme syöneet torin antimia koko viikonlopun ja alkuviikon. Olen tehnyt parsakaalisalaattia kuivatuilla karpaloilla, ruusukaalisalaattia, rosollia sauvajyväsen tapaan, uunijuureksia, vihanneslientä, dippikasviksia (kuva yllä) ja nyt tein yhden lempisalaateistani eli kaalisalaatin parsakaalin varsista. Olen kuullut, että jotkut heittävät parsakaalin varret biojätteeseen, eli olkoon tämä myös hävikistä herkuksi -salaattia. 

3 pienehkön parsakaalin varret

1 iso porkkana

pätkä purjoa (tai pieni sipuli)

2 rkl majoneesia (itse tehty)

2 rkl ranskankermaa

1 tl etikkaa

1 tl sinappia

1 tl sokeria

½ tl suolaa tai vähemmän

Leikkaa kuiva osa parsakaalin varresta pois, voit myös kuoria varret tarvittaessa. Raasta ne raastimen karkealla terällä. Kuori ja raasta porkkana, pilko purjo ihan ohuiksi suikaleiksi. Purjon tilalla voi hyvin käyttää sipulia, nyt oli niin upea purjo että oli pakko käyttää sitä.

Sekoita kastikkeen aineet keskenään, sekoita se kasvisten joukkoon. Hyvää heti, ehkä parempaa seuraavana päivänä. Söin tätä mm. yhden etäpäivän lounaalla muiden salaattien ja keitettyjen munien kanssa. 

Peuran ulkofileen lisukkeet

Pesto-pastasalaatti juhliin

Vuoden 2023 ylioppilaan yksi lempisalaateista oli jossain salaattipöydissä myytävänä ollut punainen pestopastasalaatti, jossa on punaista pestoa ja aurinkokuivattua tomaattia. Työkaverini kertoi, että heillä oli ollut ylioppilasjuhlissaan pastasalaatti, johon lisäsivät vielä ennen tarjoilua tuoreita kasviksia ja basilikaa. Nämä ideat yhdistämällä päädyimme tällaiseen salaattiin. Gluteeniton versio tehtiin muuten samalla tavalla, mutta käytettiin gluteenitonta Rummon pastaa, vegaanisen version saa käyttämällä vegaanista pestoa. 

Tätä salaattia on sittemmin tehty pariin otteeseen protuleirien loppujuhliin, tämä kuva on tämän kesän juhlasta, pastasalaatti oikealla. Protukokkeina olemme käyttäneet Cooppia ja vastaavaa sekä ehkä vähän vähemmän tuoreita tomaatteja kuin ylioppilasjuhlien versiossa,  ja ihan hyvää sekin on ollut. Muutenkin tästä salaatista on tullut yksi luottosalaatti moniin eri tarpeisiin. Tuon määrän voi laskea riittävän n. 20:lle hengelle tai ylikin, toki riippuen siitä mitä muuta on tarjolla. 

1 kg pastaa (Rummo fusilli)

1½ prk Calabrese-pesto (Rummo)

1 prk aurinkokuivattu tomaatti öljyineen (VegOnTable 200/100g)

½-1 sitruunan mehu

n. 500 g kirsikkatomaatteja puolitettuina

tuoretta basilikaa reilusti

Keitä pasta reilusti suolatussa vedessä suunnilleen kypsäksi. Huuhtele pasta reilulla kylmällä vedellä ja anna jäähtyä. Sekoita pesto joukkoon. Hienonna aurinkokuivattuja tomaatteja vähän (tai käytä valmiiksi pilkottuja!) ja lisää nekin öljyineen pastan sekaan. Purista vähän sitruunamehua päälle ja sekoita kaikki hyvin sekaisin. Anna maustua yön yli jääkaapissa.

Ennen tarjoilua lisää reilusti halkaistuja kirsikkatomaatteja ja tuoretta basilikaan pilkottuna. 

Protujuhliin olen tehnyt annoksen 2½-3x ja se on riittänyt ihan hyvin, vähän jäänyt mutta ei liikaa. Tämä on myös siitä kiva salaatti, että jos sitä jää juhlista yli, voi sen pakastaa tomaatteineen päivineen ja valmistaa siitä myöhemmin vaikka hyvää makaronilaatikkoa lisäämällä lempiproteiinia ja vähän jotain nestettä (kermaa, kaurakermaa, lientä, mitä vaan), ehkä juustoa ja paistamalla 200 asteessa puolisen tuntia. 

Vuoden 2023 ylioppilasjuhlat

Vihersalaatti juhliin

Minulle voi nauraa, mutta minusta vihersalaatin miettiminen juhliin tuntuu aina hankalalta. Paljonko pitää laittaa mitäkin, millaiseksi pilkkoa jne. Yksinkertainen on tuoreena parasta, mutta entä jos salaatti on pidemmän aikaa pöydässä? En myöskään ikinä muista miten olen viimeksi tehnyt, joten kirjoitan nyt tämän ylioppilasjuhlien salaatin ylös. Teimme kaksi tällaista annosta, toisesta jäi ihan reilusti yli, mutta kuitenkin vain sen verran, että salaatti tuli syötyä seuraavana päivänä lounaalla ja päivällisellä, eli ihan hyvä määrä. Olin varannut aineet kolmeen annokseen, mutta kaksi annosta riitti meillä reilulle 50:lle vieraalle.

Salaatti on pitkään pöydässä eli se ei välttämättä pysy riittävän rapeana ja hyvänä kastikkeen kanssa, joten laitoin kastikkeen erikseen tarjolle. Tämä salaatti tuntui toimivan hyvin ja sai paljon kiitosta etenkin nuoremmalta juhlaväeltä, ainakin siitä ettei siinä ollut paljoa salaattia.

Salaattilinko tuntuu suurimman osan vuotta maailman turhimmalta välineeltä viemässä kaapissa tilaa, mutta kyllä se on pelastus ainakin näitä juhlasalaatteja tehdessä (ja ehkä sadekesän salaattipaljoudessa). Ja mandoliinin avulla saa huolimattomampikin juhlavalmistelija pilkottua kurkun (ja muut kasvikset) nopeasti tasakokoisiksi suikaleiksi. 

2 jääsalaattia

½-1 rasia pikkusalaattia tjs.

3 kurkkua

3 paprikaa

1 rasia vihreitä viinirypäleitä

1 rasia tummia viinirypäleitä

koristeluun versoja ja syötäviä kukkia

salaatinkastike, oliiviöljy, balsamico

Leikkaa (tai revi) salaatti suupaloiksi. Pese ja kuivaa salaatti (tai linkoa kuivaksi salaattilingolla). Pilko kurkut, minä käytin mandoliinia ja vedin kurkut reiluiksi suikaleiksi, siihen ei montaa minuuttia mennyt. Pilko paprika suikaleiksi. Pese viinirypäleet, ja halkaise ne jos sinulla on aikaa, tai laita kokonaisena kuten minä tein nyt ajan säästämiseksi. Sekoita kaikki isossa kulhossa tai esim. 10 l kattilassa. Siirrä salaatti isoon tarjoiluastiaan ja koristele versoilla, kukilla tai millä haluat. Laita kastike erikseen tarjolle.

Punajuuri-sienisalaatti

Etöpäivän täydellinen lounas

Lähdin lasten kanssa ihan suunnittelematta (=kuopus heitti idean läpällä) Suomenlinnaan kauniina sunnuntaipäivänä. Matkalla huomasimme Stadin silakkamarkkinat, ja sieltä tarttui mukaan, tietysti, saaristolaisleipää ja erilaisia silakoita. Ja heti tiesin mitä on maanantain etälounaalla. 

Olin nimittäin huomannut jo aiemmin inspiroivasta ruokasienien FB-ryhmästä ohjeen punajuuri-sienisalaatille. Tein illalla salaatin valmiiksi odottamaan seuraavan päivän lounasta. Ohjeessa oli käytetty suunnilleen kolmannes kaikkia aineita ja kastikkeena smetanaa. Minä tein oman version salaatista (ja varmasti teen pian uudestaan!).

200 g suolasieniä liuotettuna

200 g keitettyä ja raastettua punajuurta

1 iso sipuli (n. 100 g)

1 dl ranskankermaa

1 korkillinen etikkaa

ripaus sokeria

Liota suolasienistä (minulla oli karva-, haapa-, kangas- ja mustarouskuja) ylimääräinen suola pois, vaihda vettä useampaan kertaan. Sieniin saa kyllä jäädä suolaa; jos menee liian suolattamaksi tai käytät suolaamattomia sieniä, lisää kastikkeeseen suolaa. Pilko sienet hienoksi.

Keitä punajuuret kypsiksi, jäähdytä ne kylmässä vedessä ja kuori. Raasta punajuuret raastimen karkealla terällä. Silppua sipuli hienoksi silpuksi. 

Sekoita kastikkeen aineet kulhossa, käytä enemmän etikkaa jos pidät etikkaisesta mausta, käytä enemmän sokeria jos kaipaat makeutta. 

Sekoita kaikki salaatin aineet keskenään ja anna maustua seuraavaan päivään. 

Tämä oli ihan käsittämättömän hyvää! Tekisi mieli sanoa että parempaa kuin sienisalaatti ja parempaa kuin punajuurisalaatti. Ja yhdessä tuon suutarinlohileivän kanssa ihan täydellinen yhdistelmä, jotenkin niin suomalainen makumaailma. Salaatti sopisi hyvin joulupöytäänkin. 

Lämmin tattisalaatti

En muista koskaan saaneeni sieniä näin selvästi heinäkuun puolella, mutta voi olla etten vaan muista. Joka tapauksessa keräsin eilen sieniä niin, että saatiin kolmelle pieni kantarellikastike uusien perunoiden kaveriksi (enemmänkin olisi voinut olla). Sen ehtii aina vajaassa vuodessa unohtaa, kuinka ihania juuri poimitut sienet ovat.

Käytin pienet herkkutatit grillattuun tattisalaattiin. Salaatti oli aikuisten makuun, lapsista ei tainnut kukaan tykätä tai edes maistaa. Tätä teen varmasti uudestaankin. 

herkkutatteja

öljyä

suolaa

sitruunamehua

hyvää parmesania/pecorinoa

Viipaloi herkkutatit ohuiksi viipaleiksi. Kaada päälle vähän öljyä, ripottele suolaa ja purista sitruunamehua päälle, sekoita varovaisesti sekaisin. Grillaa maustetut viipaleet kuumalla grillillä nopeasti ja siirrä astiaan. Raasta päälle hyvää parmesania tai pecorinoa ja sekoita. Nauti lämpimänä.

Meitä oli tänään 11 henkilöä mökillä, aloittelimme porukalla laituriprojektia, pelasimme mölkkyä, savusaunoimme, uimme ja veneilimme. Söimme hyvin mutta helposti. Grillasin makkarat ja tattisalaatin, sisko toi ison kulhollisen italiansalaattia ja me teimme esikoisen kanssa vielä pari salaattia.  Kaikki oli hyvää ja nälkä lähti kuumana hellepäivänä. Vettä tuli juotua porukalla reilu kanisterillinen ja kaikki muut juomat päälle.

Saunan jälkeen söimme vielä Wehmaan teehuoneen ohjeella tehtyä suklaakakkua sille paritetun omena sitrus oolong -teen kanssa. Muutkin kuin minä olivat sitä mieltä, että maut sopivat hyvin yhteen, myös kahvinjuojat. Parin litran kannullinen teetä meni viimeistä pisaraa myöten. Mukava hellepäivä.

Arjen pastasalaatti

Kuten moni tietää, parasta arkiruokaa on sellainen suht helposti/nopeasti valmistuva kaikille maistuva ruoka. Ja kuten moni tietää, että välillä se on helpommin sanottu kuin tehty. Ja sitten jos löytyy uusi helmi, vahingossa tekee vähällä vaivalla kaikille maistuvaa hyvän mielen ruokaa, on ihan voittajafiilis ja uusi vakiarkiruoka on löytynyt. 

Tämä pastasalaatti on sellainen. Olen tehnyt tätä vaikka kuinka monta kertaa tämän kevään aikana, välillä lihan tilalla on ollut metwursti-suikaleita, välillä juustoa enemmän, mutta joka kerta se on maistunut kaikille. Useimmiten olen tehnyt sen edelliseltä päivältä ylijääneestä lihasta, kuten nyt jäi eiliseltä kaksi grillattua possun ulkofilepihviä, jotka oli helppo pilkkoa mukaan salaattiin. Juustoa en aina sekoita mukaan, tänään jätin salaattijuuston omaan kulhoon, josta halukkaat (=aikuiset) saivat lisätä sitä öljyineen salaatin sekaan. 

Tästä salaatista syö yleensä neljä, ja useimmiten jää vielä yksi annos evääksi töihin. Sekaan voi laittaa kaikkea mitä sattuu olemaan, nyt esim. oli pieni vesimelonin pala jäänyt jääkaappiin.

4-5 dl täysjyvä(proteiini)pastaa

1 pss pakastemaissia tai -hernettä

1 kurkku

1 paprika

vesimelonia tai omenaa tjs. jos on

200 g kypsää lihaa (possua, kanaa, riistaa)

100 g juustoa (jos on/haluaa)

Keitä pasta kypsäksi. Lämmitä pakastekasvikset lopuksi samassa vedessä, huuhtele kylmällä vedellä ja anna vähän jäähtyä. Kuori kurkku, pilko kasvikset ja/tai hedelmät. Paloittele kypsä liha ja juusto (tarvittaessa). Sekoita kaikki sekaisin, ja nauti sellaisenaan. Lisää öljyä tai salaatinkastiketta maun mukaan.

Itsenäisyyspäivä 2018 ja peuran sisäfile ruusukaaleilla

Tämä on niitä arkisia itsenäisyyspäiviä, juhlapäivä keskellä viikkoa, jolloin puoli perhettä on muualla (metsällä). Päivään mahtuu vähän siivoilua, vähän kokkailua, ja illalla tietysti tiedossa on muiden juhlimisen seuraamista. Tänä vuonna oma juhliminen jää vähemmälle kuin viime vuonna, mutta hyvin syötiin nytkin. Jälkiruuaksi tein marenkikupit, jotka täytettiin reilulla määrällä marjoja.

Peuran sisäfile painoi 220 g, juuri sopivasti kahdelle. Valmistin kotimaisista ruusukaaleista salaattipohjan lihalle. Kotimaisia kuivattuja puolukoita etsin mutten löytänyt, siksi käytin karpaloita. Esikoinen ehdotti että tätä salaattia voisi tehdä paistetulla halloumilla jos peuraa ei ole saatavilla, mikä loistava idea. Upea salaatti jota on helppo muuntaa.

400 g ruusukaalia

öljyä

suolaa

voita/öljyä

1 peuran sisäfile

suolaa, pippuria

pieni punasipuli

1 rkl tummaa siirappia

1 rkl balsamico-etikkaa

1 rkl kuivattuja karpaloita

Poista ruusukaaleista kannat ja päällimmäiset lehdet jos ovat jo kuivuneet. Huuhtele ruusukaalit ja levitä ne uunipellille, pirskottele vähän öljyä päälle ja mausta suolalla. Paista 200 asteessa n. 15 minuuttia, kunnes ovat sopivasti paahtuneet. Paista sillä välin peuran sisäfile kuumalla valurautapannulla muutama minuutti puoleltaan, suolaa ja pippuroi kunnolla. Siirrä liha syrjään, kääri folioon ja anna vetäytä 10 minuuttia. 

Lisää pannulle tarvittaessa vähän öljyä ja lisää silputtu sipuli, ruskista hyvällä lämmöllä sillä sipuli saa paahtua vähän. Lisää siirappi, etikka ja pilkotut karpalot, sekoita hyvin. Lisää lopuksi paahdetut ruusukaalit pannulle ja sekoita hyvin, ruusukaalit voivat saada vähän lisää paistopintaa. 

Laita ruusukaalit lautaselle ja lisää leikattu liha ruusukaalien päälle. Hyvä ruoka, todella hyvä, tätä tehdään toistekin.

Rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille ja onnea Suomi101!

1. Sienisalaatti kahdella tapaa

Tämä on nyt neljäs vuosi, kun aloitan adventtikalenterin. Ensimmäisenä vuotena teemana oli ei-teemaa, tulipahan vaan kokoelma erilaisia postauksia. Toinen vuosi on lempikalenterini, silloin tuli käytyä läpi neljä (minulle) tärkeää joulukirjaa. Viime vuonna teemana oli valmistautuminen jouluun, sekin oli mukava tehdä. Tänä vuonna on tiedossa löyhästi ajatellen neljä aterianosaa/ateriaa, tai sinne päin, ei kuitenkaan järjestyksessä. 

Ensimmäisinä vuosina oli sattumaa, että joka sunnuntaille sattui erilaiset kukat pöytään, nyt saatan jo nähdä vähän vaivaa asian takia. Tänä vuonna ei meinannut kirkastua sopivaa teemaa, mutta lopulta asian ratkaisi se, että aatonaatto osuu neljännelle sunnuntaille (eli blogia seuranneet tietävät mitä on tulossa). 

Minulla sienisalaatti kuuluu myös joulunaikaan. Ja nimenomaan minulla, olen meidän perheessä ainoa joka syö sitä, ja isä tietysti silloin kun on paikalla. Minä teen sienisalaatin aina suolasienistä, ja vähän vaihdellen lisään muita aineita sen mukaan, mitä sattuu olemaan. Havahduin kesällä, ettei minulla taida olla sellaista perusreseptiä kirjattuna ylös, varmaankin juuri sen takia että teen salaatin aina vanhalla tuntumalla. Siskoni sen sijaan tekee sienisalaatin paistetuista ja pakastetuista suppilovahveroista, ja tänään halusin kokeilla kumpaakin tapaa. Siskoni on oppinut anopiltaan tämän reseptin, ja kokeiltuani tästä tuli hetkessä uusi lempisalaattini (kuvassa edessä). 

Perinteinen sienisalaatti suolasienistä

n. 2 dl suolasieniä (haapa-, karva-, kangas- ja/tai mustarouskuja sekaisin)

1 punasipuli

½ dl ranskankermaa

2 tl etikkaa

ripaus sokeria
mustapippuria myllystä

Huuhtele suolasienet ja laita reiluun kylmään veteen likoamaan. Vaihda vesi muutamaan kertaan, maistele sieniä välillä kunnes niissä on sopiva suola jäljellä. Jos vahingossa menevät liian suolattomaksi, suolaa voi lisätä uudestaan vähän. Liuottamiseen menee aikaa muutama tunti, jos vaihtaa vettä välillä muutaman kerran. Purista sienistä vesi pois.

Silppua sienet ja sipuli hienoksi silpuksi. Mausta ranskankerma etikalla ja ripauksella sokeria ja mustapippuria, sekoita kastike sienien ja sipulin joukkoon. Anna maun tasaantua muutama tunti/yön yli ja nauti sellaisenaan aterialla tai leivän tai keksien päällä. Hyvä perussalaatti, ranskankerman tilalla voi käyttää kermaa tai kermaviiliä maun mukaan (kuvassa taaempana).

Sienisalaatti siskon tapaan

1 dl paistettuja suppilovahveroita

1 pieni sipuli

1 dl kermaviiliä

½ tl suolaa
mustapippuria myllystä

Paista suppilovahverot kuivalla pannulla niin, että kaikki nesteet haihtuvat. Jos käytät sienet heti, anna niiden jäähtyä. Voit myös pakastaa sienet, ja tehdä salaatin myöhemmin sulatetuista sienistä. Pakastuksen jälkeen kannattaa puristaa vielä viimeiset nesteet pois. Pilko sienet ja sipuli hienoksi silpuksi, ja sekoita kaikki aineet keskenään. Käytä suolaa maun mukaan, siskoni käyttää sitä aina niin, että varmasti maistuu. Tämä on puolikas annos siitä, mitä hän yleensä tekee. Aivan upea metsän maku, ihana salaatti.

Marraskuun lopun sienisatoa, jäisiä suppiksia

Sesongin kyyhkysalaatti

Minulla on blogissa useampi kyyhkyresepti, joka alkaa sillä, että "pakastimesta löytyi viime vuotisia kyyhkyjä, jotka käytän nyt ennen kuin uusi kausi alkaa...". Nyt laitoin heti tuoreeltaan kyyhkyä, metsästyskausi alkoi perjantaina. Tämä annos on koottu yhdelle, mutta toimii tietysti isommallekin joukolle suurentamalla määriä. Kaiken voisi sekoittaa sekaisinkin, mutta omalle lautaselle salaatti oli helppo koota näin.

Kyyhkyn rangan otin talteen, ja keitin siitä yksinkertaisen liemen (palaan siihen myöhemmin). Keltajuuria olin keittänyt enemmänkin, niitä syödään lisukkeena ensi viikolla. Myös kyyhkyjä oli useampi, lopuista tein kastikkeen. 

Ja vaikka tein salaatin näin, niin tokihan sen voi tehdä juuri niistä aineista mitä on saatavilla. Tästä ruuasta jäi hyvä olo ja mieli pitkäksi aikaa.

1 kyyhkyn rintafileet

voita

rosmariinin oksa

muutama katajan marja

mustapippuria

1 iso keitetty keltajuuri (totta kai punajuuri käy, tai keitetty porkkana tai mitä onkaan)

1 tl omenaviinietikkaa

2 tl öljyä

lusikankärjellinen hunajaa

1 avomaankaurkku

1 tl väkiviinaetikkaa

n. 1 rkl mustaherukoita

sormisuolaa

Irrota kyyhkyn rintafileet rangasta. Laita (valurauta)pannulle voita, rosmariini ja katajanmarjoja. Kun pannu on kunnolla kuumaa ja voi hyvin ruskistunutta, paista fileitä muutama minuutti, käännä, ja paista toinen muutama minuutti, rouhaise vähän pippuria myllystä. Minä tykkään kunnolla mediumista, joten paistan lihat aika nopeasti, jos taas pitää kypsemmästä, paista vähän pidempään. Siirrä fileet vetäytymään ja valmista sillä aikaa kasvikset.

Kuutioi napakaksi keitetty keltajuuri. Sekoita joukkoon kastike, jossa on omenaviinietikkaa, öljyä ja ihan vähän hunajaa. Siirrä keltajuuri lautaselle.

Kuori ja pilko avomaankurkku. Sekoita joukkoon tilkka etikkaa ja mustaviinimarjat. Laita kurkkusalaattikin lautaselle.

Viipaloi kyyhkyn fileet ja laita ne kasvisten päälle. Mausta sormisuolalla ja nauti. Elokuu on kyllä mahtikuukausi, tämän parempaa ruokaa on kyllä vaikea kuvitella!

Suomalainen nizzansalaatti

Tiedättehän sen Nizzansalaatin, lasten inhokin, johon tulee perunoita, papuja, tonnikalaa ja anvovista sekä muita juttuja kuten sipulia ja oliivia. Minä en ole käyttänyt tonnikalaa vuosivuosikausiin, mutta pidän kyllä kovasti Nizzansalaatista, oli mm. opiskeluaikoina yksi lempisalaateistani.

Tällä hetkellä kasvimaan sato on yltäkylläinen ja samanaikainen, ruokaa tuntuu tulevan nopeammin mitä ehtii syödä ja säilöä. Tämän salaatin kaikki kasvikset ovat siis omalta palstalta ja pihalta; munat ja kala, ja kastikkeen sitruuna ja sinappi kaupasta.

Järkisärki on mitä parhain tonnikalan korvaaja. Miksi ostaa kaukaa kalastettua ja tuotettua tonnikalaa, kun meillä on näin upeita kaloja omissa vesissä. Tähän salaattiin käytin savustettua valkosipulista särkeä, ja käytin öljyä kastikkeeseen, joten mitään ei mennyt hukkaan. Perunana käytin Pink fir Applea, mikä on mielestäni paras salaattiperuna, mutta toki mikä muukin hyvä kiinteä peruna käy. Tuo annos riitti hyvin neljälle (ei edelleenkään lasten suosikki).

n. 4-6 perunaa (koosta riippuen)

pieni kourallinen papuja

4 munaa

1 pieni sipuli

1-2 tomaattia (koosta riippuen)

1-2 avomaankurkkua

Järkisärki (savustettu ja luomu valkospipuli, 275/145 g)

n. 3 rkl öljyä

1 tl sinappia

½ sitruunan mehu

1 tl sokeria

Keitä perunat napakoiksi, anna vähän jäähtyä. Pilko pavut muutaman sentin mittaisiksi ja keitä kypsiksi (minulla meni nyt n. 10 min). Keitä munat, vajaa 10 min oli sopiva. Pilko perunat ja levitä ne lautaselle, lisää pavut niiden päälle. Pilko kasvikset ja munat ja levitä ne haluamallasi tavalla perunoiden ja papujen päälle, minä laitoin ne reunoille, josta lapset nostivat niitä lautasilleen. Pilko kala haarukalla hienoksi ja nostele sekin lautaselle. Sekoita pikkuastiassa kastikkeen aineet ja levitä kastike salaatille. Syötiin uunituoreiden sämpylöiden kanssa.

ps. Lapsilla alkoi tänään koulu, ja kuopus oli toivonut tuoreita sämpylöitä siiheksi kun palaa koulusta/kaverilta. Ylityövapaan iloja, lapsi muisteli että olen ennenkin leiponut sämpylöitä ensimmäisenä koulupäivänä.

Tex-mex-salaatti hirvestä

Tämä postaus ei varsinaisesti ole resepti, tai ainakaan ei ole tehty resepti edellä. Kirjoitan ihan siitä ilosta, kuinka joskus pieni asia johtaa toisiin pieniin asioihin. Eilen piti grillata spagettikurpitsa josta oli tarkoitus tehdä eilinen ruoka. Ajattelin, että olisi hölmöä virittää kamado pelkkästään yhtä kesäkurpitsaa varten. Tutkin pakastinta, ja löysin hyvä pienen hirvenpalan, joka valmistuisi samalla, hienoa. No vieläkin ritilälle mahtuisi hyvin grillattavaa. Niinpä sitten täytin lopun tilan juureksilla, jotka jätin kypsymään niin pitkään kuin lämpoä riitti.

Tiedossa oli siis sunnuntain ruoka, maanantaille nopea salaatti lihasta, ja vielä sosekeiton pohja, josta saa muutaman hyvän työlounaan. Nopeaa ruuanlaittoa moneksi kerraksi yhdestä grillaamisesta. Ja tulipahan lämpöenergia käytettyä tehokkaasti hyödyksi, tavallaan (energia)hävikistä herkuksi tämäkin.

hyvä pala hirveä

hyvää kuivamausteseosta, kuten Poppamiehen Mexican rub

rapeaa salaattia

kurkkua

maissia

avokadoa

nachoja

limeä

korianteria

hapankermaa

Mausta liha reilusti mausteilla, sokerilla ja suolalla, käytä joko valmista rubia, tai valmista se itse. Grillaa liha maun mukaan, minä kypsensin sen nyt kamadossa 68-asteiseksi, aikaa meni tuolle paksulle palalle n. 45 min. Anna lihan tekeytyä foliossa hyvä tovi, tai vaikka seuraavaan päivään (jääkaapissa).

Valmista salaattipohja sellaisena kuin haluat tai sattuu aineksia olemaan. Leikkaa liha pieniksi suikaleiksi, ja nosta salaatin päälle. Lisää limen lohkot ja korianteri salaatin päälle, tai tarjoile erikseen. Lisäksi vielä hapankermaa, ja helppo kaikille maistuva salaatti on valmis. Ja minä nautin hektisen työpäivän jälkeen, että maukas ruoka valmistui helposti ja nopeasti.

Peruna-kesäkurpitsasalaatti

Tämä on maailman yksinkertaisin perunasalaatti, mutta silti se on hyvin ainutlaatuinen maultaan. Varmasti hyvää tulee millä tahansa kiinteällä perunalla ja tavallisella kesäkurpitsalla, mutta kyllähän tämä on erityisen hyvää juuri nostetuista Pink fir Apple -perunoista ja tuoreesta Lungo di Firenze -kesäkurpitsasta. Yksinkertaista hyvää ruokaa, jota olisi voinut tehdä enemmänkin. Tämä annos oli sopiva kahdelle muiden salaattien lisänä, niin hyvää, että harmittaa etten tehnyt isompaa annosta. 

Perunat jäivät minulla aika pieniksi tänä vuonna, Pink fir Apple on suht pieni peruna muutenkin. Se on minusta ylivertainen salaattiperuna, en ole parempaan törmännyt. Samoin Lungo di Firenze on paras kesäkurpitsa minkä tiedän, muita en enää kasvata. 

7 pientä perunaa (tai 3 isompaa)

pala pienestä Lungo di Firenze -kesäkurpitsasta

½ sipulia

2 rkl ranskankermaa

½ sitruunan mehu

1 tl Dijon-sinappia

ripaus suolaa

ripaus sokeria

Keitä perunat kypsäksi suolatussa vedessä. Pilko kesäkurpitsa kuutioiksi ja sipuli ihan pieneksi. Viipaloi kuumahkot perunat, sekoita kesäkurpitsa ja sipuli joukkoon. Sekoita ranskankerma, sitruunamehu ja sinappi, mausta ripauksella suolaa ja sokeria, tarkista maku. Lisää kastike salaatin joukkoon ja nauti lämpimänä (tai kylmänä jos jotain jää). Tätä tehdään uudestaan.

Vanhanajan munasalaatti

Tänään tein meille heinäkuun, eli keskikesän, viimeisenä päivänä kesäisen aterian. Jääkaapissa oli kylmäsavuhaukea, pöydällä kananmunia ja lisäksi hain palstalta perunat, salaatit, tillit ja muut lisukkeet. 

Minä en ole koskaan aiemmin tehnyt, ainakaan muistaakseni, eikä äitikään tehnyt, ainakaan muistaakseni, tätä vanhan ajan munasalaattia. Sitä on ollut kuitenkin monissa juhlissa tarjolla, ja muistan sitä syöneeni mummolassakin. Aina se oli hyvää, mutta varsinaista tunnesidettä siihen ei ole, puhumattakaan että minulla olisi mitään perinteistä sukureseptiä. Niinpä sitten taas googlailin, ja totesin että samat reseptit kiertävät monessa paikassa mutta alkuperästä ei ole tietoa. Menin  myös keittokirjahyllylleni, ja kaivoin Mysi Lahtisen kirjat esiin. Mysi Lahtisen Kootut kokkaukset -kirjasta (1991) löysin mukavantuntuisen ohjeen pääsiäisen kohdalta ja tein sen mukaan aika soveltaen. Salaatti oli omalta maalta, sokeria laitoin selvästi vähemmän jne. Näin tein oman perinteisen munasalaatin, tästä ei kyllä neljälle tulisi jos neljä söisi.

salaattia
3 keitettyä munaa
2 tl sokeria
2 tl sinappijauhetta
1 dl kermaa
1-2 tl väkiviinaetikkaa

Laita salaatinlehdet vesikulhoon, anna niiden lillua kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Kaada vesi pois ja aja salaatinlehdet kuivaksi salaattilingossa (tai kuivaa puhtaalla astiapyyhkeellä ihan kuivaksi). Erottele kovaksi keitetyistä munista (9 min) valkuaiset ja keltuaiset erikseen. Pilko valkuaiset salaatin joukkoon. Hiero keltuaiset pikkukulhossa hienoksi, lisää sokeri ja sinappijauhe ja sekoita tasaiseksi. Lisää kerma, sekoita uudelleen, ja lisää etikkaa vähä kerrallaan. Etikan hapan pH saostaa kermaa niin, että kastikkeesta tulee jämäkämpi, hienoa keittiökemiaa. Kastikkeen voi sekoittaa salaatin joukkoon, tai tarjota erikseen, minä tarjosin erikseen.

Söimme siis uusia pottuja, kylmäsavuhaukea, ja siitä tehtyä kastiketta (tilli, kala silppuna, sitruuna, ranskankerma), munia, munasalaattia, tomaatti-sipulisalaattia sekä naurista, porkkanaa ja kurkkua tikkuina.

Joshua McFaddenin lehtikaalisalaatti

Joshua McFadden on se kokki, joka teki lehtikaalista trendikkään USAssa kymmenen vuotta sitten, ja siitä alkoi yhden kasviksen maailmanvalloitus. Hän oli kyllästynyt talven kehnoon salaattitarjontaan ja valmisti maukkaan salaatin tuoreesta lehtikaalista. New York Times julkaisi reseptin, ja loppu onkin (lehtikaali)historiaa. Silloin ennustettiin että lehtikaali on hetken muotivillitys, mutta pitkä hetki siitä hetkestä on kulunut.

Suomeen lehtikaalin suosio tuli normaalilla viiveellä. Kun minä julkaisin ensimmäisen lehtikaali-reseptin kesällä 2011, en löytänyt netistä siitä suomenkielellä oikeastaan mitään. Mutta pikkuhiljaa suosio kasvoi täälläkin, ja nykyään lehtikaalia saa kaupasta ympäri vuoden ja reseptejä löytyy pilvin pimein. 

Joshua McFaddenilta ilmestyi toukokuussa kirja Six Seasons, Kuusi vuodenaikaa. Kirja on ihanan inspiroiva juuri tällaiselle kotikokkaajalle ja keittiöpuutarhurille, jonka mielestä punajuuri on kaksi juuresta: se kesällä juuri maasta nostettu, ja sitten se talven pelastaja jota on säilytetty kellarissa monta kuukautta nostamisen jälkeen.

Kirja on jaettu kevääseen, alkukesään, keskikesään, loppukesään, syksyyn ja talveen. Jokaisessa kappaleessa on monia kokeilemisen arvoisia reseptejä, yhteensä niitä on kirjassa 225, ja samoja kasviksia esiintyy eri aikoina erityylisissä resepteissä. Sesongit sellaisenaan ei ihan kaikki käy suoraan Suomen oloihin, esim. härkäpapu on minulla vasta vähän aikaa sitten itänyt, vaikka kirjassa se on kevätsesongissa. Mutta eipä sekään haittaa, reseptit ovat niin houkuttelevia, että ihan sama milloin niitä kokkaa. 

Joshua jakaa lehtikaalit kolmeen luokkaan, eli palmu-, kihara- ja venäläisiin kaaleihin. Minä pidän tästä jaosta, sillä olen pitänyt kaikkia näitä kolmea aina lehtikaaleina. Joskus minua on oikaistu, ettei palmukaali olisi lehtikaali vaan se olisi mustakaali tai milloin mikäkin. No nyt voin vedota Joshuan luokitteluun ja olla samaa mieltä edelleen.

Minä tein ensimmäisenä tästä kirjasta sen lehtikaalisalaatin joka aloitti kaiken, vaikka ei olekaan talvi. Resepti oli palmukaalille mutta minulla vain osa oli palmukaalia, suurin osa oli Red Russiania, joka on ylivoimainen suosikkini kaikista lehtikaaleista. Minulla ei ole tarkkoja määriä tässä, tein salaatin aika soveltaen mökillä. Joshuakin käski maistelemaan ja tekemään sen mukaan, ja minähän tottelin. Kirjassa kyllä oli tarkka ohje isommalle määrälle, tämä on siis summittainen ohje paljon pienemmälle määrälle. Kirjan alusta löytyy myös hyvä ohje leivänmuruille, minä oikaisin nyt ja tein ne yksinkertaisesti paahtoleivästä.

iso kourallinen lehtikaalia

½ pienen pieni valkosipulin kynsi (ei ollut)

1 rkl pecorino-juustoa raastettuna

1 rkl öljyä

1 rkl sitruunamehua

kuivattua chiliä

suolaa ja pippuria myllystä

kuivattuja leivänmuruja

Leikkaa lehtikaalit ihan ohuiksi suikaleiksi. Pilko valkosipuli tahnaksi veitsellä, minulla ei ollut mökillä valkosipulia eli se jäi tästä salaatista pois. Raasta juustoa, sekoita se öljyn, sitruunamehun ja mausteiden kanssa ja sekoita salaatin joukkoon. Lisää leivänmurut ja raasta vielä vähän juustoa koristeeksi. Anna salaatin mehustua hetki ja nauti upeasta salaatista vaikka keskellä kesää tai talvea.

Salaatti syötiin mökillä yksinkertaisten hampurilaisten kanssa, tai siis ne jotka söivät. Tämä on juuri sitä ruuanlaittoa jota olen kaivannut viime aikoina, lomaonnea.

Helppo hedelmäsalaatti

Hiihtoloma alkaa olla lopussa, enää on viikonloppu ja viikonlopun siivoukset pyykki- ja ruokahuoltoineen jäljellä. Ja tietysti huominen laskiaismäki. Hiihtoloma alkoi mökkikeikalla (ei omalla mökillä), jossa ulkoilu jäi aika vähiin vajavaisesta talvesta ja lumesta johtuen, sentään mölkkyä pelattiin jäisellä hangenrippeellä ja käveltiin järven jäällä kunnon kierros. Muutenhan se viikonloppu meni saunoessa ja nukkuessa univelkaa pois.

Kävimme lasten kanssa myös Lahdessa katsomassa MM-kisoja. Avajaispäivän tuisku ja tuuli oli melkoista, mutta kyllä vaan viulunsoittaja katolla oli siinä kelissä upea ilmestys, tosin kuopuksen mielestä Rölli oli paras osa ohjelmaa. Kuopus nautti keskustan tunnelmasta muutenkin täysillä.

Tähän aikaan vuodesta tulee syötyä pääasiassa marjoja, etenkin loistavan marjavuoden jälkeen kun tuntuu ettei pakastin tyhjene vaikka marjoja söisi kuinka paljon. Ostohedelmät ovat pääasiassa sitrushedelmiä. Mutta joskus tulee ostettua muutakin, kuten pari viikkoa sitten kun sittarissa oli mangoja euron kilo ja passion-hedelmiä parin euron kilohintaan. Kumpikin ovat lempihedelmiäni. joten tuohon hintaan ostin isot määrät kumpaakin. Nyt parin viikon päästä ne ovat kypsyneet näihin olosuhteisiin nähden ihan täydellisiksi. Paras tapa aloittaa lauantaiaamu oli tehdä pieni hedelmäsalaatti jogurtin kaveriksi, tai syötäväksi sellaisenaan. Tuossa kulhossa on puolet allaolevasta annoksesta:

1 hyvin kypsä mango

2 kypsää ryppyistä passion-hedelmää

4 rkl vadelmia

Kuori ja pilko mango kuutioiksi. Halkaise passion-hedelmät ja koverra siemenet mangokuutioiden joukkoon, sekoita. Lisää hyvät kotimaiset vadelmat päälle ja nauti sellaisenaan. Jos vadelmat tuntuvat kirpeiltä, voit lisätä aavistuksen sokeria, minä pidän niistä tuollaisenaan.

Mustaherukkaa, chiliä ja inkivääriä mangoldille

Eilen oli hyvä päivä. Kävin töistä tullessa palstalla ja sain palstanaapurilta ihanan Hokkaido-kurpitsan (omat taimet näivettyivät ennen kuin alkoivat edes kasvaa) ja ison nipun upeaa mangoldia (omat eivät edes itäneet). Ja eilinen oli hyvä päivä sillä minua odotti Amazonin paketti jossa oli tilaamani Gill Mellerin esikoisteos Gather. Gill Meller on yksi River Cottagen pääkokeista, hän on työskennellyt Hugh:n kanssa melkein alusta asti, varmaan jo lähelle 20 v. Monet reseptit River Cottagen keittokirjoissa ovat Gillin käsialaa, mutta tänä syksynä häneltä ilmestyi ensimmäinen oma kirja, joka on nimetty niin kauniisti, Gather.

Kirjan jaottelu on aivan ihana, kappaleet kulkevat paikasta toiseen. Kirja alkaa keväästä maatilalla, siirtyy rannan kautta kesäiseen puutarhaan ja hedelmätarhaan. Syksy jatkuu pellolla ja metsässä ja kirja päätyy talveen nummilla ja satamassa. Teksti on sujuvaa, kuvat upeita ja resepteistä näkee heti että ne toimivat. Ja todellakin toimivat. Koska olin eilen saanut upeaa mangoldia, aloitin tutustuminen resepteihin sanalla chard, ja löysinkin ihanan ohjeen. Ohje oli mustaherukalle, mutta minulla oli pakastettuna viherherukkaa, jonka seassa oli vähän mustaherukkaa. Sama maku, mutta ulkonäkö ei ehkä niin hieno. Mutta ei se mitään, tämä yksinkertainen sievä lisäke on tämän vuoden yksi suurimpia onnistumisia keittiössä. Mikä makujen ilotulitus, mikä hyvä olo ruuan päälle, mikä upea oivallus. Niitä ruokia että melkein itketti kun oli niin hyvää.

100 g mustaherukkaa (minulla viherherukkaa suurimmaksi osaksi)

1 valkosipulin kynsi

1 Aji Fantasy -chili (tai esim. ½ Aji Cristalia tai muuta chiliä)

3 cm pala inkivääriä

2 tl hunajaa

1 rkl soijakastiketta

2 tl vettä

vettä, suolaa

reilusti mangoldia (tai lehtikaalia tai molempia)

Perkaa marjat (tai ota pakastimesta) ja laita pieneen kattilaan. Lisää ohueksi viipaloitu valkosipuli ja chili, raastettu inkivääri sekä hunaja, soijakastike ja vesi kattilaan. Nosta juuri ja juuri kiehuvaksi, anna kiehua hiljalleen muutama minuutti, sekoita muutaman kerran. Marjat pehmenevät mutta saavat jäädä vielä kokonaisiksi.

Samalla keitä vettä isommassa kattilassa, suolaa vesi hyvin. Keitä vähän pilkottua mangoldia (tai lehtikaalia) muutama minuutti. Kaada vesi pois, valuta hetki. Nosta mangoldi lautaselle ja kaada marjakastike päälle, sekoita vähän. 

Syötiin paahdetun pähkinäisen Hokkaido-kurpitsan (vähän öljyä, timjamia, pippuria, suolaa kurpitsanviipaleille, 20 minuuttia 250 asteessa), lammaslihapullien ja viipaloidun kyssäkaalin kanssa. Tästä ei päivällinen parane, hyvä mieli ja olo pitkäksi aikaa.

Herkkutattia ja kesäkurpitsaa

Herkkutatti on yksi lempisienistäni. Erityisesti tykkään siitä kuivattuna ja vähintään yhtä paljon pidän siitä hyvin paistettuna, sellaisena kovalla lämmöllä nopeasti kypsennettynä. Opiskeluajat selvisin pitkälle marjojen, sipulin, perunan ja sienten (ja tietysti hirvenlihan) voimin, omavaraisuus säästi rahoja muihin aktiviteetteihin. Parasta oli herkkutatit, jotka äiti aina leikkasi pieniksi kuutioiksi ja haudutti pannulla nesteet pois. Hyvää sekin oli, sellaista perinteistä suomalaista sieniherkkua, siitä sai vaikka mitä hyviä ruokia. Mutta vielä enemmän pidän nopeasti kuumalla pannulla paistetuista sienistä, näitä voi syödä ihan sellaisenaan.

Viikonloppuna tuli nautittua hyvästä lihasta kasvisten kanssa ja nyt viikolla voi keskittyä kasvimaan ja metsän antimiin sellaisenaan, elokuun sato on niin yltäkylläistä että kauppalaskutkin ovat lähes olemattomia.

kesäkurpitsaa

herneitä

sipulia

öljyä

siideriviinietikkaa
aavistus hunajaa

voita

herkkutatteja

suolaa ja pippuria myllystä

Höylää kesäkurpitsasta ihan ohuita siivuja. Lisää joukkoon herneitä ja ihan hienoksi viipaloitua sipulia. Voit käyttää mitä tahansa kasviksia salaattiin, minulla oli nyt nämä. Sekoita öljy, etikka ja aavistus hunajaa keskenään, kaada salaatin joukkoon. Anna salaatin maustua sillä välin, kun valmistat tatit.

Laita voi pannulle, pilko tatit suikaleiksi tai muuten reiluiksi paloiksi. Paista sienet hyvällä lämmöllä napakoiksi, niin että tatit saavat vähän väriä, mutta eivät ala kiehua nesteessään. Suolaa ja pippuroi maun mukaan. Nostele tatit kesäkurpitsasalaatin päälle ja nauti heti.

Yksinkertaista, niin yksinkertaista maultaan ja juuri siksi aivan ylivertaisen hyvää. Elokuuta parhaimmillaan,

Sininen perunasalaatti

Kokeilin tänä vuonna kasvattaa neljää erikoisempaa perunaa, kahta lajiketta nostin nyt mökkivierailuille. Violetta on suht kiinteä, oikeasti sinisenvioletti peruna, joka säilyttää värinsä myös keitettynä. Maku on ihan kelvollinen, toisin kuin vaikka Blue Kongolla. Tätä saatan kasvattaa ensi vuonnakin, sen verran hyvää tämä salaatti oli. Tein nyt ihan yksinkertaisen salaatin palstalta nostetusta perunasta ja sipulista.

Violetta perunaa

pari sipulia varsineen

hyviä kapriksia

hyvää öljyä

siideriviinietikkaa

suolaa

sokeria

sinappia

Keitä perunat kypsäksi. Anna niiden vähän jäähtyä, pilko ne ja sipulit kulhoon, lisää hyviä (mielellään öljyyn säilöttyjä) kapriksia. Sekoita kastikkeen aineet sekaisin, ja sekoita salaatin joukkoon. Hyvä ja ennen kaikkea mielenkiintoisen näköinen salaatti grillatun kasslerin kanssa.