maanantai 14. kesäkuuta 2021

Sauvajyvänen 10 v



Sauvajyvänen täyttää 10 v tänään, ihan uskomatonta! Tänään piti tehdä kakku juhlan kunniaksi, mutta perheen miesväki on mökillä ja eihän sitä kakkua voi tehdä, ettei muille tule paha mieli. Ja ehkä kakuttomuuteen vähän vaikutti oma 11 tunnin työpäivä, aika on aika rajallista tällaisina päivinä. Piti tehdä pavlova, laittaa siihen jäätelöä ja koristella tuoreilla kotimaisilla vadelmilla. No söimme sentään esikoisen kanssa jäätelöä ja vadelmia pihalla kylmähkössä tuulessa.

En olisi uskonut silloin 10 v sitten, että nyt olen kirjoittamassa tätä juttua. Paljon on tapahtunut tänä aikana, 10 v on pitkä aika vaikka onkin hujahtanut ohi hetkessä. Blogimaailmaa ei sellaisenaan enää ole, enkä oikeastaan tiedä mitä annettavaa tällaisella harrastusjutulla enää kenellekään on, ainakaan juttuja ei enää juurikaan lueta eikä kommentoida senkään vertaan. Kaikkea pellolla kasvattamaani saa nykyään kaupasta, reseptit haetaan muualta, eikä juolavehnäinen savipeltokaan enää innosta, ei ainakaan minua. 

Tällainen epäkaupallinen blogi ei ole missään vaiheessa ollut minkään keskiössä, mutta ehkä tällaisen aika alkaa olla kokonaan ohi. Ensimmäinen koronavuosi oli uudestaan hyvin aktiivista aikaa, mutta toinen koronavuosi on ollut ihan erilainen, hiljainen. Ja minä väsähtänyt. 

Henkilölokohtaisena avoimena päiväkirjana tämä blogi on kyllä ollut mainio, todella mainio. En ehkä muistaisi puoliakaan minulle tapahtuneista asioista tai siitä, mitä olen tehnyt näiden vuosien aikana. Ajassa tapahtuneet muutokset näkee hyvin: kun lukee vanhoja juttuja, välillä sitä jopa miettii, että minäkö se tuossa olen tuollaista kirjoittanut. Osa jutuista nolostuttaa, mutta isompi osa ei. Onneksi olen jaksanut kirjoittaa tämän 10 v muutamaa taukoa lukuunottamatta ja dokumentoida perheen juhlia ja etenkin arkea. Sauvajyvänen kiittää ja kumartaa näistä vuosista!

sunnuntai 13. kesäkuuta 2021

Kuukauden tee: niin se loppuu kuin alkoikin


Nyt kesäkuussa tulee vuosi täyteen kuukauden tee -sarjaa. Olen kirjoittanut huhtikuuta lukuunottamatta joka kuukausi jonkun teeaiheisen postauksen, välillä drinkkejä, välillä moctaileja, tai jotain ihan muuta. Sarjaa on ollut kiva tehdä ja olenkin miettinyt ihan uudenlaisia makuyhdistelmiä, ja avautunut vähän muutenkin teeasioista. 

Sarja sai alkunsa matkalla Juvalle viime vuonna heti kesäloman alkuun. Nyt päätän sarjan siihen mistä se alkoikin, eli matkalla Juvalle, tällä kertaa siskon kanssa. Pidin perjantaina saldovapaan ja treffasimme siskon kanssa suunnilleen puolessa välissä matkaa. Matkan varrella pysähdyimme Kenkäverossa ja tulomatkalla Tertin kartanossa aivan kuten viime vuonnakin. Hiljaista oli, ei ole tainnut vielä kesäsesonki alkaa; harmittavasti kaikki liikkeetkään eivät vielä olleet auki. Harvemmin olen minäkään kesäkuussa matkustellut, eli en osaa sanoa johtuiko hiljaisuus koronasta, vai siitä että oltiin vielä kesäkuun alkupuolella. 

Kurkkuleipä 💚

Matkan pääkohde oli tietenkin Wehmaan teehuone. Olin tehnyt pöytävarauksen etukäteen ja tilannut täyden kello viiden teen kummallekin. Olimme siskon kanssa ihan samiksia, joimme alkuun samanlaiset teedrinkit ja kumpikin valitsi teeksi hyvän Assamin maidon kanssa. Kaikki oli juuri niin hyvää kuin odottikin, ehkä suolainen puoli vei täpärästi voiton. Ja ne skonssit, juuri paistetut skonssit, ihan parasta!

Mukaan piti tietysti ostaa skonssijauhoseoksia, montaa teetä ja vähän suklaata. Teekannu olisi houkuttanut, samoin tuollainen lautasteline, mutta kun ei ole enää tilaa mihin uusia astioita laittaa, niin annoin järjen voittaa. Ehkä sitten ensi kerralla. 

Nyt on aika päättää kuukauden teet blogissa, siitä huolimatta että tietysti kaikkea uutta on mielessä. Loppuun kokosin vielä sarjan kaikki kirjoitukset:



Kesäkuu - loppu

tiistai 8. kesäkuuta 2021

Mökin kasvimaa melkein kylvetty



Pääsin vasta sunnuntaina kylvämään mökin kasvimaata, ja sekin jäi vähän kesken. Sain sipulit maahan, ja vähän perusjuttuja, mutta eihän minulla ollutkaan mukana porkkanan siemeniä, eikä herneitä eikä papuja. Ei selvästikään ollut riittänyt ajatusta kylvöhommiin. Porkkanoiden puuttuminen mökille viedyistä siemenistä on mysteeri, pavut ja herneet tajusin puuttuvan siitä syystä, että kasvimaa piti tehdä jo muutama viikko sitten, enkä ollut pakannut niitä mukaan ollenkaan silloin. Enkä nyt muistanut koko asiaa.

Isä lupasi laittaa perunat maahan vähän myöhemmin, eilen oli sellainen hellepäivä, että päätimme odottaa vähän viileämpää vuorokauden aikaa. Näin kirjasin kylvökset tänä vuonna, mitäänhän en maahan taaskaan merkinnyt:

Mökki

Ryvässipuli Punasipuli
Ryvässipuli Punasipuli
Punasipuli

Keltasipuli
Keltasipuli
Keltasipuli

(Porkkanalle rivi)
Keltasipuli
Palsternakka Mangoldi

Malvikki Tilli Sidesalaatti
Malvikki Tilli Sidesalaatti
Malvikki Tilli Salaatti
Ruiskaunokki Persilja Salaatti

Punajuuri
Härkäpapu

(Herneelle rivi)
(Herneelle rivi)
(Pavuille rivi)

Peruna (Siikli tai Annabelle)
Peruna (Siikli tai Annabelle)
Peruna (Siikli tai Annabelle)
Peruna Rosamunda

Tie (järjetys päinvastoin viime vuotiseen verrattuna)

Mökillä oli ihana kesäinen ilma, lämmintä olisi ollut liikaakin, mutta ei se haitannut kun pääsi uimaan 15-asteiseen veteen monta kertaa päivässä. Pihlaja kukki, omena kukki, kaikki oli yltäkylläisen vihreää, tuoksuvaa ja äänekästä. Sydän meinasi pakahtua alkukesän vehreydestä.

Keräsin reilusti raparperiä sekä mökiltä että siskoltani mehua varten, ja mökiltä vieä viimeiset pimennetyt raparperit piirakkaa varten. Nyt on 10 l kattila piripintaan tekeytymässä raparperimehuksi. Laitoin kuvan siitä, enkä harmaasta rikkaruohoisesta savimaasta, niitä on jo nähty riittämiin. 

Viikonloppu mökillä jäikin tuohon sunnuntaihin, sillä lauantaina saimme juhlia lakkiaisissa. Onnea vielä suvun uudelle ylioppilaalle, ja tietysti kaikille muillekin koulunsa päättäneille!

Omenapuu ilta-auringossa on oudon värinen

perjantai 4. kesäkuuta 2021

Etäpäiväkirja 23 - tämä oli tässä

Mänttä ja Banksy tämän viikon tiistaina


Aloitin etäpäiväkirjan pitämisen vajaa 15 kuukautta sitten. Olen tyytyväinen, että aloitin: olen ehtinyt kirjoittaa monenlaisia ajatuksia, jotka ovat olleet ajankohtaisia juuri sillä hetkellä. Tällä hetkellä muisti on aika hatara, enkä tunnu muistavan mitä on tapahtunut milloinkin, puhumattakaan, että muistaisin ajatuksiani tai tuntojani.

Olen tehnyt koko tämän ajan etätöitä, olen siis onnellisessa ja etuoikeutetussa asemassa, näin sanotaan. Mutta koville tämäkin on ottanut. Miehen kanssa tehdään päivät töitä kotona, hän olohuoneessa ja minä makuuhuoneessa. Tämän lisäksi lukiolainen ehti olla 4½ kk etäkoulussa, ja viime vuoden keväänä kumpikin lapsi jonkun kuukauden. Minun identiteetti on aika vahvasti tällä hetkellä keittäjän identiteetti. 

Vielä en tiedä millaiseen työelämään palaan elokuussa loman jälkeen, arvaan kyllä töiden jatkuvan (ainakin pääaisassa) etätöitä tehden silloinkin. Kovasti meillä suunnitellaan mitä tulevan työnteko on. Tällä hetkellä käyn silloin tällöin töissä toimistolla, ihan siksi kun voi. Yksinäistä se on sielläkin, mutta enpähän ole kotona. Pääsen valmiiseen lounaspöytään hyrisemään onnesta (ja pidättelemään onnenkyyneleitä) ja voin hakea aamiaisen kahvilasta.

Minun piti koota tähän vielä listaa jatkuvan etätyön hyvistä ja huonoista puolista, mutta ei se vaan onnistu, mieli on ihan tyhjä. En sano sitä lausetta mikä päällimmäisenä on mielessä. Muutama viikko kesälomaan, sen vielä jaksaajaksaa. 

Nyt on kuitenkin aika päättää etäpäiväkirja, ei minulla ole enää mitään sanottavaa tähän. Tämä oli tässä, mitta on täysi.