Munakoisopasta

 

Tänä kesänä minulla on ollut varsinainen munakoisohimo. Syön niitä melkein joka päivä eri tavoin valmistettuna, yksinkertaisimmallaan itketyksen jälkeen paahdan sen air fryerissa ja syön sieltä suoraan. Yhden kerran näin tehtynä minulla jäi munakoisot liian suolaisiksi. Totesin heti, että niistä kannattaa tehdä ruokaa, jonne suola laimenee. Tein ensimmäisen kerran niistä aineksista mitä sattui olemaan, mutta siitä tuli niin hyvää, että olen tehnyt (suunnilleen) samalla tapaa monta kertaa. Kuva on otettu esikoisen luota, jossa teimme tämän pastan yhdessä meille päivälliseksi. Tuo annos on hyvä kahdelle, vaikka taisi siitä vähän jäädä ylikin. 

1 munakoiso, suolaa, oliiviöljyä
3-4 tomaattia
kesäkurpitsaa (pieni tai pätkä isompaa)

2 dl hernisrouhetta (+ n. 1 dl vettä)

1-2 tl Provencen yrttiseosta

öljyä
1-2 sipulia 
lehtikaalia (jos on) 

Pastaa 80-100 g per annos, keitä ja valuta

Viipaloi munakoiso, ripottele suolaa molemmin puolin ja itketä sitä vähintään puoli tuntia. Pyyhi suolat ja nesteet pois ja paahda pannulla oliiviöljyssä, tai pyöräytä palat oliiviöljyssä ja paahda air fryerissa n. vartin verran 180 asteessa niin että viipaleet saavat riittävästi tummaa pintaa. Pilko paahdetut munakoisot, tomaatit ja kesäkurpitsa ja sekoita kaikki. Maut (=suola) saavat tasaantua pidempääkin jääkaapissa, teen tämän yleensä aamulla, tai jopa edellisenä iltana.

Kuumenna paistipannu ja mittaa hernisrouhetta ja siitä puolet vettä (käytän yleensä n. dl per hlö), anna herniksen imeä vesi, mausta Provencen yrttiseoksella. Lisää pannulle öljyä ja silputut sipulit, kuullota vähän ja lisää sitten munakoiso ja muut kasvikset. Anna hautua vähän aikaa ja sekoita joukkoon keitetty pasta. Valkosipuli sopii tähän, samoin tuore basilika. Ja kaikki kasvikset mitä sattuu olemaan, kunhan on munakoisoa, tomaattia ja sipulia.

Laiskan sadonkorjaajan "soffrito"

Yksi tärkeitä arkikokkausta helpottavia asioita on soffritto, tuo italialainen pyhä kolminaisuus - sipuli, porkkana, selleri - haudutettuja kasviksia (en nyt avaudu äffien ja t-kirjainten lukumääristä). Sitä kannattaa valmistaa iso määrä kerralla ja pakastaa, näin saa nopeasti kastikkeen, joka maistuu siltä kuin ruokaa olisi haudutettu pitkäänkin. Ensimmäisen kerran luin tästä Hannelen Kokit&Potit-blogista ja innostuin heti! Campasimpukka jatkojalosti tätä eteenpäin haudutuspadassa tehtäväksi tuossa hävinkintorjuntalaatikossa.

Olen kasvattanut porkkanaa tänä vuonna muutaman vuoden tauon jälkeen, ja upeaa porkkanaa onkin. Satoa on tullut enemmän kuin olen ehtinyt käyttää, eikä minulla ole sille säilytystilaa talven varalle. Tähän soffritoon olen upottanut monia monia kiloja sadonkorjuun kasviksia ja mieli hyrisee tyytyväisyyttä kun olen saanut kasvikset käytettyä ja säilöttyä tulevaa arkea helpottamaan. 

Olen tehnyt soffritoa useamman kerran haudutuspadassa. Suuren määrän pilkkominen ihan pieniksi kuutioiksi ottaa kuitenkin aikansa, ja vaikka kuinka pieneksi pilkon kasvikset, aina joku bongaa sellerinpalan kastikkeesta ja kysyy, että mikä tämä on. Niinpä siirryin alkuperäisestä ohjeesta vielä yksinkertaisempaan versioon, samalla käytin muutakin sadonkorjuun satoa.

Tarkkoja määriä minulla ei ole tähän, mutta olen täyttänyt ison haudutuspatani ääriään myöten täyteen. Olen myös lisännyt hävikkiuhan alla olevia kasviksia, tällä kertaa mukaan mahtui muutama tomaatti ja paprika sekä viimeisestä palstan kesäkurpitsasta pätkä. Kasvikset siis vaihtelevat sen mukaan, mitä sattuu olemaan. Porkkanaa oli nyt ylivoimaisesti eniten.

muutama kilo porkkanaa 

muutama oikein iso palsternakkaa

muutama varsi varsiselleriä

muutama sipuli

muutama tomaatti

muutama paprika

pätkä kesäkurpitsaa

nippu persiljaa

tuoretta timjamia

n. 1 dl oliiviöljyä

Kuori ja pilko kasvikset, siirrä ne haudutuspataan. Voit jättää ne aika isoiksi paloiksi, sillä kaikki soseutetaan lopuksi. Lisää myös yrtit pataan ja kaada päälle reilusti öliiviöljyä. Hauduta kasviksia asetuksella high 3-4 tuntia. Sekoita niitä muutaman kerran tänä aikana. Jatka hauduttamista asetuksella low nelisen tuntia. Ajat eivät ole tarkkoja, vähempikin riittää jos se sopii aikatauluun paremmin. Soseuta lopuksi kasvikset sauvasekoittimella soseeksi, jäähdytä ja pakasta erissä.

Nopean ja maukkaan kastikkeen saa käyttämällä valmiiksi pakastetun pussin näitä kasviksia sekä valmiiksi paistettua ja maustettua jauhelihaa (jota myös löytyy pakastimesta), tai vaihtoehtoisesti jotain mieluista lihankorviketta sekä lisäämällä purkin tai kaksi tomaattimurskaa. Kastike saa hautua saman ajan kuin pasta kiehuu ja hyvä ja maukas ruoka on valmis vartissa. Toki tämä sose sopii kaikkiin kastikkeisiin, patoihin, keittoihin, mihin vaan.

Sadonkorjuun tattipaistos

Nyt on ihan paras aika valmistaa ruokaa. Omasta maasta alkaa saada aterian ainekset, metsästä saa sieniä ja marjoja, ainakin tänä vuonna. Mökilläkin sai hakea kantarellit 20 m ovesta ja tatit 20 m toiseen suuntaan. Toin mökiltä sieniä myös muutamalle aterialle, söimme esikoisen kanssa juuri nostettuja perunoita ja kantarellikastiketta, ja sen lisukkeeksi tein paistoksen, jonka sain syödä ihan yksin (riitti kahdelle päivälle). Minulle tässä paistoksessa on upeita makuja ja rakenteita, miehen makuun tähän mahtuu hänen pahimmat inhokkinsa.

voita/öljyä
tatteja
sipuli
pieni kesäkurpitsa
pieniä härkäpapuja
sokerihernettä
lehtikaalia
suolaa ja pippuria myllystä

Laita pannulle voita ja/tai öljyä. Paista viipaloidut tatit kuumalla pannulla, siirrä syrjään. Lisää öljyä ja kuullota pilkottu sipuli puolella pannulla, toisella puolella paista pilkottu kesäkurpitsa niin, että saat vähän väriä kummallekin puolelle. Lisää härpäpavut ja sokeriherneet pannulle, sekoita kaikki ja lisää pilkottu lehtikaali. Kääntele kaikki sekaisin, anna lehtikaalin kypsyä vähän. Lisää tatit takaisin ja kääntele vielä kaikki kertaalleen sekaisin, mausta suolalla ja pippurilla. Nauti sellaisenaan tai lisukkeena.

Meillä oli ruokana ensimmäiset omat uudet potut, kantarellikastiketta (ja ei-sienensyöjille peurakastiketta) ja minulle tätä paistosta. Ihanaa sadonkorjuuta!

Härkäpapuja olisi voinut olla enemmänkin jos olisi ollut. Kesän ensimmäistä paistosta en maustanut oikein mitenkään, seuraavilla kerroilla voin kikkailla makujen kanssa, ainakin Aasiaan päin.

ps. Iso kesäkurpitsa meni taas suklaakakkuun.

Kesäkurpitsatalkoot

Tällä hetkellä kesäkurpitsaa kypsyy huimaa vauhtia, satoa kuulemma pitää kerätä kaksi kertaa päivässä normaalin yhden kerran sijaan. Lämpöaalto ja aurinkoinen helle pistää kesäkurpitsat kasvamaan huimaa kyytiä. Useammat tahot ovat käynnistäneet kesäkurpitsatalkoot viime vuoden tapaan.

Minä en osallistiu talkoisiin ostamalla keräskurpitsaa (vaikka pitäisi), sillä omalla palstalla sitä kasvaa yhtä huimaa kyytiä. Minun osallistuminen talkoisiin tulee tässä, eli keräsin muutaman erittäin onnistuneen kesäkurpitsareseptin muistutukseksi, että mitä kaikkea siitä voi tehdä. Minä käytän kesäkurpitsaa ehkä eniten siten, että jatkan kesäkurpitsalla oikeastaan mitä tahansa ruokaa.  Nämä ovat minun lemppareita:

Kuten sanoin, eniten kesäkurpitsaa tulee käytettyä kastikkeiden jatkeena. Lasten lempparia on tietysti jauhelihakastike ja pasta.

Tämä salaatti on aivan ihana, perunat nostettu ja sopivan pieni kesäkurpitsa poimittu taas. Olen tekemässä tätä salaattia nyt viikonloppuna hirvipurilaisten lisäksi. 

Jos ylempi perunasalaatti on hyvä lisuke, on tämä papusalaatti hyvä ateria ihan sellaisenaan. Hellepäivänä ei paljoa muuta tarvitse. Pavut alkavat olla ainakin minulla syötäviä nekin, eli tämä on ihan loistava tämän hetken sesonkisalaatti.

Tässä toinen salaatti, ihana kvinoa-salaatti joko lisukkeeksi tai ateriaksi. Suosittelen tätäkin. 

Voiko kesäkasvikset olla tästä kauniimpia? Tähän salaattiin voi laittaa mitä tahansa on parhaillaan saatavilla, ja kaiken kruunaa upea, mutta yksinkertainen kastike.

Ja sopiihan se kesäkurpitsa leivällekin oikein hyvin. 

Tämä on yksi lempikeitoistani. ihana piparjuurinen keitto niiltä ajoilta kun Kotiliesi oli vielä minulle sopiva lehti.

Ja kuten arvata saattaa, kesäkurpitsa, pekoni ja pasta yhdessä ovat täysosuma! Niin yksinkertaista, niin täydellistä.

Ja mikään ruokakooste ei ole valmis ilman jotain herkkua. Joten jälkiruuaksi kannattaa tehdä suklaakakkua (ylin kuva), tämä maistuu myös niille jotka eivät niin kesäkurpitsasta välitä. Ei ehkä kannata kertoa että kakussa on yli puoli kiloa kesäkurpitsaa.

Tässä on muutamia hyviä kesäisiä sesonginmukaisia kesäkurpitsareseptejä. Kannattaa kokeilla vaikka kaikkia, niin hyviä nämä ovat. Ja loput kesäkurpitsat voi laittaa kaikkeen muuhun ruokaan, wokkeihin, keittoihin ja kastikkeisiin, mihin vaan.

Sikurirousku-kuha

Minun etäpäivän lounaille nauretaan töissä aavistuksen verran, toivottavasti kuitenkin ihan hyväntahtoisesti... Tässä on yhden etäpäivän lounas, tekemiseen meni aikaa ehkä kaikkineen n. 10 minuuttia (vähemmän aikaa kuin kävelee Pihkaan), ja sen söi nopeasti. Ja ennen kaikkea siitä tuli hyvä olo ja mieli, kala ja sienet ovat selvästikin varsinaista aivoruokaa.

Edellisen päivän kala-aterialta jäi yhden annos kuhaa, joten muutin lounassuunnitelmat ja tein kalaruuan. Sikurirousku tuoksuu currylle, ja halusin jatkaa sitä makumaailmaa sopivilla mausteilla. Tuo 5 g kuivattuja sikurirouskuja oli yli kymmenen pientä sientä, en ole ihan varma kuinka tarkka vaaka on noilla pienillä määrillä. Minä olen siis kuivannut sikurirouskut kokonaisina, koska ovat niin sieviä mutta ohuita sieniä. Ja täytyy todeta että Firenzen pitkä on erinomainen kesäkurpitsa myös näin myöhään syksyllä isoksi kasvaneena. Upea maku ja kiinteys myös paistamisen jälkeen.

150 g kuhaa

1 lime

1 tl raastettua inkivääriä

½ Aji Cristalia tai muuta mieleistä chiliä
n. 5 g kuivattua sikurirouskua jauhettuna
1 tl korianterin siemeniä

suolaa

öljyä

1 sipuli

200 g kesäkurpitsaa

½ tl fariinisokeria

Leikkaa kuha suikaleiksi. Purista limestä mehu, lisää raastettu inkivääri, pilkottu chili sekä sienet ja korianterin siemenet morttelin kautta, mausta suolalla, sekoita kaikki kalojen kanssa sekaisin.  Kuullota suikaloitua sipulia pannulla, lisää kesäkurpitsa, paista hetki. Lisää kalat sekaan, taita vähällä makeudella. Paista niin, että kala on kypsää ja kasvikset sopivia. Hyvä etäpäivän ruoka ihan tällaisenaan. Tästä saisi varmasti myös hyvän keiton lisäämällä kookosmaitoa ja vaikka nuudeleita.

Peruna-kesäkurpitsasalaatti

Tämä on maailman yksinkertaisin perunasalaatti, mutta silti se on hyvin ainutlaatuinen maultaan. Varmasti hyvää tulee millä tahansa kiinteällä perunalla ja tavallisella kesäkurpitsalla, mutta kyllähän tämä on erityisen hyvää juuri nostetuista Pink fir Apple -perunoista ja tuoreesta Lungo di Firenze -kesäkurpitsasta. Yksinkertaista hyvää ruokaa, jota olisi voinut tehdä enemmänkin. Tämä annos oli sopiva kahdelle muiden salaattien lisänä, niin hyvää, että harmittaa etten tehnyt isompaa annosta. 

Perunat jäivät minulla aika pieniksi tänä vuonna, Pink fir Apple on suht pieni peruna muutenkin. Se on minusta ylivertainen salaattiperuna, en ole parempaan törmännyt. Samoin Lungo di Firenze on paras kesäkurpitsa minkä tiedän, muita en enää kasvata. 

7 pientä perunaa (tai 3 isompaa)

pala pienestä Lungo di Firenze -kesäkurpitsasta

½ sipulia

2 rkl ranskankermaa

½ sitruunan mehu

1 tl Dijon-sinappia

ripaus suolaa

ripaus sokeria

Keitä perunat kypsäksi suolatussa vedessä. Pilko kesäkurpitsa kuutioiksi ja sipuli ihan pieneksi. Viipaloi kuumahkot perunat, sekoita kesäkurpitsa ja sipuli joukkoon. Sekoita ranskankerma, sitruunamehu ja sinappi, mausta ripauksella suolaa ja sokeria, tarkista maku. Lisää kastike salaatin joukkoon ja nauti lämpimänä (tai kylmänä jos jotain jää). Tätä tehdään uudestaan.

Kesäkurpitsa-suklaakakku

Tähän aikaan vuodesta satoa tulee suorastaan pakahduttavaa vauhtia. Oikeasti juuri nyt pitäisi olla lomalla keräämässä satoa maasta ja metsästä sekä säilöä aamusta iltaan. Erityisen huonosti tähän aikaan sopii jokavuotiset työmatkat. Tällä kertaa poissaollessani etenkin kesäkurpitsat olivat ryöpsähtäneet jättimäisiksi. Minä en pidä näiden jättimäisten makua mitenkään ihmeellisenä, vaikkakin täytyy sanoa että Lungo di Firenze maistuu isonakin paremmalta kuin taviskesäkurpitsat pienenä. Mutta ei se silti ole riittävän maukas kuten pieni napakka on salaatissa tai täytettynä uunissa, eli kyllä nämä isot on työstettävä toisella tapaa. 

Osan pakastan raasteena kastikkeita varten, osasta teen keittoa, ja kyllähän sitä kakkuakin on tehtävä. Jo illalla ajattelin että haluaisin tehdä suklaista kakkua, ja vähän googlailin ohjeitakin, mutta mikään ei oikein iskenyt, loppujen lopuksi melkein kaikki löytämäni reseptit olivat niitä samoja. Mutta kuinka ollakaan, aamulla huomasin että Martha Stewart oli laittanut instaan Chocolate Zucchini Breadin ohjeen. Tämä oli selvästi kosmista telepatiaa, joten tein kakun sen ohjeen mukaan, soveltaen meidän mittoihin sopivasti. 

Ohjeessa kakku oli kuorrutettu tomusokerikuorrutteella ja unikon siemenillä, mutta minä jätin sen tekemättä. Tein kakun näin:

115 g voita

5 dl jauhoa

4 dl sokeria

0,6 dl tummaa kaakaojauhetta

2 tl leivinjauhetta

1½ tl suolaa

½ tl ruokasoodaa

1 tl vaniljajauhetta (tai 2 tl vaniljauutetta)

4 isoa munaa

reilu 7 dl raastettua kesäkurpitsaa (n. 500 g)

145 g tummaa suklaata (Pandan suklaalevyt on taidettu mitoittaa myös unssien mukaan)

Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Sekoita kaikki kuivat aineet hyvin keskenään. Sekoita toisessa kulhossa munat, sulatettu voi ja kesäkurpitsaraaste (ja vaniljauute, jos käytät sitä). Sekoita nämä kaksi seosta keskenään, ja lisää lopuksi sulatettu suklaa (sulata suklaa joko vesihauteessa tai varovaisesti mikrossa). 

Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa n. 1 h 20 minuuttia. Alkuperäisessä ohjeessa kakku paistetaan pitkulaisessa leipävuuassa, mutta minä tykkään paistaa nämä aina kuivakakkuna.

Tänään on Suomen luonnon -päivä. Minulla on Suomen luonnon päivä joka päivä, olen onnekas siinä suhteessa. Tänään on myös Syödään yhdessä -päivä. Minulla on Syödään yhdessä -päivä joka päivä, olen onnekas siinäkin suhteessa. Paitsi jos sattuu olemaan (lasten mielestä) Katsotaan yhdessä pahaa ruokaa -päivä. Tänään on myös Sadonkorjuu-päivä, ja sitä se totisesti on.

Tämä resepti sopii hyvin kesäkurpitsatalkoisiin. Kukkakaalitalkoot meni ohi työmatkan takia, mutta onneksi on tämä viikonloppu aikaa kokkailla ja säilöä mm. kukkakaalia ja kesäkurpitsaa. Kun kesäkurpitsaa pursuaa joka paikassa, kannattaa todellakin upottaa osa siitä suklaakakkuun.

Herkkutattia ja kesäkurpitsaa

Herkkutatti on yksi lempisienistäni. Erityisesti tykkään siitä kuivattuna ja vähintään yhtä paljon pidän siitä hyvin paistettuna, sellaisena kovalla lämmöllä nopeasti kypsennettynä. Opiskeluajat selvisin pitkälle marjojen, sipulin, perunan ja sienten (ja tietysti hirvenlihan) voimin, omavaraisuus säästi rahoja muihin aktiviteetteihin. Parasta oli herkkutatit, jotka äiti aina leikkasi pieniksi kuutioiksi ja haudutti pannulla nesteet pois. Hyvää sekin oli, sellaista perinteistä suomalaista sieniherkkua, siitä sai vaikka mitä hyviä ruokia. Mutta vielä enemmän pidän nopeasti kuumalla pannulla paistetuista sienistä, näitä voi syödä ihan sellaisenaan.

Viikonloppuna tuli nautittua hyvästä lihasta kasvisten kanssa ja nyt viikolla voi keskittyä kasvimaan ja metsän antimiin sellaisenaan, elokuun sato on niin yltäkylläistä että kauppalaskutkin ovat lähes olemattomia.

kesäkurpitsaa

herneitä

sipulia

öljyä

siideriviinietikkaa
aavistus hunajaa

voita

herkkutatteja

suolaa ja pippuria myllystä

Höylää kesäkurpitsasta ihan ohuita siivuja. Lisää joukkoon herneitä ja ihan hienoksi viipaloitua sipulia. Voit käyttää mitä tahansa kasviksia salaattiin, minulla oli nyt nämä. Sekoita öljy, etikka ja aavistus hunajaa keskenään, kaada salaatin joukkoon. Anna salaatin maustua sillä välin, kun valmistat tatit.

Laita voi pannulle, pilko tatit suikaleiksi tai muuten reiluiksi paloiksi. Paista sienet hyvällä lämmöllä napakoiksi, niin että tatit saavat vähän väriä, mutta eivät ala kiehua nesteessään. Suolaa ja pippuroi maun mukaan. Nostele tatit kesäkurpitsasalaatin päälle ja nauti heti.

Yksinkertaista, niin yksinkertaista maultaan ja juuri siksi aivan ylivertaisen hyvää. Elokuuta parhaimmillaan,

Kurpitsan kylväminen

Tässä tulee perjantain pikkuvinkki kurpitsojen, kesäkurpitsojen, kurkkujen jne. siementen kylvämiseen. Voi olla että kaikki tietävät tämän jo, mutta minulle tämä selvisi vasta muutamia vuosia sitten. Eli kurpitsan siemenet kannattaa kylvää kuvan osoittamalla tavalla, kapea kärki suoraan alaspäin. Tämä lisää itävyyttä huimasti, koska siemen on siinä asennossa mullassa josta kasvi alkaa kasvaa.

Tästä taisi tulla blogihistoriani lyhyin postaus :)

Spagettikurpitsamarmeladi

Sadonkorjuu on siinä vaiheessa, että kaikkea tulee enemmän kuin ehtii syödä ja säilöä. Keittiön pöydällä odottaa vino pino kesäkurpitsoja pakastimeen pääsyä. Hain myös viimeiset spagettikurpitsat, niistä yksi oli mennyt huonoksi ennen isoksi kasvamistaan, kaksi kohtuukokoista sain vielä talteen. Keitin niistä toisen, siitä osa päätyi wokkiin, ja lopuista tein marmeladin sitruunan kanssa. Täytyy sanoa, että paras kurpitsoista tehty marmeladi mitä olen eläessäni syönyt/tehnyt. Tätä tulen tekemään uudestaan, niin hyvää se oli. Tästä tuli aika pieni annos, vain pari purkkia, sillä kurpitsa oli aika pieni, ja siitäkin oli jo osa mennyt ruokaan.

500 g spagettikurpitsaa

2 sitruunaa

1 pkt hillo-marmeladisokeria (330 g)

Halkaise spagettikurpitsa ja poista siitä siemenet ja niitä ympäröivä pehmeä sisus. Pilko puolikkaat reiluiksi paloiksi ja keitä niitä vedessä muutama minuutti, niin että haarukalla irrottaessa spagettimainen sisus irtoaa hyvin. Irrota sisus kuorista ja laita kattilaan. Pese sitruunat hyvin, raasta niistä kuoren keltainen osa ja purista mehu. Lisää sitruunan kuoriraaste ja mehu kattilaan ja lisää sokeri. Keitä marmeladia viitisen minuuttia ja purkita steriloituihin purkkeihin.

Hyvää leivän päällä, hyvää kesäkurpitsaleivällä (zucchini bread) ja hyvää ihan miten vaan! Parempaa kuin sitruunamarmeladi, parempaa kuin kurpitsamarmeladi. Helppoa hyvää!

Jatkettu jauhelihakastike: arjen pelastaja

Tämä on meidän perusruokaa, sitä arjen pelastajaa silloin, kun on tavallista hektisempää töissä, työmatkoja, lastenhoitajaa, vaaria, milloin mitäkin järjestelyä. Tai muuten vaan laiskottaa. Sitä ruokaa millä kierretään se, ettei tässä perheessä kukaan syö eineksiä. Kun tiedän jotain erikoista tulevan teen yleensä aina ison kattilallisen suunnilleen tälläistä kastiketta, vihanneslajit saattavat vähän vaihdella saatavuuden mukaan, aivan kuten lihat ja mausteetkin. Mutta perusidea on tehdä viiden litran kattila täyteen ja jakaa kastike sopiviin annoksiin pakastimeen. Ja sitten tarvittaessa sulattaa ja lämmittää kastike ja keittää joko pasta tai perunat kaveriksi.

Nyt kaikki kasvikset ovat palstalta, lihat maatilatorilta sekä omasta pakastimesta ja tomaattimurskat kaupasta. Pidän lautasmallin mielessäni kastiketta tehdessä, ja tätä syödessä ei olekaan ihan pakko olla lisukkeena muuta kuin pastaa tai perunaa, ja silti pysytään melko lähellä suositeltavaa lautasmallia. Kuka sitten ruokkiikin lapset ja itsensä, hänen ei tarvitse miettiä mitä tarjota lisukkeena. Ja tästä tykkää niin lapset kuin aikuisetkin (kunhan vaari saa perunoita lisukkeena).

1 kg porsaan jauhelihaa

500 g hirven jauhelihaa

500 g naudan paistijauhelihaa

mausteita (pippureita, paprikaa, chiliä, timjamia jne.)

2 kg tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia/tomaattipuretta

4 isoa sipulia

1 rkl suolaa

3 rkl fariinisokeria
1-2 rkl punaviinietikkaa
3 rkl vehnäjauhoja
500 g raastettua porkkanaa

250 g raastettua palsternakkaa

500-750 g raastettua kesäkurpitsaa

kourallinen yrttejä (basilikaa, oreganoa, timjamia, meiramia jne.)

Paista jauhelihat pienissä erissä pannulla. Mausta jokainen erä haluamallasi tavalla. Siirrä lihat isoon kattilaan. Kaada joukkoon tomaattimurskat ja paseeratut tomaatit ja vähän tomaattipuretta. Kuori ja pilko sipulit, kuullota niitä pannulla, lisää kastikkeen joukkoon. Lisää suola, fariinisokeri ja etikka, lisää vehnäjauhoja jos haluat vähän suurustaa kastiketta. Raasta juurekset raastimen hienolla terällä, lisää kattilaan. Anna kastikkeen kiehua hyvä tovi, suunnilleen tunti ainakin jos on aikaa. Raasta kesäkurpitsa hienoksi ja lisää se ja tuoreita yrttejä kastikkeeseen. Anna vielä kiehahtaa ja nauti pastan kanssa. Loput voi pakastaa kunhan kastike on jäähtynyt.
 

Tahinikastike papusalaatille

Tämän salaatin idea löytyy jälleen kerran River Cottage Veg Everyday -kirjasta. Jätin kyllä salaatista pois kaikki vapaaehtoiset jutut pois, samoin salaatin, mutta muuten se on kuin ohjeessa (kuvia ei kannata vertailla) ;)

Minulla on yhtäkkiä kasvanut hillitön määrä papua, ja tahiniakin ostin silloin hummusta varten, joten ajattelin yhdistää nämä kaksi. Tämä annos on neljälle, mutta minä sain tästä salaatista kaksi "pääruokaa" ja vähän päälle. Kastiketta jäi vielä yli, ja söin sen uunilohen kanssa.

Kastike:
½ valkosipulin kynsi murskattuna
2 rkl tahinia (sekoita hyvin ennen kuin lusikoit sitä)
½ sitruunan kuori ja mehu
½ appelsiinin mehu
2 rkl öljyä
½ tl hunajaa
suolaa ja pippuria

Salaatti:
öljyä paistamiseen
n. 400 g kesäkurpitsaa
½ sitruunan mehu (jätin pois)
½ kypsää Aji cristal-chiliä (ohjeessa 1 punainen chili)
125 g papuja, minulla oli ainakin tuplaten se määrä
(muutama kourallinen salaatinlehtiä, tämän minä jätin pois, samoin mintun ja kuivatut tomaatit, joiden perässä luki "optional")

Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Viipaloi kesäkurpitsa, paista pannulla muutama minuutti kummaltakin puolelta. Keitä pavut sopiviksi (näille pavuille reilu 5 min), minulla oli valkoisia, mustia (nuo tumman vihreät) ja littanoita vihreitä papuja. Siirrä pavut kylmään veteen, valuta ja anna kuivahtaa. Pilko chili pieneksi ja sekoita kaikki salaattiaineet sekaisin. Kaada päälle kastike, ja nauti. Hugh, olet nero!

Kesäpasta bottargalla

Minä tein talvella bottargaa eli suolakuivattua mätiä mateen mädistä. Tällä kertaa käytin sitä pastan mausteena,  johon se sopikin todella hyvin. Bottarga on hyvin suolaista, enkä lisännyt kasvisten joukkoon suolaa ollenkaan, ja hyvä niin.

Tähän ruokaan ei ole mitään oikeaa reseptiä, vaan voi käyttää mitä tahansa vihanneksia mitä onkaan ja minkä verran haluaa. Minulla oli tällä kertaa

öljyä

sipulia

kyssäkaalia

paprikaa

kesäkurpitsaa

punaisia pikkutomaatteja

oranssi tomaatti

valkosipulia

pienilehtistä basilikaa

bottargaa pieniksi leikattuna

keitettyä pastaa

Silppua kasvikset halutun kokoisiksi ja muotoisiksi. Laita ne pannulle kypsymisjärjestyksessä, minä laitoin tuossa järjestyksessä mitä kirjoitinkin. Keitä samalla pasta sopivaksi. Valuta pasta ja sekoita kasvikset joukkoon, lisää reilusti silputtua basilikaa. Ripottele päälle parmesania haluttaessa ja lopuksi sopivasti raastettua tai pilkottua bottargaa. Kesäistä ja kalaista ilman kalaa. Hyvää!

Kvinoaa, kesäkurpitsaa ja sipulia

Kun karnivorit ovat poissa niin herbivorit hyppivät pöydällä, niinhän se vanha suomalainen sananjalka toteaa. 

Löysin River Cottage Veg Everyday -kirjasta mukavankuuloisen ja ennen kaikkea helpon ja nopean ohjeen. Tein ohjeen puolikkaana, mutta laitan tähän sen sellaisena kuin se oli kirjassa, neljälle sopivana.

200 g kvinoaa

voita/öljyä

800 g kesäkurpitsaa

3 sipulia

muutama oksa timjamia

3 valkosipulin kynttä

kourallinen sileälehtistä persiljaa

sitruunamehua

50 g pinjansiemeniä paahdettuna (apua, unohdin tämän)

suolaa ja pippuria

Huuhtele kvinoa, ja keitä se pussin ohjeen mukaan. Minulla oli nyt sellaista, johon tuli 1 osa kvinoaa, 2 osaa vettä, haudutus n. vartti. Valuta kvinoasta vedet pois. Sillä välin leikkaa kesäkurpitsa viipaleiksi, kuori ja pilko sipulit ja paista niitä voi-öljyseoksessa kunnes sipulit ovat ihan pehmeitä ja kesäkurpitsat alkavat saada väriä pintaan (meni ehkä aavistuksen toisinpäin...). Lisää loppuvaiheessa pilkotut valkosipulit ja paista vielä joku minuutti. Sekoita valutettu kvinoa, kasvikset ja pilkottu persilja keskenään, purista sekaan maun mukaan sitruunamehua jas rouhi suolaa ja pippuria sopivasti. Paahda pinjansiemenet ja kaada päälle, minä vaan jotenkin unohdin koko siemenet. Hyvää, suorastaan tosi hyvää.

Ruuan lisäksi söin samasta kirjasta otetun ohjeen mukaista kyssäkaali"carpacciota". Siinä oli yksinkertaisesti kyssäkaalia, kovaa vuohenjuustuustoa (Kolatun Waldemar), timjamia, merisuolaa, pippuria, sitruunamehua ja öljyä. Suosittelen.

Kesäkasviksia

Tämä on sitä aikaa vuodesta, kun palstalla käydessä on aina jotain tuomista kotiin. Eilen toin ison kassillinen herneitä, lehtikaalia, sipuleita, palsternakkaa ja porkkanaa. Tänään toin porkkanoita, puna-, kelta- ja raitajuuria, kesäkurpitsaa ja kyssäkaalia. Olin löytänyt River Cottage Veg Everyday kirjasta kivan reseptin "Shaved summer veg". Kaikkea muuta löytyi paitsi ohjeessa ollutta retiisiä, mutta ilman sitäkin pärjäsin hyvin. Kastikkeen tein mittaamatta, mutta laitan tähän ohjeeseen kuten kirjassa oli, aika lähelle minullakin meni :)

1 tl englantilaista sinappia

2 tl hunajaa

1 rkl sitruunamehua

4 rkl öljyä

suolaa ja pippuria myllystä

Laita kaikki kastikeainekset purkkii ja ravista hyvin. Siitä tulee paksua, todella hyvää kastiketta.

2 pientä punajuurta (minulla oli kelta- ja raitajuuri)

1 kyssäkaali

1 pieni kesäkurpitsa (minulla Firenzen pitkä)

Kuori kyssäkaali ja kelta- ja raitajuuri (tai punajuuret). Viipaloi ne ja kesäkurpitsa mandoliinilla tai jollain muulla laitteella/terävällä veitsellä jolla saat ihan ohuita viipaleita. Sekoita kaikki ja kaada kastiketta päälle.

Aivan yksinkertainen idea, mutta niin toimiva salaatti. Mukavaa pureskeltavaa, ja kastike sopi ihan älyttömän hyvin kasvisten kanssa. Tätä tulee tehtyä toistekin.

ps. Perustin vadelmapenkin palstalle. Sain palstanaapurilta vadelmanpoikasia, ja nyt on minullakin yhdellä reunalla vadelmapenkki. Marjoja odotellessa....

Purjolla täytetty kesäkurpitsa

Tässä voisi oikeasti olla kurpitsaa, mutta eihän minulla niitä tänä(kään) vuonna kasva (olen "traumatisoitunut" lapsuuden kurpitsapikkelsistä, enkä pidä pahemmin pumpkin piestäkään). Mutta jättimäinen Baby Round-kesäkurpitsa oli päässyt yllättämään, ja ajattelin sen sopivan tähän ruokaan, sillä kurpitsa oli todellakin mehukkaimmat päivänsä ohittanut. Ohje on River cottage Veg Everyday -kirjasta, ja kuului niihin  "muutamaan" kymmeneen reseptiin jotka päätin tehdä heti silloin kun selasin kirjaa ensimmäisen kerran.

Omat purjot ovat vielä vähän pikkuisia, joten kävin ostamassa puntin purjoa Hakaniemen torilta. Ei haitannut, että jouduin tunkemaan purjot reppuuni silkkisen iltapuvun kanssa sulaan sopuun. Edes sekään ei haitannut että muut nauroivat "sulla pursuaa purjot repusta" ja "mitä onko sun iltapuku tuolla purjojen joukossa". Jep, olihan se :D Nyt kelpaa kuitenkin syödä hyvää purjokeittoa kesäkurpitsasta.

Tähän pitäisi käyttää pienempiä kesäkurpitsoja niin, että jokainen saisi omansa, mutta en vaan raatsinut jättää tuota jättiläistä käyttämättä, joten tein koko keiton yhteen isoon kesäkurpitsaan.

voita

2 isoa purjoa (minulla 4 pienempää)

1 iso kesäkurpitsa (ohjeessa 2-4 kurpitsaa, 800-400 g jokainen)

1 tl sinappia

4 rkl creme fraichea

125 jotain hyvää kovaa juustoa

suolaa ja pippuria

timjamia

Laita voi sulamaan pannulle. Pilko purjot ihan ohuiksi viipaleiksi ja laita pannulle. Pienennä lämpöä ja laita kansi pannun päälle. Anna hautua 10 minuuttia välillä sekoittaen. 

Sillä välin tasoita tarvittaessa kurpitsan pohja niin, että se pysyy hyvin pystyssä. Leikkaa päältä kurpitsalle kansi. Koverra lusikalla (auta veitsellä tarvittaessa) siemenet ja pehmeä osa sisuksesta pois. 

Kun purjo on hautunut pehmeäksi, sekoita joukkoon sinappi, hapankerma ja raastettu juusto. Mausta seos suolalla ja pippurilla ja kaada se kurpitsan sisään, lisää sekaan muutama timjamin oksa.Laita kansi päälle, ja paista 200 asteessa n. tunti, pienemmille riittää vähän lyhyempi aika.

Tätä voisi kokeilla myös lihaisana versiona, jos vaikka lapset haluaisivat syödä kesäkurpitsaa tässä muodossa. Ja ensi kerralla käytän pienempiä kesäkurpitsoja, jotta jokainen saa omansa. Keitto oli kuitenkin hyvää, ja ympäröivä kesäkurpitsa maistui oikein makoisalta.

ps. Pakko hehkuttaa taas kerran meidän naapureita. Naapuri arveli (aivan oikein) että ilta venähti tämän päivän puolelle, joten hän kiikutti minulle hetki sitten palan aivan ihanaa omenapiirakkaa ja jätskiä. Kiitos!

Sitruunainen kesäkurpitsa

Kesäkurpitsaleipä          lehtikaalileipä            kanttarellileipä

Tämä resepti on löytö River Cottage Everyday -kirjasta, joskin reseptiä tuli seurattua vain ainesosien kohdalta. Valmistimme ystävän kanssa tässä päivänä muutamana mukavan päivällisen yhdessä. Valmistelu oli alkanut päivällä Hakaniemen torilta ja jatkui oman palstan kautta keittiöön. Söimme hyvää maalaisleipää kolmella eri päällisellä. Yksi leipä tehtiin uunissa, päällä oli lehtikaalia, sipulia ja Waldemaria (vähän lehtikaali-pitsan tyyliin). Loput leivät sivelin valkosipuliöljyllä ja käytin grillivastuksen alla. Niiden päälle oli sitten hyvä laittaa paistettua kanttarellia ja sipulia, sekä tuota sitruunaista kesäkurpitsaa:

pieni kesäkurpitsa

öljyä

valkosipulia

timjamia

sitruunan kuorta

sitruunamehua

basilikaa

suolaa, pippuria

Viipaloi kesäkurpitsat ja paista niitä muutama minuutti öljyssä. Lisää valkosipuli, timjami ja sitruunankuori joukkoon ja jatka hetki paistamista. Puserra päälle tippa sitruunamehua, lisää basilika, suola ja pippuri ja kasaa leivän päälle. Syötiin leivät salaatin silloin kanssa, oli hyvää. Ja koska oli niin hyvää ja kaikkia raaka-aineita jäi yli, tein seuraavana päivänä samanlaisen annoksen, siitä tuo kuva.

Pekoni-kesäkurpitsa-pasta

Tämä on niin yksinkertainen resepti, että mietin jo että viitsinkö postata sitä ollenkaan. Mutta ehkä tämä ruoka on hyvä muistutus siitä, että kun raaka-aineet ovat riittävän hyviä, mitään mausteita ei tarvitse. Ja että nopeastikin voi saada hyvää ruokaa, tämä valmistuu samassa ajassa missä pasta kiehuu.

100 g savustettua siankylkeä (Benjamin maatilatorilta)

1 isohko sipuli

1 ison nyrkin kokoinen Baby Round kesäkurpitsa (tai mikä muu tahansa)

halutessa loraus kermaa

Pilko siankylki kuutioiksi. Paista niitä hetki valurautapannulla niin, että rasva alkaa vähän irrota. Silppua sillä välin sipuli, lisää joukkoon. Anna näiden hautua niin, että sipulista tulee pehmeää. Pilko sillä välin kesäkurpitsa ja lisää joukkoon, halutessa voit lisätä pienen kermatilkan. Anna hautua pieni hetki ja syö pastan (ja parmesanin) kanssa.

Spagetti bolognese sauvajyväsen tapaan = herkkukastike

Meillä on siinä mielessä tavallinen perhe, että spagetti bolognese on koko perheen herkkuruokaa ja ehkä yleisin toive lasten listalla. Esikoinen oli n. 2 v kun nimesi kastikkeen herkkukastikkeeksi, ja sillä nimellä se on kulkenut perheessämme siitä lähtien. Ruoka on siitä kiva, että siihen ei kyllästy, sillä se ei ole koskaan ihan samanlaista. Näennäisen pitkästä ohjeesta huolimatta se on helppo ja yksinkertainen ruoka valmistaa aina sen mukaan mitä sattuu kaapissa olemaan. Ja ruokaan on helppo piilottaa kasviksia (esim. soseena pakastettua kesäkurpitsaa) eikä kukaan valita niistä, ei sillä että meillä muutenkaan asiasta valitettaisi, mutta tiedän sen olevan ongelma jossain lapsiperheissä. Tähän ruokaan ei ole mitään oikeaa reseptiä, enkä koskaan mittaa mitään aineksia mutta suunnilleen näin sitä tulee tehtyä:

500 g jauhelihaa
250 g tomaattimurskaa
250 g paseerattua tomaattia
1 rkl tomaattipyrettä
2 rkl tomaattiketsuppia
1 rkl öljyä
1 iso sipuli pilkottuna
½ tl mustapippuria
½ tl valkopippuria
1 tl timjamia
1 rkl paprikajauhetta
1 rkl fariinisokeria
2 tl suolaa
2 rkl vehnäjauhoa (2 dl vettä)
1 tl oreganoa ja/tai basilikaa

Lisäksi joskus jotakin tai kaikkia näistä:
1-2 tl worchester-kastiketta
1 porkkana raastettuna
1 pieni palsternakka raastettuna
½ kesäkurpitsaa raastettuna= n. 2-3 dl tai ½ l soseutettua kesäkurpitsaa
viherpippuria
chiliä
cayennepippuria
valkosipulia


Ruskista jauheliha pannulla, lisää mausteet samalla. Kaada jauheliha kattilaan, jossa kaikki tomaatit (paseeratun tomaatin sijaan voi olla tomaattimurskaa), sokeri ja suola. Kuullota sipuli öljyssä, lisää haluttaessa worchester-kastike. Kaada sipuli kattilaan ja hämmennä. Lisää vehnäjauhot mieluiten siivilän läpi tai vesitilkassa ja sekoita hyvin. Anna kiehua miedolla lämmöllä haluttu aika (15–60 min) välillä sekoittaen ja lisää lopussa oreganoa tai basilikaa ja haluttaessa valkosipulia. Jos käytät muita vihanneksia, lisää porkkanat ja palsternakka alussa, ja kesäkurpitsa ihan lopussa niin, että kastike vain kiehahtaa lisäyksen jälkeen (muuten voi alkaa maistua kitkerältä, tosin soseutettu kesäkurpitsa ei ole niin tarkkaa). Määrät ja ohje ovat suuntaa antavia, ja kastikkeesta tulee joka kerta vähän erilainen. Tarjotaan spagetin ja juustoraasteen kanssa.

Tässä vaiheessa vuotta on kiva käyttää tuoreita yrttejä, niitä voi laittaa reilustikin. Nyt tein kaksinkertaisen määrän kastiketta, ja pakastan osan siitä. Kesäkuun alussa normaali ruokahuolto on aavistuksen haastavampaa, sillä pitää varata lounassyömisiä pikkukoululaiselle, sekä miettiä mitä lastenhoitaja voi helposti lämmittää niinä päivinä kun on meillä.

Lehtikaali-ufo-pasta

Kuka sanoo ettei Suomessa ole mahdollista saada vihreitä kasviksia ulkoa keskellä kovaa talvea? Oli pakko kaivaa lumen alta lehtikaalit esiin ja katsoa että ovatko vielä käyttökelpoisia. Ja siellä ne odottivat vihreinä ja yhtä maukkaina kuin syksyllä, siitä huolimatta että päällä oli metri lunta! Tämä kasvi saa ensi keväänä myös omalta pihalta reilusti tilaa, se on varma.

Otin myös viimeisen ufo-kesäkurpitsan käyttöön. Se kieltämättä oli ehkä parhaat hetkensä ohittanut, mutta chiliöljyssä paistaen siitä sai oivan lisän pastalle. Tavallinen, tai mikä tahansa, kesäkurpitsa sopii varmasti ihan yhtä hyvin. Muistoja kesästä, olkaa hyvä:

chiliöljyä

pala ufo-kesäkurpitsaa pieninä paloina

kourallinen pari lehtikaalia

valkosipulia

Tässä oli hyvä paikka alkaa kaivaa.

pastaa

parmesaania

sitruunankuorta raastettuna

suolaa

Kuullota kesäkurpitsaa ja ja lehtikaalia reilussa öljytilkassa ja valkosipulissa. Samaan aikaan keitä pasta sopivan kypsäksi. Valuta siitä vesi, sekoita kasvikset joukkoon, raasta parmesaania ja lisää sitruuruunankuorta. Aika hyvää, suorastaan kesäistä.