|
Kuva elokuun puolestavälistä, tässä on vain pieni osa sipuleista |
Tämä vuosi on neljäs kylmä kesä peräkkäin täällä. Poikkeuksellisen tästä tekee se, että sekä kevät, alkukesä, kesä ja loppukesä ovat kaikki olleet kylmiä, viime vuosinahan aina joku pätkä on ollut lämmin. Myös vettä on riittänyt täällä päin, kuivia kausia ei ole ollut ollenkaan. Talvi ei sitten ollutkaan kylmä, samaa tuntuu olevan nykyisin aina sekä jouluna että juhannuksena.
Kylmyydestä ja harmaudesta johtuen tänäkään vuonna ei tule omaa kirjoitusta ruukkupuutarhasta, sillä satoa ei kertakaikkiaan tule. Muutama tomaatti ja joku kymmen chiliä tulossa, siinä kaikki. Neljäs peräkkäinen huono vuosi. Saatan vielä ensi vuonna yrittää, mutta sitten ehkä lopetan ruukkuviljelyn, vaikka muistoissa onkin huimia satovuosia.
Kylmästä kesästä huolimatta sadonkorjuu on ollut tänä vuonna yltäkylläistä. Satoa alkoi tulla selvästi myöhemmin kuin normaalisti, mutta sitä kyllä riittää ja riittää. Sato on ylittänyt kaikki odotukset ja ollut osin mukavasti yllätyksellinen. Sen ainakin tässä vuosikymmenten aikana on oppinut, että oli kesä millainen tahansa, niin aina joku onnistuu hyvin. Lajikirjo toimii vakuutuksena sadon varalle pienessäkin mittakaavassa.
Vuoden 2017 onnistujat
Sipuli - näin hyvää sipulisatoa ei ole tullut vuosiin. Nostin pääsadon aikaa sitten, ja hyvä niin, alakuvasta saattaa nähdä, ettei sipulit enää ole säilyvyyden kannalta parhaita.
Lehtikaali - aivan huima sato priimaa lehtikaalia, ei ötököitä eikä muita tuhoja. Makeaa hyvää kaalia niin paljon kuin ikinä jaksaa syödä.
Salaatti - tämän vuoden suurin yllättäjä. Minä joka pidin salaattia sellaisena turhakkeena joka ei maistu millekään ja on muutenkin tylsää, olen muuttanut mielipiteeni totaalisesti. Upeaa, rapeaa ja makeaa salaattia on syöty todella paljon tänä kesänä.
Härkäpapu - myöhäinen sato, mutta sitäkin maistuvampi. Olen jo seonnut laskuissa, että kuinka monta ämpärillistä olen sitä prosessoinut, ja ehkä puolet on vielä pellossa. Upea kasvis jota viljelen maanparannuksen takia, mutta ei tälläinen satokaan ole sivuseikka. Katson illalla tunnin pari televisiota ja pistän ämpärillisen tai kaksi palkoja syötäväksi, hidasta hommaahan se on. Suurin osa on pakastettu, koska niitä vaan on niin paljon.
Tilli - jonkun vuoden tauon jälkeen tilli iti hyvin ja kasvoi upeaksi.
Vuoden 2017 keskinkertaiset
Peruna - sain perunan melkein kuukautta normaalia myöhemmin maahan. Palstalle tuli jokavuotinen perunarutto aika normaaliin aikaan, joten perunat eivät ehtineet kasvaa kovinkaan isoksi. Niitä on kyllä ihan riittävästi, vähän pientä, mutta aivan riittävän hyvin.
Punajuuri - punajuuri on kasvanut sellaiseksi keskinkertaisen kokoiseksi, satoa on ihan riittävän hyvin, mutta ei huipusti. Pärjätään kyllä näillä, ja varmasti säilöttävääkin riittää.
Persilja - muutaman vuoden tauon jälkeen persilja iti hyvin, mutta ei kasvanut kovinkaa isoksi (toisin kuin mökillä, siellä persilja vain vähän liioitellen on melkein puolimetristä).
Kesäkurpitsat - sain taimet pellolle tosi myöhään, ja kesti pitkään ennen kuin alkoivat kasvaa, jurottivat vaan. Satoa on kuitenkin nyt tullut ihan sopivasti, ylitarjontaa ei ole, mutta syötävää on riittävästi (liikaa jos mieheltä kysytään). Spagettikurpitsasta taitaa tulla erinomainen sato.
Kurpitsat (ehkä) - jos lämpöä riittää, tulee vielä kurpitsaakin jonkun verran. Ei niin paljoa kuin palstanaapureilla, mutta riittävästi kuitenkin.
Vuoden 2017 epäonnistujat
Pavut - alun alkaen vain yksi lajike iti, toinen todella huonosti, kolmas ei ollenkaan. Kylvin vielä myöhemmin lisää, nämä ovat kukassa nyt. Papuja on syöty kyllä useamman kerran, mutta säilöön niitä ei riitä.
Palsternakka - iti huonosti, siis jopa palsternakaksi, ja pientä on edelleen. Koko isosta penkista tulee muutama syötäväksi asti, lisäksi saan liemiin jonkin verran ihan pientä palsternakkaa, siinä kaikki. Sadonkorjuu ämpärimitalla on pelkkä muisto vain.
Avomaankurkku - alkanut kukkia just nyt, se kertoo kaiken.
|
Kuva otettu tänään, korissa perunaa, juureksia, sipuleita ja selleriä |