Coleslaw parsakaalin varsista

Tänä vuonna menimme syyslomalla Turkuun, meidän perheelle sopivaa matkailua. Olimme hulppeassa hotellihuoneessa, oli saunat ja kaikki. Emme tehneet juuri mitään, kävimme yhdessä museossa ja Turun tuomiokirkossa joka oli kuin museo sekin. Linna ja paljon muuta jää seuraavaan kertaan. Kävelimme paljon upeassa syyssäässä kummallakin puolella jokea. Esikoiselle löytyi synttärilahja ja yksi joululahja, muuten shoppailimme lankakaupassa ja torilla.

Mökkilauantain iltapala, lisänä dippiä

Miten ihana tori Turussa onkaan! Ostin sieltä monta kassillista kasviksia, juureksia ja hedelmiä. Olemme syöneet torin antimia koko viikonlopun ja alkuviikon. Olen tehnyt parsakaalisalaattia kuivatuilla karpaloilla, ruusukaalisalaattia, rosollia sauvajyväsen tapaan, uunijuureksia, vihanneslientä, dippikasviksia (kuva yllä) ja nyt tein yhden lempisalaateistani eli kaalisalaatin parsakaalin varsista. Olen kuullut, että jotkut heittävät parsakaalin varret biojätteeseen, eli olkoon tämä myös hävikistä herkuksi -salaattia. 

3 pienehkön parsakaalin varret

1 iso porkkana

pätkä purjoa (tai pieni sipuli)

2 rkl majoneesia (itse tehty)

2 rkl ranskankermaa

1 tl etikkaa

1 tl sinappia

1 tl sokeria

½ tl suolaa tai vähemmän

Leikkaa kuiva osa parsakaalin varresta pois, voit myös kuoria varret tarvittaessa. Raasta ne raastimen karkealla terällä. Kuori ja raasta porkkana, pilko purjo ihan ohuiksi suikaleiksi. Purjon tilalla voi hyvin käyttää sipulia, nyt oli niin upea purjo että oli pakko käyttää sitä.

Sekoita kastikkeen aineet keskenään, sekoita se kasvisten joukkoon. Hyvää heti, ehkä parempaa seuraavana päivänä. Söin tätä mm. yhden etäpäivän lounaalla muiden salaattien ja keitettyjen munien kanssa. 

Peuran ulkofileen lisukkeet

Protukokkina: sosekeitto n. 30:lle

Sosekeitto taitaa olla melko klassinen Protu-leirien ruoka. Se on helppo valmistaa vegaanisena, ja sen lisänä voi tarjoilla monenlaista proteiinia. Meillä esimerkiksi ensimmäisellä kerralla oli tarjolla (hävikinestona)  edellisen leirin loppulounaalta jäänyttä broilerinsuikaletta paistettuna ja kasvisversiona paahdettua kikhernettä. Toisella kerralla muistaakseni oli (hävikinestona) ylijäänyttä Muu-jauhismurua (menekki ei ollut kovin suurta) ja ehkä raejuustoa. 

Sosekeitto on myös maailman helpoin ruoka valmistaa, jopa niin helppo, että määriä etsiessäni huomasin, ettei ohjeita meinannut löytyä, tai ainakaan selkeää arviota siitä, että minkä verran sitä pitäisi valmistaa. Kuten kuvasta näkee, ensimmäisellä kerralle keitto ei melkein riittänyt, ja kokki jäi ilman (toivottavasti kukaan muu ei jäänyt ilman). Toisella kerralla teimme keittoa vähän enemmän, eli tämän ohjeen mukaisen määrän, ja nyt kokillekin riitti mutta ei sitä hävikkisämpylöihin riittänyt tästäkään. 

Sosekeitto on myös aikataulullisesti hyvä ruoka valmistaa sillä sen voi valmistella hyvin etukäteen. Minä keitin ja soseutin kasvikset kahdessa kattilassa, mutta riittävän laakeassa kattilassa sauvasekoitin olisi riittänyt koko määrällekin. Tästä tuli suunnilleen 8 l keittoa tai vähän yli. 

Kasvisosekeitto, vegaaninen

n. 3 l vettä (lisää tarvittaessa)

3 kg perunaa (jauhoinen)

3 kg porkkanaa

4 isoa sipulia

1 kukkakaali

3 tl mustapippuri

3 tl suolaa (tai enemmän)

6-7 vihannesliemikuutio (Knorr)

5 dl pippurikaurakerma (Fazer aito)

5 dl kaurakerma (Fazer aito)

Kuori ja pilko kasvikset reiluiksi paloiksi. Laita ne kattilaan, lisää mausteet ja vihannesliemikuutiot (muista tarkistaa liemikuutioista mahdolliset allergeenit) ja keitä kasvikset kannen alla kypsäksi. Soseuta keitto huolella ja lisää kaurakermat ja anna kiehahtaa. Tarkista suola ja maku, lisää tarvittaessa suolaa/mausteita, ja lisää vähän vettä jos keitto on liian sakeaa.

Keiton lisänä oli tuoreita sämpylöitä ja jotain proteiinipitoista lisuketta. Esim. paahdetut kikherneet tai raejuusto (ei-vegaaneille) on helppo lisä. 

Kerrankin hyvä sosekeitto

Esikoinen toivoi sosekeittoa omalla kasvis-toivevuorollaan, saatesanoilla "tee siitä kerrankin hyvää". No nyt tuli hyvää, niin hyvää, että on pakko kirjoittaa resepti ylös. Ihan tavallinen sosekeittohan tämä on, mutta minä en kovinkaan usein tunnu onnistuvan siinä, ainakaan muiden mielestä. Minulla oli liemenä hyvää peuralientä, mutta toki mikä tahansa muu liemi käy oikein hyvin, kasvisruuaksi tägäsin siitä huolimatta. 

Tästä annoksesta söi kolme (en laske sitä kuopuksen lautasen sotkemista annokseksi), ja lisäksi jä kolmelle etäilijälle riittävä lounas. 

6 porkkanaa (keskikokoisia)

1 palsternakka

1 sipuli (pienehkö)

n, ½ l kurpitsakuutioita (tai vastaava määrä sosetta)

1 varsisellerin varsi (pienehkö)

4 perunaa (esim. Rosamunda)

1 parsakaalin varsi (koska oli)

1 dl tiukkaa lientä

7 dl vettä

n. 200 g Koskenlaskijaa

1 tl suolaa (riippuu liemestä tarvitaanko)

1 tl viherpippuria morttelin kautta

mustapippuria myllystä

vähän timjamia

Kuori ja pilko kasvikset. Keitä niitä nesteessä n. 15 minuuttia. Lisää koskenlaskija ja soseuta. Tarkista suola, lisää vähän mausteita maun mukaan. Tarjoa esim. raejuuston kanssa. 

ps. Tähän keittoon meni viimeinen sipuli, nyt olen alkukesään saakka ostosipuleiden varassa. 

Laiskan sadonkorjaajan "soffrito"

Yksi tärkeitä arkikokkausta helpottavia asioita on soffritto, tuo italialainen pyhä kolminaisuus - sipuli, porkkana, selleri - haudutettuja kasviksia (en nyt avaudu äffien ja t-kirjainten lukumääristä). Sitä kannattaa valmistaa iso määrä kerralla ja pakastaa, näin saa nopeasti kastikkeen, joka maistuu siltä kuin ruokaa olisi haudutettu pitkäänkin. Ensimmäisen kerran luin tästä Hannelen Kokit&Potit-blogista ja innostuin heti! Campasimpukka jatkojalosti tätä eteenpäin haudutuspadassa tehtäväksi tuossa hävinkintorjuntalaatikossa.

Olen kasvattanut porkkanaa tänä vuonna muutaman vuoden tauon jälkeen, ja upeaa porkkanaa onkin. Satoa on tullut enemmän kuin olen ehtinyt käyttää, eikä minulla ole sille säilytystilaa talven varalle. Tähän soffritoon olen upottanut monia monia kiloja sadonkorjuun kasviksia ja mieli hyrisee tyytyväisyyttä kun olen saanut kasvikset käytettyä ja säilöttyä tulevaa arkea helpottamaan. 

Olen tehnyt soffritoa useamman kerran haudutuspadassa. Suuren määrän pilkkominen ihan pieniksi kuutioiksi ottaa kuitenkin aikansa, ja vaikka kuinka pieneksi pilkon kasvikset, aina joku bongaa sellerinpalan kastikkeesta ja kysyy, että mikä tämä on. Niinpä siirryin alkuperäisestä ohjeesta vielä yksinkertaisempaan versioon, samalla käytin muutakin sadonkorjuun satoa.

Tarkkoja määriä minulla ei ole tähän, mutta olen täyttänyt ison haudutuspatani ääriään myöten täyteen. Olen myös lisännyt hävikkiuhan alla olevia kasviksia, tällä kertaa mukaan mahtui muutama tomaatti ja paprika sekä viimeisestä palstan kesäkurpitsasta pätkä. Kasvikset siis vaihtelevat sen mukaan, mitä sattuu olemaan. Porkkanaa oli nyt ylivoimaisesti eniten.

muutama kilo porkkanaa 

muutama oikein iso palsternakkaa

muutama varsi varsiselleriä

muutama sipuli

muutama tomaatti

muutama paprika

pätkä kesäkurpitsaa

nippu persiljaa

tuoretta timjamia

n. 1 dl oliiviöljyä

Kuori ja pilko kasvikset, siirrä ne haudutuspataan. Voit jättää ne aika isoiksi paloiksi, sillä kaikki soseutetaan lopuksi. Lisää myös yrtit pataan ja kaada päälle reilusti öliiviöljyä. Hauduta kasviksia asetuksella high 3-4 tuntia. Sekoita niitä muutaman kerran tänä aikana. Jatka hauduttamista asetuksella low nelisen tuntia. Ajat eivät ole tarkkoja, vähempikin riittää jos se sopii aikatauluun paremmin. Soseuta lopuksi kasvikset sauvasekoittimella soseeksi, jäähdytä ja pakasta erissä.

Nopean ja maukkaan kastikkeen saa käyttämällä valmiiksi pakastetun pussin näitä kasviksia sekä valmiiksi paistettua ja maustettua jauhelihaa (jota myös löytyy pakastimesta), tai vaihtoehtoisesti jotain mieluista lihankorviketta sekä lisäämällä purkin tai kaksi tomaattimurskaa. Kastike saa hautua saman ajan kuin pasta kiehuu ja hyvä ja maukas ruoka on valmis vartissa. Toki tämä sose sopii kaikkiin kastikkeisiin, patoihin, keittoihin, mihin vaan.

Sorsaa ja uunijuureksia

Sorsa ei ole ollut viime vuosina yleinen ruoka meillä, mutta kyllä sitä aina joskus pääsee pöytäänkin saakka. Lapsena saimme yleensä sorsapataa, joka sekään ei mahdottaman yleistä ollut, pyhäruualta se aina tuntui (näköjään en ole tullut bloganneeksi tavallista sorsapataa tänne, enkä oikein mitään muutakaan sorsareseptiä).

Minusta sorsa on parhaimmillaan fileet erikseen roseeksi paistettuna, ja lisänä hyvä kastike rangasta keitetystä liemestä. Näin tehden rankaan jää sen verran lihaa (mm. koivet ja siivet), että siitä saa vielä oikein hyvän keiton/kastikkeen.

Tämän riistasunnuntain ruoka syntyi näin:

Sorsaliemi

2 sorsan rangat

1 palsternakka

1 iso porkkana

1 sipuli

sellerin varsi

rosmariinin oksa

timjamia
persiljaa
n. 1 tl kokonaisia musta- ja valkopippureita

vettä

Irrota sorsanfileet irti rangasta ja siirrä ne syrjään odottamaan. Laita rangat kattilaan ja lisää vettä niin että peittyvät hyvin. Nosta vesi kiehuvaksi, kuori vaahtoa niin kauan kuin sitä muodostuu, nyt meni yli vartti. Lisää kuoritut ja pilkotut kasvikset sekä yrtit ja mausteet, keitä n. pari tuntia. Siivilöi liemi, ja keitä sitä kokoon niin, että jäljelle jää n. puolet. Irrota kaikki lihat tarkkaan luista, ja siirrä kylmään/pakasta myöhempää käyttöä varten, näistä tulee helposti toinen ruoka neljälle hengelle.

Sorsafileet

4 sorsan rintafilettä (eli kaksi sorsaa)
voita

suolaa, pippuria

Suolaa ja pippuroi sorsanfileet. Paista sorsaan voissa kuumalla valurautapannulla hyvä pinta. Alenna lämpöä, ja anna kypsyä kannen alla roseeksi, käännä kertaalleen. Nyt paistoin n. 10 minuuttia. Kääri fileet sen jälkeen folioon, ja anna lämmön tasaantua vähintään 10 minuuttia. Tee kastike lihojen vetäytyessä samalla pannulla, jotta saat kaikki maut talteen.

Sorsakastike

n. 1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoa
3 dl sorsalientä

loraus kermaa (ehkä n. ½ dl)
1 rkl puolukkahyytelöä (tai muuta mieluista hilloa)

suolaa, pippuria

Laita pannulle vähän voita ja jauhot, sekoita ja raaputa kaikki maut talteen. Lisää liemi ja sekoita niin ettei jää paakkuja. Kun kastike alkaa saostua, lisää kermaa ja hillo, mausta suolalla ja pippurilla. Aivan ihana kastike, tätä voisi syödä pelkiltään.

Hunajaiset uunijuurekset

porkkanaa

palsternakkaa

naurista
punajuurta
muutama kevätsipuli

3 rkl öljyä

1 rkl hunajaa

1 rkl balsamicoa

kuivattua timjamia

suolaa

Kuori ja pilko kasvikset, laita ne uunivuokaan. Sekoita öljyyn muut aineet ja kaada juuresten päälle. Paista 225 asteteessa 30 minuuttia.

Nauti sorsafileet perunamuusin, kastikkeen ja uunijuuresten kanssa. Ihannemmaailmassa jokainen olisi saanut kaksi sorsanfilettä, niin hyvin ne maistuivat, mutta hyvä näinkin. Ruokaa maalta ja joelta, kasvikset ja yrtit minun kasvattamia, sorsat miehen metsästämiä.


ps. Voiko marraskuussa nostettuja siemenestä kasvatettuja sipuleita sanoa kevätsipuleiksi?
pps. Voi näitä marraskuun kuvia.

Kasvispihvit porkkanasta, palsternakasta ja ohrasta

Minä keitin lihapadan lisukkeeksi vähän reilummin rikottuja ohrasuurimoita sillä ajatuksella, että teen lopuista kasvispihvejä seuraavana päivänä. Keitin suurimot peuraliemessä, mutta jos haluaa sellaisia kasvispihvejä, jotka kelpaavat kasvissyöjälle, kannattaa ohra tietysti keittää kasvisliemessä. Laitoin tähän kuitenkin vege-tägin, voitte kuvitella että liemenä oli kasvisliemi.

2-3 dl liemessä keitettyä ohraa (ehkä reilu ½ rikottuja suurimoita)

2 munaa

3 dl porkkanaa raastettuna

1 dl palsternakka raastettuna

suolaa, pippuria myllystä

chiliä, savupaprikaa maun mukaan

Keitä ohrat ohjeen mukaan tai käytä edelliseltä aterialta ylijäänyttä valmiiksi keitettyä ohraa. Lisää joukkoon munat ja juuresraasteet, mausta maun mukaan. Sekoita taikina hyvin sekaisin. Nostele pannulle ruokalusikallinen kerrallaan taikinaa, painele pihviksi, minun pannulle mahtui neljä pihviä kerrallaan, yhteensä taikinasta tuli kahdeksan pihviä. Paista joko öljyssä tai voissa muutama minuutti kummaltakin puolelta. 

Nämä pihvit pysyivät juuri ja juuri kasassa (ihan riittävästi kuitenkin), jos haluat, voit lisätä vähän jauhoa sitomaan pihvit paremmin kasaan. Hyviä, maukkauta ja ruokaisia pihvejä. Ohra sopii hyvin makunsa ja rakenteensa puolesta juurespihveihin, näitä tulee tehtyä varmasti muulloinkin.

Ohraa jäi sen verran reilusti, että tein myös kaalilaatikon samalla. Minulla oli yksi kaali odottamassa käyttöä, sen lisäksi otin vain puoli kiloa jauhelihaa sulamaan ja kuorin pari sipulia. Tästä kaalilaatikosta tuli ehkä paras ikinä tekemäni kaalilaatikko, ja niitä olen tehnyt paljon. Rikotut ohrasuurimot imivät makua ja toivat rakennetta ihan eri tavalla kuin riisi tai tavallinen ohra ikinä. Meillä kaalilaatikkoa ei syö kukaan muu kuin minä, joten pakastan tämän laatikon työlounaiksi. Tämä laatikko maksoi alle kympin, ja saan siitä ehkä 7 ateriaa. Selvää säästöä minulle siis 60 €. Ja varmasti hyviä lounaita.

Kurpitsakeitto

Minun talvikurpitsasato ei tänä vuonna päätä huimaa: yksi nyrkin kokoinen potimarron. Kesäkurpitsasato oli vähän parempi, laskujeni mukaan kai 4 Firezen pitkää kesäkurpitsaa, ja saman verran sormenkokoisia (jotka eilen kuorrutin taikinassa ja friteerasin) sekä 1½ ufoa, puolikas siitä että toinen kasvoi sellaiseksi lapsen kämmenen kokoiseksi. Hurraa siis hienolle sadolle, huonomminkin voisi olla.

Mietin pitkään, että mihin raatsin käyttää tämän arvokkaan kurpitsan. Ongelma ratkesi eilen, kun sain Kielometsästä idean kurpitsakeitolle. Minulla on tässä blogissa useampi kurpitsakeiton ohje, mutta minusta mikään ei ole ollut niin hyvä kuin tämä. Oikeastaan tämä on paras sosekeitto mitä olen ikinä tehnyt tai syönyt (ja tähän ne jaarittelut kissanhännästä). Sosekeitot ei ole muun perheen lempiruokaa, ei vaikka jätän sipulit ja kaalit (omia lemppareita), purjot, perunat ja kesäkurpitsat veks. Tänään päätin tehdä hyvin yksinkertaisen, sellaisen kikkailemattoman keiton, ja täytyy todeta etten muista näin hyvää sosekeittoa syöneeni koskaan (ja lapsetkin söivät lautaselliset melkein mukisematta). Ja lisäfiilistelyä tuli siitä, että kaikki raaka-aineet tulivat omasta maasta, keltajuuret ja palsternakka mökiltä, muut palstalta. Vaihtamalla liemen kasvislimeksi keitosta tulee kasvisversio, ja kerman johonkin korvikkeeseen niin keitosta tulee vegaaninen. 

½ l kyyhkylientä (tai jotain muuta lientä)

2 keltajuurta

1 keltainen porkkana

2 oranssia porkkanaa

1 palsternakka

vähän voita

1 nyrkin kokoinen potimarron- eli hokkaido-kurpitsa (tai isommasta osa)

raastettua muskottipähkinää

1 tl viherpippuria morttelin kautta

vettä vähän

1-2 dl kermaa

suolaa maun mukaan

paahdettuja pinjansiemeniä

Laita kyyhkyliemi (tai kasvis-) kiehumaan. Kuori ja pilko juurekset, lisää liemeen kiehumaan. Laita sillä aikaa paistinpannulle nokare voita ja paahda pilkottua kurpitsaa pannulla. Raasta vähän muskottipähkinää ja lisää viherpippuria ja anna kurpitsan saada vähän väriä. Siirrä kurpitsapalat kattilaan ja ota maut talteen pannulta tilkalla vettä, kaada sekin kattilaan. Anna kiehua vielä hetki, niin että juurekset ovat sopivasti melkein kypsiä. Soseuta keitto, lisää kermaa ja tarkista suola, lisää tarvittaessa. Paahda pinjansiemeniä kuivalla pannulla ja lisää keiton päälle.

Nauti loistavasta keitosta, aurinkoisesta väristä ja syksyn fiiliksestä. Ja siitä onnesta että lähipelto päästiin kuin päästiinkin puimaan.

Keitto kiehumassa

Porkkanalaatikko Juuren ohjeella

Porkkanalaatikko on ollut ainoa laatikko meillä, josta kukaan ei oikein pidä. Kaikki muut laatikot ovat aina jonkun suosikkeja. Joka vuosi päätän, etten tee porkkanalaatikkoa, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun keitän riisipuuroa maksalaatikolle, ajattelen että samallahan se pieni porkkanalaatikko tulee. Ja sitten teen sen yhden pienen laatikon, josta syödään joulunpyhien aikana ehkä puolet. 

Tämän vuoden parhaassa keittokirjassa eli Juuri Nyt -kirjassa, oli ohje Juuren porkkanalaatikkoon. Päätin heti kirjan ostettuani että annan vielä yhden mahdollisuuden porkkanalaatikolle. Tässä blogissa oleva ohje on myös hyvä, mutta ei kuitenkaan sellainen, että sitä olisi pakko olla joulupöydässä, tai edes että sitä kuluisi sen pienen laatikon verran. Juuren ohjeessa ei ole kermaa säästelty, lisäksi siinä on lisänä kuttukreemiä ja porkkanasuikaleita koristeena. Minä tein puolikkaan annoksen  tuosta alla olevasta ohjeesta, sain siitä kulhollisen jouluaterialle ja toisen satsin nyt syötäväksi.

Täytyy todeta että nyt löytyi porkkanalaatikon resepti, joka toimii meillä!. Esikoinenkin kehui todella hyväksi, aiemmin ei ole porkkanalaatikko hänelle(kään) kelvannnut. Joulupöytään on tarkoitus laittaa laatikko sellaisenaan, mutta pakkohan sitä oli kokeilla myös koko settiä. Minä kun en keittiössä piperrä, niin ulkonäkö ei tietysti vedä vertoja kirjan kuvalle, mutta olin tyytyväinen kokonaisuuteen. Ja maku oli ihan parasta.

Riisipuuro:

3 dl vettä

5 dl täysmaitoa

6 dl kermaa

3 dl puuroriisiä

Porkkanalaatikko:

1,2 kg porkkanoita

1 dl kermaa

½ dl siirappia

½ tl raastettua muskottipähkinää (käytin vähemmän)

1 rkl suolaa

2 kananmunaa

2 dl tattarijauhoja

(rypsiöljyä paistamiseen)

Valmista riisipuuro ensin. Kiehauta vesi, maito ja kerma. Lisää riisinjyvät ja keitä ohjeen mukaan puolisen tuntia kunnes puuro on valmista, minulla meni kyllä lähemmäs tuntia. Anna jäähtyä.

Kuori ja pilko porkkanat, keitä ne kypsäksi, minulla meni n. vartti. Soseuta ne sauvasekoittimella ja anna jäähtyä. Sekoita porkkanasose, puuro ja loput aineet keskenään. Paista 180 asteessa 35 minuuttia kunnes laatikko on kypsä. 

Ohjeen mukaan laatikko saa jäähtyä ja tasaantua kylmässä. Laatikko leikataan annospaloiksi ja paistetaan pannulla hyvä pinta. Jos tekee niin, kannattaa vuorata vuoka leivinpaperilla, jolloin siitä on helppo nostaa vuuasta pois. Minä laitoin osan laatikosta tässä vaiheessa aattoa odottamaan, ja lopun kanssa jatkoin (tein 1/3 tuosta allaolevasta ohjeesta):

Kuttukreemi:

2 dl maitoa

3 keltuaista

3 rkl maissijauhoa (minulla meni vähän liikaa, eli ennemmin vajarit kuin överit)

ripaus cayennepippuria

vähän suolaa

50 g voita

150 g kuttucheddaria

Sekoita kattilassa maito, keltuaiset, maissijauhot ja mausteet. Kuumenna varovasti koko ajan sekoittaen. kunnes seos sakenee. Ota kattila pois levyltä, vatkaa juusto raasteena sekä huoneenlämpinen voi nokareina sekaan. Anna jäähtyä.

Koristelu:

1 porkkana

3 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä

1 rk omenaviinietikkaa

ripaus suolaa

1 tl hunajaa

(½ tl kuminaa)

Kuori porkkana, raasta siitä pitkiä suikaleita. Minä en saanut raastettua, joten käytin kuorimaveistä. Sekoita muut aineet kulhossa, lisää porkkanasuikaleet kulhoon ja sekoita. Minulla ei ollut kuminaa, joten se jäi pois. Anna maustua hetken aikaa.

Kokoa annos: paista porkkalaatikkopaloihin hyvä pinta, samalla laatikko lämpenee. Lusikoi kuttukreemia lautaselle, lisää porkkanalaatikkoviipale päälle. Koristele vielä kuttukreeminokareella ja porkkanasuikaleilla.

Parasta porkkalaatikkoa koskaan!

Linssejä ja punakaalia talven salaatissa

Vähän aikaa sitten ihanassa Appelsiineja ja hunajaa -blogissa oli upean näköinen kaalilinssisalaatti. Ajattelin heti, että tuo jos joku on hyvä salaatti talveen. No ihan en ehtinyt heti tehdä, ja väliin mahtui kaikenlaista, sen myötä mm. unohdus että mitä kaikkea salaattin tulikaan. Kaalin sentään muistin, ja linssit. Väliin mahtui myös ostosreissu Hellassa & Herkussa, josta minulle tarttui mukaan juuri puristettua oliiviöljyä, joka maistuu minusta ihanasti koivulle+kesälle, sekä aivan ihania balsamicoja. Ajattelin heti niitä maistellassani, että nämähän sopisivat hyvin talviseen kaalisalaattiin.  

Minulla ei siis ollut kaikkia aineita mitä salaattiin olisi tarvinnut, ja tosiaan kastike muuttui ihan toiseksi matkan varrella. Mutta oli tämäkin aivan ihana salaatti, ja edelleenkin on tarkoitus tehdä sellainen salaatti kuin alkuperäisessä ohjeessa oli, chilikastikkeineen kaikkineen. Mutta nyt tein näin:

punakaalia

porkkanaa

paprika

pieni sipuli tai kevätsipulia (jos muistat, minulta unohtui)

Beluga-linssejä keitettynä

2 rkl oliiviöljyä 

1-2 rkl balsamico-viinietikkaa 

suolaa ja tummaa sokeria aavistus

Leikkaa kaalia niin ohuiksi viipaleiksi kuin saat. Raasta porkkana raastimen karkealla terällä. Pilko paprika ja sipuli pieneksi. Lisää keitettyjä beluga-linssejä muutama ruokalusikallinen tai sinne päin (keitä linssit pussin ohjeen mukaan, minulla 20 minuuttia). Tähän voisi sopia myös idätetyt linssit hyvin, ensi kerralla ehkä käytän niitä. Sekoita kaikki sekaisin. Valmista kastike ja sekoita salaatin joukkoon, anna maustua vähän aikaa. Hyvää, todella hyvää.

Jälkikirjoitus: hyppään nyt vähän asian viereen, mutta tätä kirjoittaessa tuli mieleen se, että minkä verran bloggaajat kertovat tai ovat kertomatta ideoidensa lähteitä. Minä olen/olen ollut ammatissa, johon kuuluu se, että omat ideat ja työ pohjaavat muiden ideoille ja työlle. Muiden töitä/ideoita lainataan, mutta niin että aina viitataan siihen alkuperäiseen lähteeseen. En tiedä onko sattumaa vai olenko vaan alkanut kiinnittää asiaan enemmän huomiota, että etenkin näin joulun aikaan löytyy todella paljon blogi-kirjoituksia, joista näkee, että idea on kopsattu muualta, mutta silti idea esitetään omana. En tiedä miten muut ottavat sen, mutta minua asia häiritsee aika paljon. Minusta on pelkästään hyvä, että hyviä ideoita postataan moneen kertaan, sillä monesti se alkuperäinen idea on blogissa jota ei seuraa. Mutta se kyllä häiritsee jos alkuperäistä lähdettä tai idean alkuperää ei mainita. Nykyään netti on auki kaikille, ja kaikkien on helppo löytää ne samat ideat, joten ei tarvitse olla mikään sherlokkinen että asian hiffaa.

Luomubroileria Nannan ohjeella

Tilasin Kauppahalli24:stä L'Uomu Nokka -broilerin kokonaisena. Minusta hinta oli ihan kohtuullinen, vaikka tietysti vähän eri hintaluokassa kuin tavalliset jyväbroilerit mitä on normaalisti ollut tarjolla. Kokonainen broileri on mielestäni mitä parasta pyhäruokaa, ja heti tilatessani ajattelin että teen tästä jollekin sunnuntaille ruuan. Halusin kokeilla jotain uutta reseptiä, ja hetken googlailtuani löysin Kaikki äitini reseptit -blogista Riettaan kanan ohjeen. Vaikka teksti jo sinällään oli vakuuttava, niin kommenteja lukiessani olin vielä varmempi että juuri tästä tulee tämän sunnuntain ruoka. Vähän muutin ohjetta, mutta en paljoa. Näin minä tein meille pyhäaterian:

1 kokonainen (luomu)broileri (1.55 kg)
suolaa, pippuria myllystä

1 sipuli

muutama valkosipulin kynsi

50 g voita sulatettuna

1 rkl savupaprikajauhetta

8-10 pienehköä perunaa, minulla vastaava määrä Blue Kongoa, osa ihan pikkuruisia
4-5 pienehköä porkkanaa

öljyä, timjamia, yrttisuolaa

Taputtele broileri kuivaksi talouspaperilla. Suolaa ja pippuroi sisus. Tunge pilkotut sipulit sisään. Asettele broileri vuokaan. Sulata voi ja lisää sulaan voihin savupaprika. Sivele broileri kauttaaltaan paprikavoilla, rouhi suolaa päälle ja laita 150 asteiseen uuniin 20 minuutiksi.

Pese sillä välin perunat ja porkkanat. Halkaise isoimmat perunat, ihan pienet voi jättää kokonaiseksi. Kuori porkkanat ja laita nekin muutamaan osaan. Laita kulhoon n. 1 rkl öljyä sekä vähän timjamia ja yrttisuolaa (tai merisuolaa) ja pyöräytä perunat ja porkkanat öljyssä.

Ota broileri uunista ja asettele perunat ja porkkanat reunoille. Nosta uunin lämpötila 180 asteeseen ja jatka paistamista 45 minuuttia. Voitele broileria muutaman kerran savupaprikavoilla. Nosta lämpö 210 asteeseen ja paista vielä 15 minuuttia. Sammuta uuni, ja anna broilerin levähtää sammutetussa uunissa kymmenisen minuuttia.

Ihan mielettömän mehevä ja maukas broileri. Liha oli rakenteeltaan ja maultaan todella selvästi parempaa kuin tavallinen broileri, mutta kyllä pitää antaa krediittiä myös Nannan ohjeelle, niin hyvänmakuinen tämä ruoka oli. Meillä oli varsinainen väripäivä tänään, ruoka syötiin tummanvihreän parsakaalin sekä vaaleanvihreän että liilan kukkakkaalin kanssa. Loistavan värikäs aika vuodesta!

Broileri ollut uunissa 20 min. ja menossa sinne uudestaan

Harvennussalaatti 2

Tämä alkaa olla sitä vuoden parasta salaattiaikaa. Torilta saa ihania kotimaisia parsakaaleja ja palstalta saa päivittäin hyviä salaattiaineksia, joko ihan sellaisenaan tai sitten harvennuksen tuloksena. Harvensin porkkanoita, ja otin isoimmat pikkuporkkanat talteen. Jätin porkkanat maahan edelleen aika tiheään, seuraavalla kierroksella saa taas pikkuporkkanoita, silloin vähän isompia. Saman teen punajuurille: kylvän aika tiheään, harvennusvaiheessa käytän naatit salaatissa, ja jätän loput punajuuret aika tiheään. Seuraavan kerran harvennan sellaisia pikkupunajuuria, nostan suunnilleen joka toisen punajuuren ylös pienenä. Näin saan maksimoitua pienen tilan sadon. Sipulitkin laitan tiuhaan, ja käytän niitä reilusti heti pienestä pitäen nostamalla aina joka toisen sipulin ylös.

Tänään tein itselleni tälläisen harvennussalaatin, viime vuonna se näköjään oli vähän erilainen:

parsalaattia pohjaksi (tai mitä vaan salaattia)

parsakaalia (sekä kukinnot että varsi)

pikkusipuli varsineen

pikkuporkkanoita

muutama iso mansikka

hyvää homejuustoa (minulla Ahlmanin sinihomejuustoa)

hunajaa päälle

Revi salaatti ja pilko parsakaali, sipuli, porkkanat ja mansikat. Laita kaikki lautaselle, murustele vähän juustoa päälle ja valuta aavistus hyvää kotimaista hunjaa. Nauti heti.

Salaatti oli todella hyvää, ihanan kesäistä ja sopivasti purtavaa. Ja samalla oikein kunnon haavanparannussalaatti, ihan tunnen kuinka solut tykkäävät (maatöissä sattuu ja tapahtuu aina välillä).

Bolognese haudutuspadassa

Minä olen alkanut valmistautua viikon työmatkalle. Pienemmät työmatkat menevät ohi ilman suurempia valmisteluja, mutta jos olen pidempään poissa, ja etenkin jos vaari tulee hätiin, teen aina vähän ruokia valmiiksi pakastimeen. Vaarin tarvitsee sitten vain keittää perunat/pasta/riisi ja lämmittää kastike. Tai jotain vastaavaa. Yleensä teen viikon parin ajan tavallista isompia ruoka-annoksia ja pakastan ylimääräisen ruuan. Nyhtökanaa on jo yksi annos pakastimessa, ja tästä kastikkeesta tulee useampikin ruoka, sekä minun työmatkani ajaksi, sekä niille kerroille kun ei itse ehdi/jaksa tehdä ruokaa. Keksin tehdä herkkukastikkeen eli bolognesen eli tomaattisen jauhelihakastikeen haudutuspadassa, kun Campasimpukka kehui niin kovasti omaa keitostaan, vai pitäisikö sanoa haudutustaan. Meillähän on samankokoiset padat, 5.7 l, ja Campasimpukka vihjasi minulle, että varmasti pataan mahtuisi tupla-annoskin hänen ohjeellaan. Ja niinhän siihen juuri ja juuri mahtuikin.

Minä tein jauhelihakastikkeen näin:

1 kg sika-nautajauhelihaa

1 kg hirven jauhelihaa

öljyä ja/tai voita

1-2 sellerinvartta

2 sipulia

2 punasipulia

1 iso valkosipulinkynsi

3 porkkanaa

1 palsternakka

suolaa ja mustapippuria myllystä

valko- ja viherpippuria morttelin kautta

paprikajauhetta (vähän myös savu-)

4 tlk tomaattimurskaa

1 tlk paseerattua tomaattia

3 rkl tomaattipyrettä

½ dl punaviinietikkaa

3 rkl fariinisokeria

iso kourallinen tuoretta basilikaa, oreganoa ja timjamia

Ota jauhelihat huoneenlämpöön. Laita paistinpannulle öljyä ja/tai voita, lisää  pilkotut sellerit, sipulit sekä raastetut porkkanat ja palsternakat (juureksia olisin laittanut enemmän jos olisi ollut). Kaada kasvikset haudutuspataan. Paista jauhelihat erissä kuumalla pannulla, mausta maun mukaan samalla. Siirrä lihat pataan, samoin tomaattimurskat, etikka ja fariinisokeri. Sekoita hyvin ja anna hautua asetuksella low 12 tuntia. Lisää lopuksi silputut tuoreet yrtit ja sekoita. Tarjoa heti, tai anna jäähtyä ja pakasta sopivissa annoksissa. Minä pakastin 5 annosta ja sen lisäksi syötiin yksi lounas tuoreeltaan.

Hyvä kastike, ja vaivaton. Pienellä työllä iso määrä maukasta kastiketta.

Nopea raparperipikkelssi

Tänä viikonloppuna hain ensimmäiset raparperit palstalta. Jo perinteiseen tapaan tein ensimmäisen raparperipiirakan keikauskakkuna (puolikas ohjeesta, enempää en hennonut raparperiä ottaa). Sen lisäksi tein pienen raparperipikkelsiin River Cottage Fruit Everyday -kirjan ohjeen mukaan, tein suunnilleen kolmasosan tuosta ohjeesta. Pikkelssi oli hyvä ja raikas, korianterinsiemeniä olisi ehkä voinut olla vähän vähemmän. Sopi hyvin grilliruuan kanssa.

150 g raparperia

1 keskikokoinen porkkana

½ pieni sipuli (minulla ruohosipulia)

3 rkl omenaviinietikkaa

1-2 rkl sokeria

½ tl murskattua korianterin siementä

2 laakerinlehteä revittynä (jäi pois)

suolaa ja pippuria myllystä

Pilko raparperit, porkkana ja sipuli (tai ruohosipuli) ihan pieneksi. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja sekoita kaikki. Anna makujen tasaantua tunti pari (jos ehdit) ja nauti vaikka grilliruuan kanssa.

Helleviikonloppuna tuli touhuttua ulkona niin paljon kuin ehti kaiken muun keskellä. Palstalle on kylvetty nyt papuja vaille kaikki, yksi penkki (papupenkin ja kesäkurpitsapenkin lisäksi) on vielä tyhjä, eli jotain kivaa voi vielä keksiä. Lehtikaalitkin ovat jo maassa, sekä palstalla että pihalla. Ensimmäistä kertaa näinä vuosina palstalla on tehty ilkivaltaa, joku on kävellyt siellä penkeissä kaikilla niillä palstoilla joilla on hommia tehty. Harmittaa vietävästi, ja vähän pelottaakin, että nytkö ne tuhoteot alkavat tuollakin.

Ankankoipea, perunaa ja kasviksia uunissa

Tänään syötiin Suomen riistalinnulta tilattua ankankoipea, ja varsinainen sunnuntaiateria siitä tulikin, niin älyttömän hyvää ruokaa. Tein koivet yksinkertaisesti uunissa yhtäaikaa perunoiden, porkkanoiden ja sipuleiden kanssa. Teen ehkä vähän eri tavalla ensi kerralla, mutta olen tyytyväinen tähänkin. Neljä henkeä söi kaiken, koipia olisi voinut olla vähän enemmänkin.

4 ankankoipea

suolaa ja pippuria myllystä

timjamia

10 pientä perunaa

3 porkkanaa

6 salottisipulia (viimeiset oman palstan pikkusipulit!)

suolaa

Mausta ankankoivet ja anna niiden lämmetä huoneenlämpöön. Kuori perunat, porkkanat ja sipulit. Pilko ne suupaloiksi isoon uunivuokaan ja ripottele vähän suolaa päälle. Asettele koivet nahkapuoli ylöspäin ja laita 250 asteiseen uuniin 15 minuutiksi. Laske lämpö 170 asteeseen ja paista vielä 30-40 minuuttia. Ota koivet lämpimälle lautaselle ja peitä foliolla. Nosta uunin lämpötila takaisin 250 asteeseen, sekoittele kasviksia ankanrasvassa ja paista vielä 10-15 minuuttia kunnes perunoissa on hyvä väri. Parhaita pikkusipuleita ja porkkanoita mitä olen syönyt. 

Seuraavalla kerralla ruskistan koivet ennen uuniin laittamista kuumalla varurautapannulla, jotta nahka tulee vieläkin rapeammaksi. Mutta hyvää oli näinkin. Esikoinen teki hyvän salaatin, jossa oli kurkkua, tomaattia, omenaa ja herneenversoja. Yksinkertaista mutta sitäkin parempaa ruokaa. Ankka on noussut hanhen rinnalle suosikkilistallani.

Keltajuuri-porkkanasosekeitto

Nyt on sosekeitossa maut kohdillaan. Keitto on maustettu ihan vaatimattomasti, ja maistuu lähinnä pääraaka-aineiltaan, eli keltajuurelta ja porkkanalta. Esikoinen tykkäsi, kuopus ei. Esikoinen sanoi vähän nolona: "En haluaisi joutua sanomaan tätä, mutta tämä keitto on ihan tosi hyvää." Käytin keittoon mökiltä tuodut viimeiset keltajuuret, palstalla sentään taitaa vielä olla pari keltajuurta maassa. Minä lisäsin keitoon paistettua Pajuniemen savukylkeä ja sipulia kun niitä oli ylimääräisenä.

4 pienehköä keltajuurta (tai pari isoa)

8 dl vettä tai vihanneslientä

4 porkkanaa

1 tl suolaa

1 tl (reilu) hunajaa

1 laakerinlehti 

pari oksaa timjamia

Päälle mitä haluaa, vaikka juustoa, pekonia, sipulia, siemeniä, piparjuurikermaa, tms.

Keitä keltajuuret melkein pehmeiksi, minä keitin noita pieniä vajaan puoli tuntia. Kuori porkkanat, pilko ne, ja laita kattilaan veden/liemen ja mausteiden kanssa. Keitä porkkanoita reilu vartti tai kunnes ovat napakan pehmeitä. Nouki laakerinlehti ja timjaminoksat pois, lisää kuoritut keltajuuret sekaan ja soseuta. Syö sellaisenaan tai lisää päälle jotain mielestä lisuketta. Suolaa ja laakerinlehteä lukuunottamatta täysin kotimainen ruoka.

Parmesanilla maustetut juurestikut ja kaprisdippi

Juurekset ovat hienon värisiä tähän aikaan vuodesta. Yllä on porkkanoita, keltajuuria ja palsternakkaa omalta palstalta. Keltajuuret käytin säilöntään, muut juurekset juurestikkuihin ja kanapataan.

Löysin tämän reseptin uusimmasta Koti&Keittiö-lehdestä (9/2013). Olin ostanut omien juuresten lisäksi kaskinaurista ja ison mukulasellerin Hakaniemen torilta.

2 porkkanaa (toinen oranssi, toinen violetti)

1 palsternakka

kaskinauris (ohjeessa pala lanttua)

200 g mukulaselleria

vähän öljyä

1 dl parmesaania raastettuna

tuoretta timjamia (ohjeessa rosmariinia)

vähän raastettua valkosipulia

sopivasti savuchiliä

Pilko juurekset ohuiksi tikuiksi. Sekoita niihin vähän öljyä ja levitä pellille. Paista 225 asteessa 15 minuuttia. Sekoita sillä välin juusto ja mausteet. Sekoita se juurestikkuihin ja jatka paistamista vielä reilu viisi minuuttua.

Dipataan majoneesiin, johon on sekoitettu pilkottua kaprista ja vähän raastetua valkosipulia.

Minulla tikut jäivät noilla ohjeen paistoajoilla aika lötköiksi. Sinänsä ei haitannut, mutta ehkä aavistus rapeutta olisi sopinut paremmin, ainakin jos niitä haluaa dipata.

Keltainen rosolli

Rosolli on lempisalaattejani, tai ehkä tätä pitäisi kutsua vain punajuurisalaatiksi, sen verran riisuttu versio se minulla on. Meillä tästä versiosta tykkäävät kaikki, ja rosollia syödäänkin paljon syksystä pitkälle kevääseen. Nyt leikittelin vähän väreillä kun se kerrankin oli mahdollista. Minulla kasvaa sekä mökillä että palstalla ensimmäistä kertaa paljon keltajuuria, ja se on todella hyvän makuinen, etenkin tälläisenä kuivana vuonna, jolloin punajuurissa on maistettavissa usein aavistus kitkeryyttä. Lisäksi olen käyttänyt punajuuria niin paljon niin pitkään, että vaihteeksi miedommat juurikkaat maistuvat hyvältä.

1 todella iso keltajuurta (2-3 normaalinkokoista)

2 porkkanaa

2 omenaa (punakanelia tällä kertaa)

Keitä juurekset rapsakan kypsiksi, keltajuurta n. 45 minuuttia, porkkanoita vartti. Jäähdytä porkkanat lautasella, keltajuuri kylmässä vedessä kattilassa. Kuori ja pilko ne, pilko myös omenat. Sekoita salaatin ainekset keskenään, anna makujen tasaantua muutama tunti tai yön yli. Hyvää, niin hyvää, ei kaipaa edes mitään kastiketta tai mausteita päälle.

Jatkettu jauhelihakastike: arjen pelastaja

Tämä on meidän perusruokaa, sitä arjen pelastajaa silloin, kun on tavallista hektisempää töissä, työmatkoja, lastenhoitajaa, vaaria, milloin mitäkin järjestelyä. Tai muuten vaan laiskottaa. Sitä ruokaa millä kierretään se, ettei tässä perheessä kukaan syö eineksiä. Kun tiedän jotain erikoista tulevan teen yleensä aina ison kattilallisen suunnilleen tälläistä kastiketta, vihanneslajit saattavat vähän vaihdella saatavuuden mukaan, aivan kuten lihat ja mausteetkin. Mutta perusidea on tehdä viiden litran kattila täyteen ja jakaa kastike sopiviin annoksiin pakastimeen. Ja sitten tarvittaessa sulattaa ja lämmittää kastike ja keittää joko pasta tai perunat kaveriksi.

Nyt kaikki kasvikset ovat palstalta, lihat maatilatorilta sekä omasta pakastimesta ja tomaattimurskat kaupasta. Pidän lautasmallin mielessäni kastiketta tehdessä, ja tätä syödessä ei olekaan ihan pakko olla lisukkeena muuta kuin pastaa tai perunaa, ja silti pysytään melko lähellä suositeltavaa lautasmallia. Kuka sitten ruokkiikin lapset ja itsensä, hänen ei tarvitse miettiä mitä tarjota lisukkeena. Ja tästä tykkää niin lapset kuin aikuisetkin (kunhan vaari saa perunoita lisukkeena).

1 kg porsaan jauhelihaa

500 g hirven jauhelihaa

500 g naudan paistijauhelihaa

mausteita (pippureita, paprikaa, chiliä, timjamia jne.)

2 kg tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia/tomaattipuretta

4 isoa sipulia

1 rkl suolaa

3 rkl fariinisokeria
1-2 rkl punaviinietikkaa
3 rkl vehnäjauhoja
500 g raastettua porkkanaa

250 g raastettua palsternakkaa

500-750 g raastettua kesäkurpitsaa

kourallinen yrttejä (basilikaa, oreganoa, timjamia, meiramia jne.)

Paista jauhelihat pienissä erissä pannulla. Mausta jokainen erä haluamallasi tavalla. Siirrä lihat isoon kattilaan. Kaada joukkoon tomaattimurskat ja paseeratut tomaatit ja vähän tomaattipuretta. Kuori ja pilko sipulit, kuullota niitä pannulla, lisää kastikkeen joukkoon. Lisää suola, fariinisokeri ja etikka, lisää vehnäjauhoja jos haluat vähän suurustaa kastiketta. Raasta juurekset raastimen hienolla terällä, lisää kattilaan. Anna kastikkeen kiehua hyvä tovi, suunnilleen tunti ainakin jos on aikaa. Raasta kesäkurpitsa hienoksi ja lisää se ja tuoreita yrttejä kastikkeeseen. Anna vielä kiehahtaa ja nauti pastan kanssa. Loput voi pakastaa kunhan kastike on jäähtynyt.
 

Loppukesän lihapata haudutuspadassa

Haudutuspadassa on helppo tehdä ruokaa isommallekin porukalle. Erityisen kätevä se on metsästyskautena, jolloin ei ole mitään varmoja aikatauluja milloin ihmiset palaavat metsältä syömään. Tänään alkoi kyyhkykausi, ja hyvin alkoikin, huomaa että on ollut suosiollinen vuosi linnuille. Mukavaa on myös se, että kaikki kasvikset ja juurekset sai hakea kasvimaalta kesäkeittiön vierestä. Padasta tuli kylläkin lähinnä keittoa, mutta hyvää se oli joka tapauksessa.

voita

n. 2 kg lihaa (porsaan kasleria, kinkkua ja naudan etukylkeä n. 600-700 g kutakin)

1 dl jauhoa

timjamia, pippureita, paprikaa

½ kg perunoita

½ kg porkkanoita

½ kg sipulia

300 g palsternakkaa

pari sellerin vartta

n. 1 dl soijakastiketta

vähän balsamicoetikkaa

3 dl  tummaa olutta (Laitilan tumma Kukko tällä kertaa)

vettä niin että kaikki peittyy

suolaa

Leikkaa liha reiluiksi paloiksi. Ruskista, jauhota ja mausta lihanpalat aina pannullinen kerrallaan. Pese ja pilko kaikki kasvikset. Jätin salottisipulit kokonaiseksi, isommat sipulit pilkoin puoliksi tai neljään osaan. Laita lihat ja kasvikset pataan ja kaada nesteet päälle. Laita pata asetukselle low ja anna padan hautua vähintään 7 tuntia, tai mieluiten 8-9 tuntia.Tästä tuli niin iso pata, että juuri ja juuri mahtui pataan, vähän vähempi olisi ollut parempi. Tuo jauhomäärä ei riittänyt suurustamaan kastiketta kunnolla, eli jos haluat sakeaa kastiketta, jauhoa pitäisi olla vielä enemmän.

Ja mikä mukavinta, sain kokata ulkona, eli mökki ei lämpene ruuanlaitossa, eikä ruuan käryä tule tupaan. Haudutuspata sai porista koko päivän kesäkeittiön pöydällä. Pääsin kokeilemaan lihan käristyksessä uutta induktioliettä jonka mies osti vähän aikaa sitten. Ihan huippukapine.

Villisika-kanapata haudutuspadassa

Tarkoituksena oli tehdä villisikapataa Crock-Pot -haudutuspadassa. Otin sitä varten sulamaan villisikaa, jossa luki potka ja pata. Olin jo unohtanut, että siinä olikin kaikki jämälihanpalat ja vähälihaiset potkat, eli lihaa ei loppujen lopuksi ollutkaan paljoa. Ajattelin sitten lisätä broileria joukkoon, ja loppujen lopuksi valmistin padan näin:

villisikaa ja vähän luuta

broileria/kanaa

voita

½ dl vehnäjauhoa

pippureita ja suolaa rouhittuna

tulista currya

2 isoa sipulia

2 porkkanaa

2 valkosipulin kynttä

5 dl vahvaa lihalientä

5 dl vettä (tai sen verran että lihat melkein peittyvät)

Leikkaa lihat reiluiksi paloiksi. Ruskista niitä pannulla, mausta haluamallasi tavalla. Minulla oli nyt musta- ja valkopippuria villisian päällä, curryä ja viherpippuria broilerin päällä. Levittele jauhot tasaisesti lihojen päälle ja anna saada vähän väriä. Siirrä lihat pataan, ota vesitilkalla kaikki maut irti pannusta, kaada sekin pataan. Kuori ja pilko sipulit ja porkkanat, liiskaa valkosipulit. Lisää ne pataan ja kaada liemi ja vesi sekaan. Anna hautua haudutuspadassa matalalla lämmöllä 6-7 tuntia.

Tuloksena oli jälleen kerran ihan loistavan makuista pataa. Liha oli niin mureaa että se suorastaan suli suuhun.