Vanhanajan munasalaatti

Tänään tein meille heinäkuun, eli keskikesän, viimeisenä päivänä kesäisen aterian. Jääkaapissa oli kylmäsavuhaukea, pöydällä kananmunia ja lisäksi hain palstalta perunat, salaatit, tillit ja muut lisukkeet. 

Minä en ole koskaan aiemmin tehnyt, ainakaan muistaakseni, eikä äitikään tehnyt, ainakaan muistaakseni, tätä vanhan ajan munasalaattia. Sitä on ollut kuitenkin monissa juhlissa tarjolla, ja muistan sitä syöneeni mummolassakin. Aina se oli hyvää, mutta varsinaista tunnesidettä siihen ei ole, puhumattakaan että minulla olisi mitään perinteistä sukureseptiä. Niinpä sitten taas googlailin, ja totesin että samat reseptit kiertävät monessa paikassa mutta alkuperästä ei ole tietoa. Menin  myös keittokirjahyllylleni, ja kaivoin Mysi Lahtisen kirjat esiin. Mysi Lahtisen Kootut kokkaukset -kirjasta (1991) löysin mukavantuntuisen ohjeen pääsiäisen kohdalta ja tein sen mukaan aika soveltaen. Salaatti oli omalta maalta, sokeria laitoin selvästi vähemmän jne. Näin tein oman perinteisen munasalaatin, tästä ei kyllä neljälle tulisi jos neljä söisi.

salaattia
3 keitettyä munaa
2 tl sokeria
2 tl sinappijauhetta
1 dl kermaa
1-2 tl väkiviinaetikkaa

Laita salaatinlehdet vesikulhoon, anna niiden lillua kylmässä vedessä viitisen minuuttia. Kaada vesi pois ja aja salaatinlehdet kuivaksi salaattilingossa (tai kuivaa puhtaalla astiapyyhkeellä ihan kuivaksi). Erottele kovaksi keitetyistä munista (9 min) valkuaiset ja keltuaiset erikseen. Pilko valkuaiset salaatin joukkoon. Hiero keltuaiset pikkukulhossa hienoksi, lisää sokeri ja sinappijauhe ja sekoita tasaiseksi. Lisää kerma, sekoita uudelleen, ja lisää etikkaa vähä kerrallaan. Etikan hapan pH saostaa kermaa niin, että kastikkeesta tulee jämäkämpi, hienoa keittiökemiaa. Kastikkeen voi sekoittaa salaatin joukkoon, tai tarjota erikseen, minä tarjosin erikseen.

Söimme siis uusia pottuja, kylmäsavuhaukea, ja siitä tehtyä kastiketta (tilli, kala silppuna, sitruuna, ranskankerma), munia, munasalaattia, tomaatti-sipulisalaattia sekä naurista, porkkanaa ja kurkkua tikkuina.

Neljä kirjaa jouluun - toinen

Minulla joulun kirjoihin kuuluu Mysi Lahtisen Joulu. Välillä luen kirjan kannesta kanteen, välillä katson sieltä jonkun reseptin. Minä suosittelen ihan jokaiselle kirjan lukemista riippumatta siitä, kuinka jouluihmiseksi itsensä kokee. Se, joka ei välitä joulusta tai ei muuten jaksa joulua jonakin vuonna, voi lopettaa lukemisen esipuheen viimeisiin lauseisiin jossa Mysi lupaa, että jos joulu ei kiinnosta, sen voi jättää väliin ja vaikka makoilla sohvalla unohtaen joulun tulon.

Meille muille siinä on kiva katsaus joulun historiaan, joulutapojen taustoihin ja sen sellaiseen. Löytyy hyviä vinkkejä kuinka hoitaa joulupuuhat hermostumatta tai stressaamatta, saattaa jopa löytää intoa joihinkin hommiin. Esim. hopeat olen kiillottanut hymyssä suin sen jälkeen kun luin ensimmäistä kertaa Mysin kuvailun puuhasta. En tietenkään oikeasti ole niitä joka vuosi jaksanut jouluksi kiillottaa (kts. ed. kappale), mutta silloin kun olen sen tehnyt, on se ollut pelkästään kivaa ja jouluista. Ja ajatus siitä, että jouluun valmistautuminen alkaa jo elokuisessa sienimetsässä, se se vasta ihana onkin.

Mysin lanttlaatikko on syrjäyttänyt lapsuuden lanttulaatikon ohjeen jo aikaa sitten. Kaikkea muutakin hyvää kirjasta löytyy, tänä vuonna ajattelin tehdä pitkästä aikaa enemmän kaloja kirjan ohjeilla. Muistan toki edelleen että hyvä joulumieli on tärkein, kaikkea tehdään juuri sen verran kuin huvittaa, ei yhtään enempää.

Mysi Lahtisen mademuhennos

Kävin hakemassa Hakaniemen hallista mateen, tämän talven ensimmäisen. Pyysin mateen nahkoineen, sekä mädin ja maksan mukaan. Huomasin että kalatiskillä nousi pari peukkua pystyyn, hih, salaa kuulin että sen merkiksi että kuulemma oikeat mateen ystävät valmistavat mateen aina nahkoineen :) Minä teen kuten isä on aikoinaan opettanut, eli niin että made keitetään nahkoineen päivineen soppaa varten.

Olin ajatellut etukäteen, että voisin katsoa mitä sanottavaa Mysi Lahtisella on mateesta. Olin nimittäin juuri aamulla ajatellut, että kuinka minun Mysi Lahtis-kirjasto (kirjoja joista Tammi ei tunnu ottavan uusintapainoksia kerjuukirjeistä huolimatta) on kasvanut aivan huimasti kaikkien niiden ihanien ihmisten ansiosta, jotka ovat minulle Mysin kirjoja antaneet lahjaksi tai kahveja vastaan (joita en vielä ole päässyt tarjoamaan), eli suuret kiitokset ex-naapurille, Campasimpukalle ja luimupupulle! 

Ja löytyihän siitä iki-ihanasta Intohimot hellallani - suomalaisen keittiön ylistys -kirjasta mademuhennoksen ohje. Ja millainen! Ohje nimittäin alkaa sanoilla: "Pane puhdistettu, nylkemätön made kattilaan." Niin sitä pitää, kyllähän se olisi pitänyt arvata että Mysi taitaa nämä ikiaikaiset totuudet.

Tein melkein ohjeen mukaan. Made oli minulla vähän pienempi, Mysillä oli ollut 2-kiloinen kala, minulla 1.5 kg, ja siitä vielä mäti vei osansa (on muuten pakastimessa tällä hetkellä, täytyyhän sitä bottargaa eli suolakuivattua mätiä tehdä tänäkin vuonna). Valkoviiniä minulla ei ollut, käytin Mysin vinkistä sitruunamehua. Minä tein mademuhennoksen siis näin:

1 made (1.5 kg, ohjeessa n. 2 kg) ja maksa
riittävästi vettä (n. 2 l)

1 sipuli
1 laakerinlehti
5 maustepippurimarjaa (ohjeessa 10)
2 tl suolaa
1 rkl sitruunamehua (ohjeessa 1 dl valkoviiniä)

2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
aavistus raastettua muskottia
lientä sopivasti

Pane puhdistettu, nylkemätön made kattilaan (voiko ohje hienommin alkaa?). Kaada kylmää vettä niin, että kala peittyy kokonaan. Keitä kalaa hiljalleen viitisen minuuttia ja kuori vaahto tarkkaan pois. Sen jälkeen lisää silputtu sipuli ja mausteet joukkoon. Keitä toiset (vajaa) viisi minuuttia, lisää maksa kattilaan ja lisää sitruunamehu (tai viini). Keitä vielä 10 minuuttia.

Nosta kala ja maksa reikäkauhan avulla vadille. Irrota lihat ja viipaloi maksa ja asettele ne voideltuun uunivuokaan. Peitä vuoka jotta kala pysyy lämpimänä. Laita ruodot ja pää takaisin kattilaan, ja keitä lientä reippaasti ilman kantta niin, että nesteen määrä suunnilleen puolittuu. Maista, ja jos kaipaat lisää makua, jatka keittämistä. Siivilöi liemi talteen.

Sulata voi puhtaassa kattilassa, sekoita vispilällä jauhot joukkoon. Lisää kerma ja raasta muskottipähkinää joukkoon ja vispaa muutaman minuutin ajan. Lisää kalalientä vähä kerrallaan ja anna kastikkeen vähän kiehahtaa. Minulla taisi mennä vähän liikaa lientä, mutta ei se kamalasti haitannut että kastiketta tuli aika reilusti. Lopun liemen pakastin. Kaada kastike kalojen päälle ja paista vuokaa 200 asteessa noin 15 minuuttia kunnes pinta on kauniin värinen.

Syötiin keitettyjen perunoiden kanssa kuten Mysi ehdotti, tai tarjoa vaikka perunamuusin jos haluat. Taisi tulla parasta madetta mitä olen eläessäni valmistanut, tai oikeammin:edes syönyt missään. Suosittelen!

 

Mysi Lahtisen kaalipiirakka

Minun on pitänyt pitkään tehdä tätä kaalipiirakkaa. Ohje löytyy Mysi Lahtisen kirjasta Intohimot hellani - suomalaisen keittiön ylistys. Nyt oli hyvä hetki tehdä piirakka, sillä eilistä aurajuustokanaa jäi riittävästi lounaaksi vain lapsille, ei minulle. Minä olen perheen ainoa kaalin ystävä, joten tein pienen piirakan muutamaksi lounaaksi. Tein ohjeestä puolikkaan, mutta laitan tähän ohjeen sellaisenaan kuin se oli kirjassa.

500 g valmista voitaikinaa

muna voiteluun

n. 700 g kaalia

150 g voita

3 rkl sokeria

1 rkl väkiviinaetikkaa

Ota piirakkataikina sulamaan. Pilko kaali ihan hienoksi silpuksi ja paista sitä voissa. Ripottele päälle sokeria ja kaada etikka joukkoon. Alenna lämpöä ja laita kansi pannun päälle. Hauduta sitä välillä sekoittaen kunnes se on vaaleanruskeaa ja läpikuultavaa. Voitele piirakkavuoka ja kauli 2/3 taikinasta sopivan kokoiseksi levyksi, niin että se tulee reilusti reunoilta yli. Siirrä se vuokaan ja kaada kaali päälle. Kauli loput taikinasta ja nosta kanneksi, käännä reunat piirakan alle.Voitele piirakka munalla, pistele haarukalla reikiä ja paista 200 asteessa 30-40 minuuttia. Syödään joko voisulan tai kylmän smetanan kanssa.

Piirakka oli ihan hyvää, mutta taidan silti pitää enemmän sellaisesta johon tulee lisäksi ainakin sipulia.

Aurajuustoperunat

Tämä resepti löytyy Mysi Lahtisen kirjasta Makuasioita - Uudet kokkaukset (Otava 1993). Siitä lähtien kun tämä kirja muutti omaan kirjahyllyyni, tämä on ollut yksi merkityista ohjeista. Tein Aura-juustokiusauksen villisian kaveriksi sunnuntaiaterialle.

10 perunaa (käytin reilun kilon verran perunoita)

voita

150 g Aura-juustoa

2 dl kermaa

1½ dl vettä

Kuori perunat ja leikkaa ohuiksi tikuiksi. Paista suikaleita pannulla voissa useassa erässä, älä kuitenkaan ruskista niitä. Laita perunatikut kerroksittain murustetun Aura-juuston kanssa uunivuokaan. Kaada kerma päälle, huuhtele kermapurkki vedellä ja kaada sekin vuokaan. Laita kansi vuuan päälle ja paista 200 asteessa 45 minuuttia, sen jälkeen laske lämpö 150 asteeseen ja paista 30 minuuttia. Tämän jälkeen ota kansi pois ja paista vielä 30 minuuttia samassa lämmössä, minä nostin ihan lopussa lämmön yli 200 asteeseen muutamaksi hetkeksi..

Kuten Mysi toteaa, tämä on suussasulava ruoka. Se sopi hyvin sunnuntaiaterialle hyvässä seurassa.

Lindströmin pihvit (Mysi Lahtisen ohje)

Linsdströmin pihvit ovat aina olleet suurta herkkuani, ainakin ekaluokkalaisesta lähtien (en muista että äiti olisi näitä juurikaan tehnyt, ainakaan montaa kertaa). Erityisen hyviä Lindströmin pihvit ovat Mysi Lahtisen ohjeella tehtynä. Täytyy kyllä tunnustaa että teen yleensä ne ilman mitään ohjetta aika sinne päin, mutta kirjaan Mysin ohjeen tähän, että hekin pääsevät alkuun jotka eivät aikaisemmin ole kokeilleet.

Kasvikset pilkottuna

800 g  hyvää jauhelihaa (nyt hirveä ja maatilatorin sika-nautaa)
3 pientä perunaa keitettynä
3 pientä punajuurta keitettynä (tai isohkoa jos minulta kysytään)
5 tl kaprismarjoja
10 hillosipulia
1 tl suolaa
1 tl valkopippuria
1 muna

voita
3-4 sipulia pihvien päälle

Taikina odottamassa

Silppua perunat ja punajuuret ihan hienoksi. Minä joko raastan raastimen karkealla terällä tai sitten käytän Tupperwaren pikakokkia kuten nyt. Valuta kaprikset, pilko ne ja hillosipulit ihan hienoksi silpuksi (tai aloita niillä Pikakokissa). Sekoita kaikki kasvikset ja mausteet jauhelihaan, lisää lopuksi muna ja sekoita taikina. Minulla oli niin pieniä munia nyt, että laitoin suosiolla kaksi. Anna seistä puolisen tuntia. Taputtele taikinasta pihvit ja paista pannulla, tai uunissa kuten luimupupu teki, n. 30 minuuttia 225 asteessa. Paista sipulit voissa, lisää vähän vettä ja anna hautua ihan pehmeiksi. Syö pihvit kuoripottujen ja paistetun sipulin kanssa. Mysi tarjoaa kastikkeena voisulaa, johon on lisätty silputtua kaprista ja hillosipulia, minulla jäi tekemättä.

Tämä ohje löytyy Mysi Lahtisen kirjasta Makuasioita - uudet kokkaukset. Se onneksi löytyy omasta kirjahyllystä, äiti on sen aikoinaan 90-luvun puolessavälissä ostanut. Kirjassa näkyy vielä hintalappu, 69 mk -30%.



ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

Palsternakkakeitto Mysi Lahtisen mukaan

Koska olin juuri tehnyt hyvän kasvisliemen ja nostanut palsternakat maasta ylös halusin kokeilla tätä Mysi Lahtisen keittokirjasta löytyvää palsternakkakeittoa. Annos oli kirjan mukaan alkukeitto neljälle, minä sain siitä muutaman oivan lounaan.

1 pieni purjo

400 g palsternakkaa

2 perunaa

valkopippuria

6 dl kasvislientä

1 dl kermaa

muskottia vähän

basilikaa (minulla oli persiljaa)

Paista purjoa voissa, lisää palsternakat ja perunat kuutioina, jatka paistamista hetki, mausta valkopippurilla. Lisää liemi, anna kiehua puolisen tuntia. Soseuta vihannesmyllyllä takaisin kattilaan, lisää kerma ja muskotti ja anna kiehahtaa. Silppua päälle jotain yrttiä. Tämä on yksi hienoimman makuisista sosekeitoista minkä olen tehnyt.

Pihlajapilvi

Tämä viehättävä resepti löytyy Mysi Lahtisen kirjasta Intohimot hellalani - suomalaisen keittiön ylistys. Minulla oli vielä jäljellä mehumaijalla keitettyä sokeritonta pihlajanmarjamehua joka kävi tähän hyvin. Ihan parhaita mannapuuroja mitä olen tehnyt. Tämä ohje on kuudelle:

5 dl pihlajanmarjamehua

3 dl vettä

2 rkl hunajaa

1 dl sokeria (minulla oli vähemmän)

½ dl mannaryynejä

ripaus suolaa

Kiehauta mehu, vesi, hunaja ja sokeri. Vatkaa mannaryynit joukkoon ja keitä kymmenisen minuuttia. Heitä sekaan ripaus suolaa. Jäähdytä kylmäksi ja vatkaa kylmänä kuohkeaksi vaahdoksi. Hyvää, todella hyvää. Pihlaja maistuu aika voimakkaasti, joten jos vierastaa sitä, voi tietysti laittaa enemmän vettä ja vähemmän mehua. Ja puolukkapilven saa puolukkamehusta.

Suppilovahverokeitto Mysi Lahtisen mukaan

Minä teen tavallisesti suppilovahverokeiton samalla tapaa kuin mustatorvisienikeitonkin. Joskus on kuitenkin kiva kokeilla jotain muuta, ja koska minulla on edelleen lainassa Mysi Lahtisen keittokirja Intohimot hellallani - suomalaisen keittiön ylistys, tein keiton sieltä löytyvällä ohjeella. Ja kyllä oli hyvää. Tämä ohje on reilu annos neljälle henkilölle, minä tein puolikkaana kuivatuista suppilovahveroista ihan vähän soveltaen. Sienikeitot ovat aika ankean värisiä ja näköisiä yleensä, mutta maku on kohdillaan ainakin tässä keitossa.Varmasti tulisi hyvä keitto käyttämällä muitakin sieniä kuten mustatorvisieniä tai kantarelleja.

40 g kuivattuja suppilovahveroita (tai 2 l tuoreita)

5 dl vettä

voita

1 iso sipuli

vähän valkopippuria

6 rkl vehnäjauhoja

1.5 l kasvislientä (minulla oli hirvipadan lientä kun kasvisliemet vielä keittämättä)

2 dl kermaa

3 rkl portviiniä

Muserra sienet likoamaan veteen (tai paista pilkottuja suppiksia pannulla), anna liota hyvä tovi. Kuori sipuli, kuullota sitä voissa, lisää puristetut sienet joukkoon. Mausta valkopippurilla ja ripottele vehnäjauhot päälle. Lisää kuuma liemi ja sienien liuotusvesi (jos käytit tuoreita sieniä, laita lientä vähän vajaa 2 l). Kaada puolet kermasta joukkoon, anna kiehua puolisen tuntia. Lisää portviini ja loppu kerma, anna hautua vielä puolisen tuntia.

Mysi Lahtisen lipstikkakeitto

Vaikka muuta aiemmin väitin, en ilmeisesti olekaan tehnyt Mysi Lahtisen lipstikkakeittoa ennen, tai sitten hänellä on keitosta useampi versio, sillä tämä oli ihan mielettömän hyvä keitto. Tämä resepti löytyy kirjasta Intohimot hellallani - suomalaisen keittiön ylistys. Tein pienemmän määrän, mutta laitan tähän tuon alkuperäisen kuuden hengen ohjeen:

5 sipulia

2 dl tuoretta lipstikkaa silputtuna

voita

4 jauhoista perunaa

valkopippuria

1 tl sokeria

1½ l kasvislientä (minulla oli hanhilientä kun ei ollut kasvislientä)

2 dl kermaa

Kuullota sipulit voissa, lisää lipstikat ja kypsennä hetki. Lisää pieniksi paloitellut perunat, kääntele aineksia hetki. Mausta valkopippurilla ja sokerilla. Lisää liemi ja 1 dl kermaa, anna kiehua hiljalleen tunnin ajan. Soseuta keitto, lisää 1 dl kermaa ja tarjoile. Nyt löytyi se hyvä lipstikkakeiton ohje!

Smetanainen tatti-lihapata

Tämäkin resepti on peräisin Mysi Lahtisen kirjasta Intohimot hellallani - suomalaisen keittion ylistys. Halusin kokeilla sellaista pataruokaa, mitä en ole koskaan tehnyt. Ostin naudan paahtopaistia, tuli todella mureaa ja maukasta lihaa.

25 g kuivattuja herkkutatteja (pari kourallista)

3 dl vettä

600 g naudanpaistia

öljyä ja voita

2 isoa sipulia

3 dl lihalientä
persiljaa reilusti

200 g smetanaa

Liuota murskatut tatit vedessä. Ruskista kuutioidut lihapalat muutamassa erässä pannulla, siirrä ne pataan. Paista pannulle jääneessä rasvassa sipulit ja siirrä nekin pataan. Lisää lihaliemi pannulle ja kuumenna se kiehuvaksi. Minulla oli hanhilientä joka on aika suolatonta, joten lisäsin vähän myös suolaa. Silppua persilja pataan, lisää sienet liuotusliemineen ja lihaliemi pataan, sekoita smetana joukkoon. Nosta pata ilman kantta 225-asteiseen uuniin puoleksi tunniksi, laske lämpö 175 asteeseen ja laita kansi päälle. Hauduta vielä tunti. Syötiin perunamuussin ja papujen kanssa, oli hyvää, vaikkei kovin kaksisen näköistä.

Lisättäköön vielä, että koko perhe söi kaksi ateriaa padasta sellaisenaan, ja tänään vielä pilkoin loput sydämet joukkoon, sillä hyvää lientä riitti kolmannellekin aterialle. Viikonlopun padat ovat arjen pelastus!

Lohta piparjuurismetanassa

Tämä resepti on peräisin Mysi Lahtisen kirjasta Intohimot hellallani - suomalaisen keittiön ylistys. Lainasin sen kirjastosta, ja nyt pitää käyttää laina-aika tarkkaan hyödyksi (ovathan kaikki kirjoittaneet Tammelle ja toivoneet uusintapainoksia?). Olen merkinnyt kirjaan reilusti toistakymmentä reseptiä joita haluan tehdä ainakin jossain vaiheessa. Ja lisäksi vielä toinen mokoma, jotka saavat odottaa loppukesää ja oikeita sesonkeja.

Olin unohtanut kuinka hyvää piparjuuri on kalan kanssa, onneksi tein kuhaa Mannerheimin tapaan itsenäisyyspäiväksi. Se on ehkä paras kalaruoka minkä tiedän, ja se innostikin kokeilemaan toisenlaista tapaa  käyttää pirparjuurta kalan kanssa. Nyt yhdistin kahta kirjan samalla sivulla olevaa reseptiä, lohta kun oli sen verran mitä tuli:

700 g lohta (ekaa kertaa löytyi luomulohta vakikalatiskiltä!)

suolaa

120 g smetanaa

1 dl kermaa

2 rkl raastettua piparjuurta

Laita lohifilee nahkapuoli alaspäin vuokaan, johon se juuri ja juuri mahtuu ja ripottele päälle sopivasti suolaa. Sekoita smetana, kerma ja piparjuuriraaste keskenään. Levitä se kalan päälle ja kypsennä 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia. Ihan mielettömän hyvää! Ja herneenversot maistuvat kesältä.

Herkkutattikeitto Mysin mukaan

Perheen sieni-inhoaja on poissa viikonlopun, joten mikä olisikaan parempaa lounasta kuin herkkutattikeitto. Kaapissa on kuivattuja herkkutatteja pilvin pimein, joten niitä on hyvä käyttää talviseen keittoon.

Hyvä sienikeittohan ei tarvitse sen kummempia reseptejä, riittää että on sieniä, sipulia, lientä ja vähän kermaa. Nyt kuitenkin laitan ihan tarkan reseptin siitä ilosta, että löysin kirjastosta Mysi Lahtisen Intohimot hellanani - Suomalaisen keittiön ylistys-kirjan. Tämä kirja on ihan mieletön, täynnä toinen toistaan parempia reseptejä. Kirjan ilmestyessä asuin jenkeissä, eikä sitä ollut enää saatavilla palattuani Suomeen. Kirja on loppuunmyyty Tammelta ja olen sieltä pariin otteeseen tiedustellut kirjaa, toivottavasti joskus ottavat uusintapainoksia. Kaikki vaan joukolla kirjoittamaan Tammelle ja toivomaan Mysin keittokirjoja painoon (tammi(at)tammi.fi)! Mysi oli aikanaan liian paljon edellä aikaansa, toivottavasti Tammi älyäisi että nyt olisi hyvä aika ottaa uusia painoksia näistä klassikoista. Jamie sanoo Britannia-kirjansa alussa, että hänen on täytynyt mennä kauas nähdäkseen lähelle: toiset ne osaa nähdä ihan alusta asti lähelle! Mutta tässä siis se resepti:

½ l kuivattuja herkkutatteja (murskattuna jäi kolmisen desiä)

3 rkl voita

1 sipuli

vähän valkopippuria

3 rkl vehnäjauhoja

8 dl liha- tai kasvislientä (oli kalkkunalientä ja sienien liuotusvettä)

2 dl kermaa
(suolaa)

Liuota sieniä vedessä puolisen tuntia. Valuta vesi talteen, siirrä sienet paksupohjaiseen kattilaan voin kaveriksi, lisää silputtu sipuli ja anna hautua kuultavaksi (sipulit siis). Lisää ripaus valkopippuria ja vehnäjauhot. Kaada liemi joukkoon ja kypsennä kannen alla hiljalleen tunnin verran. Minun kalkkunaliemi oli melkein suolatonta, joten lisäsin vähän suolaa joukkoon. Sekoita aina välillä, etenkin alussa. Lisää kerma kolmessa osassa, anna kiehahataa hetki jokaisen lisäyksen jälkeen. Tästä ei sienikeitto parane.

Lanttulaatikko Mysi Lahtisen mukaan

Viime vuoden joulu, kukat Pirjo Koppi

Jos pitäisi valita vain yksi laatikko jouluksi (onneksi ei tarvitse), valintani olisi lanttulaatikko. Se vaan on niin hyvää. Tämä ei ole sama resepti jolla äitini teki lapsuudessani lanttulaatikon, vaan vaihdoin reseptiä Mysi Lahtisen reseptiksi, muistaakseni joku 5-6 vuotta sitten. Näin tehden mielestäni tulee parasta lanttulaatikkoa. Ainoa mitä ihmettelen, on ohjeen pieni määrä, ja teenkin sen aina kaksinkertaisena, ja jos tiedän ruokavieraita tulevan joulunpyhinä, teen sen kolminkertaisena. Minä en pidä sattumista lanttulaatikossa, ja soseutan lantut tarkkaan käyttäen sitä veivattavaa sosemyllyä, mikä sen nimi nyt olikaan. Lanttulaatikko maistuu hyvältä muulloinkin kuin jouluna, joten ei hätää jos sitä jää, hyvältä maistuu talven pakkasilla karjalanpaistin tai possunkyljysten kanssa.

1½ l lanttukuutioita

50 g voita

2 tl suolaa

(1 tl valkopippuria) (tämä siis alkuperäisessä ohjeessa, minä en koskaan laita)

1 dl korppujauhoja (laitan vähän vähemmän)

½ dl siirappia

1½ dl kermaa

1 muna

Tuuvinki ja lanttulaatikko, joulun toinen piparitaikina valmisteilla

Keitä lanttukuutiot vähässä vedessä kypsiksi. Kaada melkein kaikki vesi pois ja hienonna kuutiot soseeksi. Lisää paloiteltu voi, suola, (pippuri,) korppujauhot, siirappi, kerma ja hyvin vatkattu muna. Sekoita ainekset, vatkaa kuohkeaksi ja kaada voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle korppujauhoja ja koristele pinta lusikan kärjellä painelemalla. Lisää reilusti voinokareita laatikon pinnalle. Paista 150 °C nelisen tuntia. Peittele laatikko tunnin kuluttua jottei pinta tummu liikaa.

Mysi Lahtisen punajuuripaistos

Tuli tuon aikaisemman kaalikäärylekeskustelun innostamana luettua taas hyllyssä olevia Mysin kirjoja. Minulla on edelleen se suuri säkillinen punajuuria odottamassa käyttöä, joten ajattelin kokeilla punajuuripaistosta Mysin ohjeella. Tämä ohje löytyy hänen kirjastaan Juhlat sivulta 184. 

6 punajuurta (en tiedä olivatko kauniita, käyriä kylläkin)

voita

3 rkl sitruunamehua (ei ollut)

1 rkl hunajaa

raastettua muskottipähkinää ripaus pari

rouhitittua mustapippuria vähän enemmän

100 g Aura-juustoa (ehkä ihan vahingossa lipsahti enemmän)

3 dl kasvislientä

kylmää smetanaa

Leikkaa punajuuret tikuiksi. Sulata voi ja hunaja pannulla, lisää punajuuret (ja sitruunamehu värin säilyttämiseksi). Paista miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia, mausta muskottipähkinällä ja pippurilla. Laita punajuuret uunivuokaan, murustele homejuusto päälle ja lisää vihannesliemi. Paista 200 asteessa puoli tuntia, sitten alenna lämpö 150 asteeseen, peitä vuoka ja jatka paistamista kolme varttia. Syödään kylmän smetanan kanssa.

Paistos oli ihanan mehevää ja auramaisen maukasta, punajuuret juuri sopivia. Tätä reseptiä kannattaa kokeilla.