Protukokkina: raparperi-mansikkakiisseli n. 30:lle

Protu-leireillä välipaloilla on leivän ja leivänpäällisten lisäksi usein tarjolla jotain leivonnaista tai muuta kivaa. Jos kokit haluavat päästä helpolla, on jäätelötuutti helppo ja suosittu (ja halpa) valinta. Me leivoimme useamman kerran jotain, mokkapalat ja marjapiirakat olivat varma hitti. Mutta niin kuulkaas oli tämä kiisselikin.

Sain palstanaapurilta upeat raparperit leiriä varten, näkyy tuossa ensimmäisessä kuvassa. Tein raparpereista yhden piirakan ja tämän kiisselin, kummastakin tykättiin. Ehkä etukäteen aavistuksen hirvitti tällaisen kiisselimäärän keittäminen, mutta (melkein) ihan turhaan. Ja opin monta asiaa:

• kiisseli rokkaa edelleen 💕 (kukaan ei tullut sanomaan "minä en ole kiisseli-ihminen", mutta moni tuli kiittämään kuinka oli hyvää: 27 ihmistä söi melkein 9 l raparperikiisseliä ja vaniljakastikkeet päälle!)
• kiisselin voi keittää uudestaan (ensin lopputulos oli liian lirua, mutta esikoinen rohkaisi keittämään kiisselin uudestaan ja lisäämään perunajauhoa. Äidin opetusten vastaisesti se onnistui todella hyvin, ja kiisselin koostumus oli ihan hyvä! Kokeilin pienellä määrällä ja se toimi hyvin, joten uskalsin keittää koko satsin uudestaan ja olin ylpeä että vanhakin oppi uutta. Tuo ohjeen määrä perunajauhoa oli se lopullinen määrä.)
• isonkin määrän keittäminen onnistuu helposti kun on isot välineet puolen metrin vispilästä alkaen 😊

Mansikka-raparperikiisseli

3 l raparperia

1 l mansikkaa (voisi olla enemmän mutta ei ollut, voi myös jättää poiskin)

4 l vettä

8-9 dl sokeria

n. 5 dl vettä

n. 4½ dl perunajauhoa

Pilko iso määrä raparperia ja puolita mansikat. Laita raparperit, mansikat ja vesi kattilaan. Lisää sokeri ja nosta kiehuvaksi, sekoittele silloin tällöin. Sekoita vesi ja perunajauho sekaisin ja kaada seos hyvin sekoittaen kattilaan. Pidä kattila levyllä ja anna kiehahtaa nopeasti. Siirrä kattila lämmöltä, ripottele vähän sokeria päälle ja peitä kattila kannella. Anna jäähtyä huoneenlämmössä, tai jos on kiireempi saada kiisseli viileäksi, voit viilentää sen isossa vesihauteessa jään kanssa.

Kiisseliä tuli n. 9 l ja melkein kaikki meni vaniljakastikkeen kanssa 💕

Raparperihyytelö eli kirkas raparperimarmeladi mehusta

Tämän marmeladin / hyytelön tekemisestä on jo jonkin verran aikaa (niinkuin kukista näkee), mutta en ole ollut netin äärellä niin, että olisin saanut kirjoitettua ohjeen ylös. Olen tehnyt tänä vuonna kaksi satsia raparperimehua, toisen mökin ja pihan raparperista, toisen siskon raparperista. Kummastakin erästä olen keittänyt tällaisen pienen määrän marmeladia. Eli kun mehu on valunut raparpereisa, olen vielä tiristänyt viimeiset mehut talteen, ei ole haitannut vaikka mehu ei enää ole ihan kirkasta. Toki tätä voisi tehdä isommasta määrästä mehua, niin hyvää ja jopa juhlavaa tämä nimittäin on (ei siis pakko olla pelkkää jämämehua). Marmeladia voi tehdä sellaisen määrän kuin haluaa, laskee vaan sokerin ja sitruunan määrän sopivaksi, tuo suhde on hyvälle kiinteälle marmeladille / hyytelölle.

3 dl raparperimehua (ei sokeria)

½ sitruunan mehu

1½ dl marmeladisokeria

Mittaa mehu kattilaan. Purista sekaan sitruunanmehua. Lisää sokeri ja sekoita. Keitä hiljalleen kymmenisen minuuttia tai vähän yli. Purkita steriloituun purkkiin. 

 

Nauti paahtoleivällä, jugurtin tai jäätelön kanssa, miksei kakun tai kääretortun täytteenäkin. Lapsetkin tykkäsivät tästä, yllättyivät itsekin kuinka hyvää oli.

Kuukauden tee: raparperitee

 

Minulta jäi huhtikuu välistä tässä Kuukauden tee -sarjassa, mutta toisaalta elokuussa oli kaksi teetä, mustikka ja vadelma, eli kompensoikoon elokuu huhtikuun. Huhtikuu, tuo kuukausista julmin, joka on kuin marraskuu valot päällä (paitsi pahempi), oli tänä vuonna aika vaikea kuukausi, sellaista (etätyö)apatiaa joka peittää kaiken alleen harvoin koen. 

Toukokuussa ehdin etätyömökkeillä kahden päivän ajan. Sitä edelsi mökkiviikonloppu koko perheen voimin, jolloin pääasiassa pideltiin sadetta tulvivalla pihalla tai sisällä. Keitin sentään raparperikiisselin ja tein rapaprperikompotin. Kompotin liemestä sain hyvän pohjan keväiseen tee-cocktailiin tai -mocktailiin.

 

4 cl raparperikompotin lientä

15 cl vihreää teetä (Japan Hojicha Bio)

(4 cl kirkasta viinaa)

Kerää jäähtynyttä raparperikompotin lientä talteen. Valmista tee ja anna sen jäähtyä kylmäksi. Rakenna juoma lasiin ja sekoita. 

Tämä on hyvää sellaisenaan, tai mukava drinkki alkoholilla terästettynä. Tästä saisi myös hienon pohjan boolille, kompotin lientä, teetä ja jotain kuplivaa, ja kirkasta maun/tarpeen mukaan. 

Tänä keväänä olen ehtinyt tehdä jo monta raparperipiirakkaa, enemmän kuin vuosiin. Jotenkin raparperit ovat olleet niin kutsuvia tänä vuonna, ehkä ovat nauttineet sateista. Ollaan syöty ja tarjoiltu seuraavia piirakoita:

Keikauskakku raparperista

Satu Koiviston raparperipiirakka

Mamman marjapiirakka

Maisemakahvilan rapaprperipiirakka

Seuraavaksi taitaa olla hillon vuoro, ja kohtahan se on mehuaikakin.

Raparperikompotti "pimennetystä" raparperistä

 

Tulin viikonlopuksi mökille sitä varten, että olisin kylvänyt kasvimaan ja istuttanut perunat. Tarkoituksena oli möyhentää maa ja laittaa kaikki papuja ja herneitä lukuunottamatta maahan. Mutta täällä satoikin loppuviikosta niin paljon vettä, että tällä hetkellä piha tulvii ja Kymikin tulvii kohta jos sama jatkuu. Jäi siis kasvimaa laittamatta tänä viikonloppuna. Toivottavasti saan sen tehtyä melko perinteisesti edes lakkiaisviikonloppuna, joka on myöhään tänä vuonna. Toivotaan tosiaan näin, ettei tarvitse olla juhannuksena tekemässä kasvimaata, niinkin on joskus käynyt.

Pääsin sentään vähän keväisiin hommiin, kun keitin raparperikiisseliä mökin isosta raparperipuskasta. Valmistin myös rapaprperikompottia raparperistä, joka oli saanut kasvaa mustan ämpärin alla. Kun raparperiä kasvattaa peitettynä, siitä tulee punaista, hentoa ja makeaa. Minun on pitänyt kokeilla tätä kasvatustapaa jo aikaa sitten, mutta vasta nyt, kun Ullan leipomuksien Ulla sanoi kasvattavansa kaiken raparperin näin, sain minäkin vihdoin aikaiseksi kokeilla. Raparperi pääsi vähän liian isoksi nyt, olisi pitänyt olla aiemmin keräämässä sitä. Ämpäri oli jo kaatunut, mutta sain silti kerättyä riittävästi yhteen satsiin hilloketta tätä makeaa raparperia. Ihan niin punaista se ei enää ollut, mutta katkeilevan hentoista ja makeaa kuitenkin. Tein yksinkertaisesti näin:

 

n. 7 dl raparperia palasina

n. 1 dl sokeria

 

Kerää pimeässä kasvaneet raparperit, huuhtele ne ja pilko reiluiksi paloiksi. Laita ne uunivuokaan ja ripottele sokeria päälle. Minulla ei ollut mökillä mitään tarkkoja mittoja, silmämääräisesti laitoin sopivasti. Peitä vuoka foliolla ja paista 200 asteessa uunissa n.  30 minuuttia. Siirrä kuumana steriloituun purkkiin jos haluat säilyttää pidempään, tai anna jäähtyä ja siirrä astiaan, jos käytät hillokkeen lähiaikoina. 

 

Tämä on erityisen hyvää maustamattoman jugurtin kanssa, voisi sopia myös juustokakun tai vaikka riistan lisukkeeksi. Nigella Lawson on kuvannut kirjassaan oman tapansa tehdä tätä kompottia ja vaikka mitä ideoita mihin käyttää. Teen tätä ensi vuonna uudestaan, niin hyvää se on.

ps. Eilen saunoin tuntitolkulla, uin monta kertaa ja vihdoin tuoreella vastalla. Kymi oli 9 astetta, ehti kuulemma jo olla lämpimämpääkin.

 

Sauvajyvänen 9 v

Minulla on tänään synttärit, tai siis ei minulla vaan blogilla, kokonaista 9 v. Esikoinen halusi harjoitella liukuvärjäystä kakkuun, ja teki tänä viikonloppuna ihan muuten vaan tuon upea raparperi-kinuskikakun, olkoon se nyt synttärikakkuna.

Kaukaiselta tuntuu vuoden takainen kirjoitus, niin on tämä kevät nollanut kaiken tutun. Viime (blogi)vuoden kohokohta oli esikoisen Prometheus-juhlat, tämän vuoden kohokohta piti olla omat viiskymppiset. Ehkä se olikin, mutta ihan eri tavalla kuin ajattelin. Ja vaikka kokkausinto on välillä vähintäänkin hukassa, on tämä blogi ollut minulle hyvä tapa kirjata mietteitä etenkin nyt poikkeusaikana. Nyt en uskalla ajatella eteenpäin tai miettiä millainen seuraavasta blogivuodesta tulee, muuta kuin tietysti toivon, että ensi vuonna juhlitaan blogin täyttä kymppiä.

Tämä päivä oli ihan täydellinen kesäinen päivä piknikille. Minulla on ystävä, jonka kanssa olemme tavanneet säännöllisesti aina keväisin (ja vuoden vaihteessa) hyvän ruuan parissa. Tähän kevääseen sovimme piknikin ravintolan sijaan ja parempaa päivää kuin tämä emme olisikaan voineet saada.

Katoimme "pöydän" turvavälit huomioiden eli olimme molemmat omilla puolillamme. Ystäväni oli valmistanut upeat leivät, ja minä toin makeat ja juomat. Pääsimme nostamaan maljat tasavuosille, kesälle, meille, ja ihan kaikelle. Ja kun olimme istuneet riittävän pitkään, kävelimme vielä puiston ja metsän läpi. Tämä on ehdottomasti yksi parhaita tämän korona-ajan päiviä, ja tulee jäämään mieleen sellainen voimapäivänä, kiitos 💚

Esikoinen sanoi, ettei kukaan ota kukkia mukaan piknikille, mutta minä otin

Minä olin siis luvannut tuoda makeat syötävät. Tämä on parasta raparperiaikaa, joten tietenkin mietin jotain siitä. Jotain sellaista, mikä on helppo pakata mukaan ja voi syödä helposti, eikä tarvitse mitään kastiketta tai jäätelöä lisäksi. Niinpä ajattelin tehdä pienet piirakat mukaellen tuota mustikkapiirakan ohjetta (osa alla olevasta tekstistä on suoraa kopiota siitä, mutta onpahan omaa tekstiä mitä plagioin). Tuosta määrästä tuli kuusi tuollaista pientä annospiirakkaa, toki siitä voi tehdä tavallisen yhden isonkin piirakan. Vähän askartelua, mutta kaiken sen arvoista.

Pohja:

115 g voita
160 g jauhoa
vähän suolaa (alle tl)
60 ml vettä

Pilko todella kylmä voi pieniksi kuutioiksi. Nypi voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi, lisää suola ja vesi ja työstä kaikki hyvin sekaisin taikinaksi, sellaiseksi kimmoisaksi. Laita taikina jauhotetulle leivonta-alustalle ja kauli taikina paksuksi levyksi, taittele ylhäältä noin 1/3keskelle, alhaalta samoin. Taittele vielä toinen sivu puoleen väliin, ja toinen sivu päälle, nyt sinulla on korkea pieni neliö. Kauli se taas alkuperäisen kokoiseksi, toista taittelut. Toista yhteensä nelisen kertaa. Taputtele/kauli lopuksi taikina vähän littanammaksi, kelmuta se ja pistä jääkaappiin vähintään tunniksi, pidempi aika käy myös hyvin.

Valmista sillä välin täytteet:

2 dl kermaa
vaniljatanko
3 munankeltuaista
½ dl sokeria
2 tl maissitärkkelystä

Laita kerma kattilaan, lisää sinne vaniljatanko ja siitä raaputetut siemenet mukaan. Anna kerman juuri ja juuri kiehahtaa. Poista vaniljatanko. Vatkaa keltuaiset ja sokeri hyväksi vaahdoksi, lisää maissitärkkelys ja valuta kuuma kerma koko ajan vatkaten. Anna seoksen jäähtyä vähän.

8 dl (n. 350 g) pilkottua raparperia
½ dl hillosokeria

Pilko rapaprperit ja laita ne sokerin kanssa kattilaan. Anna hillon kiehua hiljalleen 10-15 min ja jätä se jäähtymään kunnes kokoat piirakat.

Kauli taikina ohueksi isoksi levyksi. Leikkaa veitsen avulla vähän pohjaa suuremmat ympyrät, minä vielä kaulin jokaista pyörylää vähän ohuemmaksi. Nosta taikina vuokaan niin, että siihen jää pieni reuna, n. 1 cm korkea.. Levitä vaniljakreemia ohuelti, n. 2-3 rkl jokaiselle pohjalle ja lisää raparperihilloa ohut kerros päälle. Paista 175 asteessa n. 30 minuuttia, tai kunnes täyte on hyytynyt ja piirakan reunat ovat saaneet vähän väriä. Anna piirakan jäähtyä ja irrota se vuokasta.

Minä pakkasin kaksi piirakkaa tuollaisiin eväspusseihin ja annoin olla jääkaapissa yön yli, näkyvät keskimmäisessä kuvassa raparperimehun vieressä. Piirakka maistui viileänä todella hyvältä. Se oli enemmän kirpeän makea kuin makea, eli jos olet makean ystävä, voi sokeria käyttää enemmän. Me kaksi kirpeän ystävää pidimme siitä juuri tuollaisena. Kuvakin jäi melkein ottamatta, mutta sentään juuri ja juuri muistin. 

Nyt alkaa siis blogin kymmenes vuosi, mitähän kaikkea onkaan tiedossa!

Raparperi-chutney

Minä toin mökiltä paljon raparperia ja sain sitä vielä lisää siskoltani samanlaisen määrän. Olen nyt viikon aikana keittänyt mehua, tehnyt piirakoita, keittänyt hilloketta esikoisen kakkukokeilua varten ja keitin minä tänään vielä pienen chutneynkin.  Tästä määrästä tulee vain kaksi tavallisen kokoista purkillista, tai yksi tavallisen kokoinen ja kaksi pientä purkkia. Seuraavalla kerralla ehkä teen samalla vaivalla tupla-annoksen, sen verran hyvää tämä oli.

Chutneyn tulisuutta voi säätää chilillä, minä ilahduin kun löysin pakastimesta vielä pussillisen  kokonaisiaTrepadeira Werner -chilejä. Muistelin ettei se olisi kovin tulista, ei olekaan, mutta kyllä neljästä tuli ihan hyvä polte. Toki jokainen voi laittaa sellaista chiliä kuin haluaa tai sattuu olemaan.

1 l raparperia pilkottuna

1 punasipuli

1 valkosipulin kynsi

4 Trepadeira Werner -chiliä (tai sellainen chili kuin on)

pala inkivääriä

1 pieni kanelitanko

1 pieni tähtianis

1-1½ dl hillosokeria

1 limen mehu

1 dl omenaviinietikkaa

Pilko raparperi, sipulit ja chilit ja laita kattilaan. Lisää inkivääri raastettua ja mausteet sekä sokeri. Keitä n. 15 min, ota kanelitanko ja tähtianis pois. Purista limen mehua ja lisää omenaviinietikka, keitä vielä 5 min. Sekoita chutney tasaiseksi ja purkita.

Nauti grilliruokien kanssa tai lisää kastikkeisiin makua antamaan. Tai syö leivän päällä, mutta varo, se on todella koukuttavaa. Ihana tulisuus, ihana raparperin maku.

Raparperi-inkiväärihillo

Onnea on palstanaapurit joilta saa hyviä kokkausvinkkejä. En saanut tarkkaa ohjetta, mutta riittävästi vinkkiä jotta sain aikaiseksi herkullisen hillon. Tämä ei ole mikään makea hillo, vaan enemmänkin sellainen ihanan kirpeä hillo jäätelölle, tai vaikka pavlovaan tai vaniljakiisselin kanssa nautittavaksi. Tästä tulee pienehkö annos hilloa, voit tietysti moninkertaistaa ohjetta kuinka paljon vaan ja säilöä steriloituihin purkkeihin. 

500 g raparperia

½ dl vettä

110 g hillo- ja marmeladisokeria

1 rkl raastettua inkivääriä

Pilko raparperit palasiksi ja siirrä ne kattilaan. Lisää vesi ja vähän sokeria, keitä hiljalleen välillä sekoittaen puolisen tuntia. Raasta sillä aikaa kuorittua inkivääriä ruokalusikallisen verran. Kun hillo on keittynyt sopivaksi, sekoita raastettu inkivääri joukkoon. Purkita, tai käytä hillo heti. Minä söin nyt jäätelön kanssa vähän, ja loput säästän piirakkaan. 

Satu Koiviston raparperipiirakka

Kylmästä keväästä johtuen raparperit ovat edelleen parhaimmillaan. Joka vuosi aloitan raparperipiirakkasesongin raparperikeikauskakulla, ja yhtä perinteikkäästi joka vuosi täytyy kokeilla vähintään yhtä uutta reseptiä, niin tänäkin vuonna.

Törmäsin vähän aikaa sitten instassa Satu Koiviston lempiraparperipiirakkaohjeeseen, ja ajattelin heti että sitä on kokeiltava. Eilen oli hetki aikaa, jonka täyttämiseksi leivoin tuon piirakan, kaapistakin löytyi juuri sopivasti desi mantelijauhoa. Sain pussin pohjan käytettyä ja lopputuloksena oli ihana piirakka jota varmasti tehdään toistekin.

200 g voita

2 dl sokeria

1 dl fariinisokeria (ohjeessa oli 3 dl sokeria)

2 kananmunaa

3½ dl vehnäjauhoa

1½ tl leivinjauhetta

1 tl kardemummaa

1 tl vaniljajauhetta

1 dl mantelijauhoa

n. 8 dl raparperia pilkottuna 

2 rkl sokeria

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhojen joukkoon leivinjauhe, kardemumma ja vanilja. Lisää jauhot varovaisesti käännellen vaahdon joukkoon. Lisää lopuksi mantelijauhe nopeasti sekoittaen. Levitä taikina uunivuokaan, jossa on leivinpaperi. päällä.  Minulla taitaa olla sama vuoka kuin alkuperäisessä ohjeessa, mitoiltaan 29x24 cm. Levitä taikinan päälle raparperit ja ripottele sokeria päälle. Paista 200 asteessa n. 35-40 minuuttia, kunnes piirakka on saanut vähän väriä reunoille.

Satu suositteli syömään kermavaahdon kanssa, me söimme vaniljajäätelön kanssa. Todella hyvä piirakka, ei ihme että on niin tykätty.

Raparperirahka ja kesäkuun pihakuulumisia

Halusin kokeilla raparperirahkaa. Ajattelin että netti olisi pullollaan ohjeita, ja löytäisin jotain muuta kuin mitä sain joskus yhden ravintolan tarjoamana: hapanta rahkaa jossa oli kokonaisia raakoja rapaprperipaloja seassa. Mutta löytämäni ohjeet olivatkin täynnä jotain floravanillaa, valmiita hilloja tai muita kummallisuuksia. Minä tein ihan yksinkertaisen rahkan näin:

5 dl pilkottua raparperia

1½ dl sokeria

½ dl vettä

1 vaniljatanko

2 dl kermaa

500 g rahkaa

Pilko raparperi, laita kattilaan. Lisää sokeri, tilkka vettä ja vaniljatanko. Anna raparperin hautua hiljalleen kunnes se on sopivan hillomaista, n. 15 minuuttia. Jäähdytä kylmäksi ja poista vaniljatanko.

Vatkaa kerma kulhossa. Sekoita joukkoon rahka ja rapaprperihillo. Tarkista makeus ja lisää tarvittaessa sokeria. Rahka oli hyvää ja kesäistä. Sopisi hyvin myös kääretortun tai täytekakun täytteeksi.

Pihalle kuuluu vähän ankeaa. Vasta tänään siirsin tomaatit ja chilit ulos. Koskaan, siis koskaan en ole siirtänyt näin onnettomia taimia näin myöhään ulos, en halunnut edes ottaa kuvaa niistä. En ole viitsinyt edes ulkoiluttaa taimiä, joten harsotin ne kaksinkertaisella harsolla. Se olikin helppoa kun taimet olivat juuri ja juuri ruukunreunan korkeudella. Satoa ei ole pariin vuoteen juurikaan tullut, ja se vei tämän vuoden taimikasvatusinnostuksen täysin. Eikä tilannetta parantanut chileihin tullut kirvainvaasio. Minulta kuoli taimia kasvatusvaiheessa sekä huolimattomaan hoitoon että tuholaisten tekemiin tuhoihin. Saa olla aika ihmeellinen kesä, jos saa edes jonkinlaista satoa chileistä ja tomaateista. Tosin onhan näitä ihmeellisiä kesiä riittänyt, ei voi enää luottaa vanhan kansan viisauksiinkaan.

Marjat kukkivat hyvin, mutta mustia viinimarjoja ei ole juurikaan odotettavissa tänäkään vuonna. Karviaisia on tulossa todella vähän, vadelmien kasvu on hyytynyt. Luumuja tulee ehkä muutama, samoin kirsikoita. Omenoista on vielä liian aikaista sanoa. Ilmeisesti viime vuoden ankea kesä ja hankala talvi vie nyt veronsa.

Kasvulaatikko on kohtuullisessa kasvussa, salaatista saa jo pieniä maistiaisia, ja ehkä retiiseistäkin pian. Rusakko söi sellerit. Porkkanaa ja sipulia saa vielä odottaa. Lämpimästä keväästä huolimatta kasvu ei ole mitenkään ihmeellistä. Ensi vuonna aion vaihtaa mullan kokonaan tuohon laatikkoon, jos vaan vielä keväällä muistan sen.

Jan Coulsonin raparperipiirakka

Tästä tuli sellainen epäonnistunut onnistuminen. Ja yhtä tuskaa saada kirjoitettua ohje ylös tuollaisen kuvan kanssa, mutta lapsi halusi tämän blogiin, jotta voi itse tehdä myöhemmin. Siis piirakka on oikein hyvää ja maukasta, mutta en mitenkään saanut tästä samanlaista kuin alkuperäisessä ohjeessa näyttää olevan. Alkuperäisessä ohjeessa on aika paljon summittaisia mittoja, ja minä olen kokeillut jo kahdella eri tavalla tätä piirakaka. mutta vieläkään se ei ole sellaista kuin ohjeen kuvassa. Epäilen, että vaikka tähän käytin alkuperäisen ohjeen mukaisen maksimimäärän raparperia, sitä olisi pitänyt olla vieläkin enemmän Piirakasta tuli ruma kuin mikä, mutta hyvää se on!

Täyte:

2 munaa

3½ dl sokeria

2½ dl jauhoa

1 tl leivinjauhetta

½ tl suolaa

n. 8-9 dl raparperiä ohuina siivuina

Pohja:

175 g voita

3½ dl jauhoa

1 dl

Vatkaa munat sa sokeri vaahdoksi (no ei siitä vaahtoa tietenkään tule tuolla sokerimäärällä), lisää sinne jauhot, leivinjauhe ja suola ja sekoita. Sekoita pieneksi pilkotut raparperit ja sekoita edelleen niin, että raparperi alkaa vähän mehustua. Jätä taikina odottamaan puoleksi tunniksi.

Valmista pohjataikina: pilko kylmä voi pieneiksi kuutioiksi, nypi jauhot ja sokeri joukkoon niin, että saat taikinan. Painele taikina n. 30 cm halkaisijaltaan olevaan piirakkavuokaan pohjalle ja reunoille  Kaada raparperitaikina päälle ja paista 175 asteessa n. 45 minuuttia. Hyvää oli, mutta ei sellaista kuin alkuperäisen ohjeessa.

Raparperibooli

Kannu veti huurteeseen hetkessä

Helteet ja kuivuus jatkuvat. Tänään piti keksiä taas uudenlaista kylmää juotavaa, ja tein raparperista, Viron Kellukkeesta (samanmakuista kuin vanha sittis) ja tuoreista mansikoista kylmän juotavan. Jäitä olisin lisännyt, jos mehu ei olisi ollut jäässä. Tästä määrästä tuli pieni kannullinen juotavaa.

2 dl mansikoita

2 dl raparperimehua

6 dl sitruunalimsaa tai kivennäisvettä

Pilko jääkylmät mansikat kannuun. Kaada jäinen mehu ja jääkylmä sitruunalimsa tai kivennäisvesi päälle, lisää jäitä tarvittaessa. Nauti jääkylmänä.

Tänään söimme ensimmäiset uudet perunat palstalta. Näin hienon perunakuokan mies löysi minulle kirpparilta, nyt kelpaa nostaa perunaa. Perunat ovat kärsineet kuivuudesta, tänä vuonna ei kannata haaveilla niistä kiloisista perunoista mitä viime vuonna sain.

Tänään alkoi myös palstan sadonkorjuu virallisesti. Keräsin ensimmäisen ämpärillisen lehtikaalia kuivattavaksi. Kuivatin lehtikaalit ulkona, tähän helteesen ei kaipaa yhtään laitetta lisää sisälle lämpöä tuottamaan.

Parempi raparperipiirakka mökillä

Piti käydä pikaisella maidonhakureissulla, ja tässä helteessä oli pakko saada jotain jääkalikkaa viilennykseksi. Ostin sitten samalla valmiin pakastemurotaikinan, mielessä se, että mökin jääkaapissa oli ainakin päiväysvanhat kerma ja kermaviili. Tutustuin vähän netin raparperipiirakkaohjeisiin, ja lähimmäksi pääsin tätä Makustelijat-blogista löytynyttä piirakka. Tein tämän piirakan siis vähän eri tavalla, mutta poimin muutamia keskeisiä ideoita tuosta ysäri-aikojen reseptistä.

1 valmis piirakkapohja (tai lempimuropohjasi)

7 dl raparperia pilkottuna

1½ dl sokeria

2 munaa

2 dl kermaa

2 dl kermaviilia

½ dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

Anna piirakkataikinan sulaa. Pilko raparperit ja sekoita sokeri niiden joukkoon. Anna mehustua jonkin aikaa. Levitä taikina piirakkavuokaan, lisää raparperit päälle. Paista 200 asteessa 20 minuuttia. Sekoita sillä välin loput aineet keskenään ja kaada piirakan päälle. Paista vielä 20 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä kunnolla.

Tästä tuli todella hyvä piirakka, näin tulen tekemään jatkossakin vastaavia piirakoita. Piirakka ei edes kaivannut  mitään kastikkeita tai muita lisukkeita, oli teen kanssa mitä mainioin iltapala ihan sellaisenaan.

Nopea raparperipikkelssi

Tänä viikonloppuna hain ensimmäiset raparperit palstalta. Jo perinteiseen tapaan tein ensimmäisen raparperipiirakan keikauskakkuna (puolikas ohjeesta, enempää en hennonut raparperiä ottaa). Sen lisäksi tein pienen raparperipikkelsiin River Cottage Fruit Everyday -kirjan ohjeen mukaan, tein suunnilleen kolmasosan tuosta ohjeesta. Pikkelssi oli hyvä ja raikas, korianterinsiemeniä olisi ehkä voinut olla vähän vähemmän. Sopi hyvin grilliruuan kanssa.

150 g raparperia

1 keskikokoinen porkkana

½ pieni sipuli (minulla ruohosipulia)

3 rkl omenaviinietikkaa

1-2 rkl sokeria

½ tl murskattua korianterin siementä

2 laakerinlehteä revittynä (jäi pois)

suolaa ja pippuria myllystä

Pilko raparperit, porkkana ja sipuli (tai ruohosipuli) ihan pieneksi. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja sekoita kaikki. Anna makujen tasaantua tunti pari (jos ehdit) ja nauti vaikka grilliruuan kanssa.

Helleviikonloppuna tuli touhuttua ulkona niin paljon kuin ehti kaiken muun keskellä. Palstalle on kylvetty nyt papuja vaille kaikki, yksi penkki (papupenkin ja kesäkurpitsapenkin lisäksi) on vielä tyhjä, eli jotain kivaa voi vielä keksiä. Lehtikaalitkin ovat jo maassa, sekä palstalla että pihalla. Ensimmäistä kertaa näinä vuosina palstalla on tehty ilkivaltaa, joku on kävellyt siellä penkeissä kaikilla niillä palstoilla joilla on hommia tehty. Harmittaa vietävästi, ja vähän pelottaakin, että nytkö ne tuhoteot alkavat tuollakin.

Maisemakahvilan raparperipiirakka

Tästä piti tulla jonkinlainen piknik-postaus, mutta sadekuuro, tuuli ja koleus muuttivat tämän  kirjoituksen pelkäksi ohjeeksi, sori.

Rouva Raadelmasta oli tehnyt rapaperipiirakan Kotilieden ohjeella. Rouva oli hieman muuttanut ohjetta, ja selittää postauksessaan myös selkeästi että mitä eroa (ja samaa) on leivinjauheella ja ruokasoodalla. Minä puolestani muokkasin alkuperäistä ohjetta siten, että vaihdoin puolet pohjan sokerista fariinisokeriin. En tiedä oliko se hyvä veto vai ei, lämpimänä piirakka ei maistunut lapsille, eikä kamalasti aikuisillekaan. Seuraavana päivänä ja kunnolla jäähtyneenä piirakka oli kyllä ihan hyvää, eli tämä piirakka kannattaa minusta tehdä vähintään edellispäivänä. Piirakka kestää myös pakastuksen hyvin.

Täyte:
1 l raparperipaloja

500 g rahkaa

2 dl sokeria
2 kananmunaa
3 tl vaniljasokeria

Muruseos:
8 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria (1½ dl + 1½ dl fariinisokeria)
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
250 g voisulaa

Pohjataikina:
noin 2/3  muruseoksesta
2 dl piimää
1 kananmuna

Pinnalle:
noin 1/3 muruseoksesta

Pilko raparperit (tai käytä niiden sijana jotain marjoja, mustikoita, vadelmia, puolukoita...). Sekoita rahka, sokeri, kananmuna ja vaniljasokeri sekaisin.

Valmista muruseos: sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voisula, sekoita murumaiseksi. Ota syrjään 1/3 muruseoksesta (n. 3.5 dl) ja lisää loppuihin keskenään sekoitetut piimä ja kananmuna. Sekoita mahdollisimman tasaiseksi. Minulla jäi vähän paakkuja taikinaan, mutta ei niitä enää valmiissa piirakassa huomannut.

Levitä pohjataikina uunipellille, jonka päällä on reilunkokoinen leivinpaperi. Ripottele raparperit (tai marjat) tasaisesti päälle ja levitä niiden päälle rahkaseos. Minä mietin että sitä olisi voinut olla vaikka vähän enemmänkin. Ripottele päällimmäiseksi muruseos tasaisesti. Paista 175 asteisessa uunissa n. 45-50 minuuttia.

Raparperijäätelö

Raparperissä on oksaalihappoa joka sitoo kalsiumia. Tästä syystä raparperin kanssa tulisi nauttia jotain kalsiumpitoista, johon oksaalihappo voi tarttua elimistön oman kalsiumin sijaan. Kermahan tunnetusti sisältää kalsiumia, joten se sopii hyvin raparperin kaveriksi vai mitä :D

2 rapaprperin vartta (n. 3 dl pilkottuna)

1 dl vettä

kanelitanko

½ dl sokeria

4 dl kermaa

4 munankeltuaista

vaniljatanko, siemenet eroteltuna (tai vaniljajauhetta)

1 dl sokeria

Keitä raparperihillo: laita kattilaan pilkotut raparperit, vesi, kanelitanko ja sokeri ja keitä kymmenisen minuuttia, kunnes saat hyvännäköistä vähän juoksevaa hilloa. Anna jäähtyä jääkylmäksi.

Kuumenna vesihauteessa kerma, munankeltuaiset, vaniljatanko siemenineen ja sokeri. Tästä ei tule kovin makeaa jäätelöä, sokerin määrä voi lisätä jos haluaa makeampaa jäätelöä. Sekoita seosta ja jatka kuumenetamista niin kauan että seos sakenee. Laita jäätelöseos kylmänä jäätelökoneeseen ja anna käydä melkein valmiiksi jäätelömassaksi (tai pakasta kulhossa pakastimessa ja vatkaa ennen jäätymistä useampaan kertaan). Lisää lopussa raparperihillo, sen ei tarvitse sekoittua tasaisesti.

Sanoisin että yksi parhaista jäätelöistä mitä olen syönyt. Ja tähän aikaan vuodesta en taida keksiä mitään jäätelöä mikä olisi parempaa. Esikoinen tosin oli sitä mieltä että maistuu liikaa joululta, eli kanelin voi jättää poiskin.

Raparperisoppa eli juotava raparperikiisseli

Kummini tekee ihan parasta mustikkasoppaa ja raparperikiisseliä. Ja aivan kuten mustikkasopasta, pidän eniten juotavasta, laimeasta raparperisopasta. Mikä onkaan kuumana kesäpäivänä parempaa kuin lasillinen jääkylmää raparperisoppaa.

Kävin tänään palstalla tekemässä mansikkamaan. Istutimme 20 mansikantainta esikoisen kanssa:  minä laitoin maan ja muovin valmiiksi, ja 8 v istutti taimet. Samalla otin kesän ensimmäiset raparperit, peräti kolme hentoa vartta uskalsin ottaa. Niistä ei vielä piirakkaa tehty, sen sijaan tein kesän ensimmäisen (ja sen parhaan!) raparperisopan. Tämä on siis laimea ja juokseva versio siitä joka paikassa näkyvästä varsinaisessta raparperikiisselistä, jota syödään jälkkärinä jäätelön tai kermavaahdon kanssa, tai muuten vaan lasillisen maitoa kanssa. Mutta minä tykkään tästä eniten! Ei kannata hämääntyä siitä, että raparperinpalat näyttävät aika orvoilta kattilassa, kun he hajoavat, kiisseli on juuri optimaalista.

1 l vettä

3 lyhyttä ja ohutta raparperin vartta (tai 1 isompi)

½ dl sokeria (tai enemmän)

2 rkl (vajaa) perunajauhoa

tilkka vettä

Laita vesi kiehumaan. Pese raparperin varret, pilko pieniksi ja laita kiehumaan. Lisää sokeri. Anna kiehua minuutti pari ja suurusta kiisseli vesitilkkaan sekoitetulla perunajauholla (älä anna enää kiehua). Ripottele päälle vähän sokeria, anna jäähtyä kannen alla. Laita lasiin ja nauti.

Kesäinen lammaspata

Tämä ruoka syntyi sattumalta ja maistui alkukesältä. Ostin lammasta pataa varten Heinolan Heilasta, porkkanoita ja sipuleita tuli ostettua Hakaniemen torilta. Raparperimehua mökin raparpereistä oli juuri tehty pari päivää aiemmin, yritit kasvavat kohisten. Ja tälläistä siitä tuli:

voita

valkosipulin kynsi

800 g lampaan patalihaa

mustapippuria, suolaa

muutama uuden sadon porkkana

muutama uuden sadon sipuli

pieni kourallinen timjamia, joukossa muutama lehti rosmariinia

kapriksia jokunen ruokalusikallinen

2 dl vähän laimennettua raparperimehua (toki vesi, omenamehu, mikä vaan käy)

Kuori valkosipulin kynsi, murskaa ja ruskista vähän voissa. Ruskista lihat samassa voissa, pyöräytä vähän pippuria ja suolaa päälle. Lisää porkkanat, sipulit, yrtit ja kaprikset sekä kaada mehu päälle. Paista n. 150 asteessa n. tunti puolitoista. Syötiin uusien perunoiden ja oman salaatin kanssa. Hyvää oli, todella.

Raparperimehu

Sain tämän kovasti kehutun ohjeen työkaveriltani, ja mehu on kyllä kaikkien kehujen arvoinen. Aivan ihana mehu, ja sopii varmasti hyvin kesäisiin juomasekoituksiinkin.

3 kg raparperia

1 sitruuna

kiehuvaa vettä

250 g sokeria/litra mehua

Pilko raparperit ja siirrä ne ämpäriin. Kuori sitruuna ohuesti kuorimaveitsellä ja laita kuorisuikaleet raparperien sekaan. Kuori sitruunan valkoinen osa pois, viipaloi sitruuna ja laita viipaleet ämpäriin. Kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että kaikki peittyy. Anna seistä huoneenlämmössä 4 vrk.

Siivilöi mehu harson läpi, lisää mehuun sokeri ja kiehauta. Pakasta sopivissa annoksissa. Ihanan väristä ja makuista mehua

Raparperimarenkipiiras

Päätin kokeilla raparperistä samanlaista marenkipiirasta kuin mitä tein omenahillosta. Ja tämä kokeilu kannatti, sen verran hyvää tuli, ihan kuten siitä omenamarenkipiirakastakin.

3 dl jauhoja

1 tl suolaa

100 g voita

3 rkl vettä 

1 l pilkottua raparperiä
aavistus vettä
1 dl hillosokeria
1 pieni kanelitanko
1 pieni pätkä vaniljatankoa

4 munanvalkuaista

2.25 dl sokeria

Sekoita suola jauhojen joukkkoon. Nypi voi ja jauhot sekaisin, lisää vähän vettä. Pyöritä taikina palloksi, anna tasaantua puoli tuntia jääkaapissa. Kauli (tai levitä) taikina 28 cm piirakkavuokaan. Peitä se kaksinkertaisella foliolla, niin että folio seuraa taikinan muotoja. Paista 10 minuuttia 225 astetta. Ota folio pois varovasti ja paista vielä muutama minuutti jotta taikina saa vähän väriä. Anna pohjan jäähtyä.

Keitä sillä välin raparperihillo. Kaada pilkotut raparperit kattilaan, lisää joukkoon vesi, sokeri, kanelitanko ja vaniljatanko ja siitä raaputetut siemenet. Anna kiehua hiljalleen niin, että saat sopivanpaksuista hilloa. Tämä ei ole kovin makea hillo, joten lisää sokeria jos haluat makeampaa. Anna vähän jäähtyä ja levitä hillo pohjan päälle.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi, levitä raparperien päälle.  Paista 175 asteessa n. 20 minuuttia tai kunnes marenki on saanut sopivasti väriä. Anna jäähtyä pari tuntia tai mieluiten seuraavaan päivään.

Minä tein piirakan nyt gluteenittomana, käytin Semperin Fin mix -hienoa jauhosekoitusta. Lisäsin jauhoja tuosta ohjeesta, käytin ehkä n. 3½ dl enkä käyttänyt vettä. Paistoin pohjan ilman foliota sen 10 min. Minun piirakkavuoka on niin iso, että nämä määrät riittivät juuri ja juuri, olisi voinut olla vähän enemmän kaikkea. Hyvää kuitenkin oli kaikkien mielestä.

Keikauskakku raparperista

Tätä raparperipiirakkaa sain ensimmäistä kertaa siskollani. Jos oikein muistan, tämä on joku Kotilieden ohje, mutta sen tarkemmin en alkuperää tiedä, ja on ohje tainnut vähän muuttuakin matkan varrella. Tämä on meillä ehdottomasti suosituin raparperipiirakka ja etenkin esikoisen mieleen, mikään muu ei kuulemma ole yhtä hyvää. Teen usein tämän ohjeen puolikkaana, jolloin se on sopiva määrä omalle perheelle.

50 g voita
2 dl fariinisokeria
7 dl raparperia paloina

150 g voita
2 dl sokeria
2 munaa
1tl vaniljasokeria
2½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Sulata voi ja fariinisokeri kakkuvuuassa (n. 22 cm, jos teen puolikkaana, käytän 18 cm vuokaa) 175 asteessa muutaman minuutin ajan. Sekoita ne tasaisesti pohjalle ja lisää raparperit. Vatkaa kulhossa voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat hyvin vatkaten. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet taikinaan ja levitä taikina raparperien päälle. Paista 175 asteessa n. 50 min. Kumoa kakku lautaselle ja tarjoa jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa. Ihan paras rapaprperipiirakka!