lauantai 30. syyskuuta 2023

Kantarellikeitto Koskenlaskijalla


Jos on mustatorvisieniä riittänyt tänä vuonna, niin kantarelleja vasta onkin ollut huimasti. Sieniä on paljon ja ne ovat isoja. Pelkästään mökin vieressä olevista muutamien aarien metsäsaarekkeista niitä on kerätty monta ämpärillistä. Ehkä tulevina vuosina muistelen kaiholla tätä vuotta, jolloin jätin suurimman osan näkemistäni kantarelleista metsään. Esim. nuo 🠉kuvan sienet jäivät kasvamaan, ei vaan saanut sieniä enää mahtumaan mihinkään. 

Syyskuun lopun saunakimppu!

Olin alkuviikon etätöissä mökillä; töiden lisäksi paljon uimista (Kymi edelleen 16), saunomista, sienestystä ja sieniruokia. Tein monta hyvää ja vähän erilaistakin sieniruokaa (myös retroa), mutta kyllä tämä kantarellikeitto oli se suosikki. Halusin kokeilla monen kehumaa sulatejuustoa sienikeitossa, vähän googlailin ja lopulta käytin Valion ohjetta hyvänä pohjana reseptille. Minä tein keiton näin: 

n. 2 l kantarelleja
n. 1 rkl voita
2 sipulia
pätkä purjoa (voi jättää poiskin)
1 tl viherpippuria morttelin kautta
mustapippuria
ripaus jauhettua Aji Cristalia (tai muuta chiliä)
n. 3-4 rkl vehnäjauhoa
n. 1 l vettä
250 g Koskenlaskija-sulatejuustoa
1 dl kermaa
n. 1 tl suolaa


Pilko kantarellit ja paista niitä kuivalla pannulla niin kauan että neste on haihtunut. Lisää pannulle vähän voita ja pilkotut sipulit, purjo ja mausteet (voit toki maustaa halutulla tavalla, mökillä oli näitä mausteita). Kuullota sipuleita vähän aikaa, lisää vehnäjauhot ja sekoita tasaisesti joukkoon. Siirrä sienet kattilaan ja lisää vesi. Sekoita hyvin, anna kiehua hiljalleen niin että keitto sakenee. Lisää kuutioitu juusto ja keitä keittoa vielä sekoittaen kunnes juusto on sulanut tasaisesti. Lisää kerma ja tarkista suola, kiehauta. Nauti keitto ruisleivän kanssa.

Niin hyvä keitto, että kuva jäi ottamatta. Ja ihan eri tavalla täyttävä ja täyteläinen kuin perinteinen kermainen sienikeitto. Tästä taisi tulla uusi suosikkikeitto.

Aamu-uinti ennen työpäivää

Ei kommentteja: