Sesongin kyyhkysalaatti

Minulla on blogissa useampi kyyhkyresepti, joka alkaa sillä, että "pakastimesta löytyi viime vuotisia kyyhkyjä, jotka käytän nyt ennen kuin uusi kausi alkaa...". Nyt laitoin heti tuoreeltaan kyyhkyä, metsästyskausi alkoi perjantaina. Tämä annos on koottu yhdelle, mutta toimii tietysti isommallekin joukolle suurentamalla määriä. Kaiken voisi sekoittaa sekaisinkin, mutta omalle lautaselle salaatti oli helppo koota näin.

Kyyhkyn rangan otin talteen, ja keitin siitä yksinkertaisen liemen (palaan siihen myöhemmin). Keltajuuria olin keittänyt enemmänkin, niitä syödään lisukkeena ensi viikolla. Myös kyyhkyjä oli useampi, lopuista tein kastikkeen. 

Ja vaikka tein salaatin näin, niin tokihan sen voi tehdä juuri niistä aineista mitä on saatavilla. Tästä ruuasta jäi hyvä olo ja mieli pitkäksi aikaa.

1 kyyhkyn rintafileet

voita

rosmariinin oksa

muutama katajan marja

mustapippuria

1 iso keitetty keltajuuri (totta kai punajuuri käy, tai keitetty porkkana tai mitä onkaan)

1 tl omenaviinietikkaa

2 tl öljyä

lusikankärjellinen hunajaa

1 avomaankaurkku

1 tl väkiviinaetikkaa

n. 1 rkl mustaherukoita

sormisuolaa

Irrota kyyhkyn rintafileet rangasta. Laita (valurauta)pannulle voita, rosmariini ja katajanmarjoja. Kun pannu on kunnolla kuumaa ja voi hyvin ruskistunutta, paista fileitä muutama minuutti, käännä, ja paista toinen muutama minuutti, rouhaise vähän pippuria myllystä. Minä tykkään kunnolla mediumista, joten paistan lihat aika nopeasti, jos taas pitää kypsemmästä, paista vähän pidempään. Siirrä fileet vetäytymään ja valmista sillä aikaa kasvikset.

Kuutioi napakaksi keitetty keltajuuri. Sekoita joukkoon kastike, jossa on omenaviinietikkaa, öljyä ja ihan vähän hunajaa. Siirrä keltajuuri lautaselle.

Kuori ja pilko avomaankurkku. Sekoita joukkoon tilkka etikkaa ja mustaviinimarjat. Laita kurkkusalaattikin lautaselle.

Viipaloi kyyhkyn fileet ja laita ne kasvisten päälle. Mausta sormisuolalla ja nauti. Elokuu on kyllä mahtikuukausi, tämän parempaa ruokaa on kyllä vaikea kuvitella!

Mustaherukkaa, chiliä ja inkivääriä mangoldille

Eilen oli hyvä päivä. Kävin töistä tullessa palstalla ja sain palstanaapurilta ihanan Hokkaido-kurpitsan (omat taimet näivettyivät ennen kuin alkoivat edes kasvaa) ja ison nipun upeaa mangoldia (omat eivät edes itäneet). Ja eilinen oli hyvä päivä sillä minua odotti Amazonin paketti jossa oli tilaamani Gill Mellerin esikoisteos Gather. Gill Meller on yksi River Cottagen pääkokeista, hän on työskennellyt Hugh:n kanssa melkein alusta asti, varmaan jo lähelle 20 v. Monet reseptit River Cottagen keittokirjoissa ovat Gillin käsialaa, mutta tänä syksynä häneltä ilmestyi ensimmäinen oma kirja, joka on nimetty niin kauniisti, Gather.

Kirjan jaottelu on aivan ihana, kappaleet kulkevat paikasta toiseen. Kirja alkaa keväästä maatilalla, siirtyy rannan kautta kesäiseen puutarhaan ja hedelmätarhaan. Syksy jatkuu pellolla ja metsässä ja kirja päätyy talveen nummilla ja satamassa. Teksti on sujuvaa, kuvat upeita ja resepteistä näkee heti että ne toimivat. Ja todellakin toimivat. Koska olin eilen saanut upeaa mangoldia, aloitin tutustuminen resepteihin sanalla chard, ja löysinkin ihanan ohjeen. Ohje oli mustaherukalle, mutta minulla oli pakastettuna viherherukkaa, jonka seassa oli vähän mustaherukkaa. Sama maku, mutta ulkonäkö ei ehkä niin hieno. Mutta ei se mitään, tämä yksinkertainen sievä lisäke on tämän vuoden yksi suurimpia onnistumisia keittiössä. Mikä makujen ilotulitus, mikä hyvä olo ruuan päälle, mikä upea oivallus. Niitä ruokia että melkein itketti kun oli niin hyvää.

100 g mustaherukkaa (minulla viherherukkaa suurimmaksi osaksi)

1 valkosipulin kynsi

1 Aji Fantasy -chili (tai esim. ½ Aji Cristalia tai muuta chiliä)

3 cm pala inkivääriä

2 tl hunajaa

1 rkl soijakastiketta

2 tl vettä

vettä, suolaa

reilusti mangoldia (tai lehtikaalia tai molempia)

Perkaa marjat (tai ota pakastimesta) ja laita pieneen kattilaan. Lisää ohueksi viipaloitu valkosipuli ja chili, raastettu inkivääri sekä hunaja, soijakastike ja vesi kattilaan. Nosta juuri ja juuri kiehuvaksi, anna kiehua hiljalleen muutama minuutti, sekoita muutaman kerran. Marjat pehmenevät mutta saavat jäädä vielä kokonaisiksi.

Samalla keitä vettä isommassa kattilassa, suolaa vesi hyvin. Keitä vähän pilkottua mangoldia (tai lehtikaalia) muutama minuutti. Kaada vesi pois, valuta hetki. Nosta mangoldi lautaselle ja kaada marjakastike päälle, sekoita vähän. 

Syötiin paahdetun pähkinäisen Hokkaido-kurpitsan (vähän öljyä, timjamia, pippuria, suolaa kurpitsanviipaleille, 20 minuuttia 250 asteessa), lammaslihapullien ja viipaloidun kyssäkaalin kanssa. Tästä ei päivällinen parane, hyvä mieli ja olo pitkäksi aikaa.

Mustaherukkalikööri ja Aleksis Kiven päivä

Taas se on vuosi vierähtänyt edellisestä Aleksis Kiven päivästä, kaksi sitä edellisestä. Ja taas sitä tultiin myöhään kotiin. Mutta pitihän se mustaherukkalikööri siivilöidä juhlapäivän kunniaksi. Liköörin teko on helppoa, joku pari kuukautta sitten laitoin purkkiin mustia viinimarjoja ja Koskenkorvaa (kuva oikealla). Purkki on ollut pimeässä siitä asti, aina välillä olen muistanut ravistella sitä. Tänään siivilöin sen, lisäsin sokeria 500 g litraa kohti (juu ei ollut litraa)  ja sekoitin niin kauan että sokeri oli liuennut. Sen jälkeen liköörin voi pullottaa ja nauttia siitä  juhlahetkinä tai vaikka jälkiruokakastikkeena vaniljajäätelön kanssa. Muistetaan kuitenkin Aapon ohje:

Aapo: Olkaamme tuhlaamatta oivallista juomaa

Louhisaaren sima

Taustalla mustaviinimarja

Louhisaaren juoma on minusta ihan mielettömän hyvä ja hieno juoma. Olen aina tehnyt juoman sitruunahapon avulla, mutta nyt halusin kokeilla alkuperäistä simaista versiota. Minulla on Kreivitär Eva Mannerheim Sparren keittokirja, ja ajattelin ottaa sieltä alkuperäisen ohjeen. Louhisaaressa kuitenkin taidettiin tehdä simaa ympäri vuoden, ja siksi ohje oli kuivatuille mustaviinimarjalehdille. Sovelsin sitten ohjetta vähän, ja pienensin ohjetta meille sopivammaksi. Käytin myös fariinisokeria, alkuperäisessä ohjeessa käytettiin vain tavallista sokeria.

n 2 l mustaviinimarjan lehtiä (tai enemmän)

1 sitruuna

500 g sokeria (tai puolet tavallista, puolet fariinisokeria)

5 l vettä

pikkunokare hiivaa (n. herneen verran)

Laita huuhdellut viinimarjan lehdet, sitruunan kuori ilman valkoista osaa, viipaloitu sitruuna ja sokeri kattilaan/ämpäriin. Kaada kiehuva vesi päälle ja anna jäähtyä. Minä keitin vedet aamulla, ja lämpimänä päivänä neste oli illalla sopivaa hiivalle. Sekoita hiiva vesitilkkaan ja kaada joukkoon. Anna käydä vuorokausi ja pullota. Säilytä kylmässä jääkaapissa vähintään viikko jonka jälkeen juoma on valmista nautittavaksi.

Eva säilöi juomaa viileässä 8 päivää, ja minäkin maltoin odottaa saman ajan. Hyvä ja raikas kesäjuoma, en ehkä antaisi ainakaan tätä versiota pienille lapsille ;) Laitoin siman käymään 4.6., Mannerheimin syntymäpäivä oli hyvä päivä tehdä Louhisaaren simaa.

Mustaherukka"tiramisu"

 

Halusin kokeilla miten mascarpone-juuston vatkaaminen viinimarjahyytelön kanssa toimii, ihan muita juttuja varten (siitä lisää myöhemmin). Hyvin se toimii, käytin tämän kokeilun nyt jälkiruokaan, johon tuli tätä mustaherukkavaahtoa ja kaakaoon kastettuja savoiardi-keksejä eli ehkä tämä sitten on mustaherukkatiramisu. Koska kyseessä oli kokeilu, en tehnyt kovin isoa määrää (sopivasti kahdelle aikuiselle):

1 dl mustaherukkahyytelöä (tai -kastiketta)

1 dl mascarponevaahtoa

1 dl tummaa kaakaota (1 dl maitoa, 2 tl tummaa kaakaota, 1 tl sokeria)

4 savoird-keksiä

kaakaojauhetta

Vatkaa hyytelö ja juusto vaahdoksi. Keitä tumma kaakao. Kastele keksit kaakaolla ja laita ne annosvuokaan. Levitä päälle juusto ja siivilöi päällimmäiseksi tummaa kaakaojauhetta.

Tämä oli hyvää, niin hyvää että voisi tehdä joskus ison annoksen jälkiruuaksi. Ja jos se on tarkoitus tehdä vain aikuisille, lisäisin vähän mustaherukkalikööriä täytteeseen.

Marjaunelma

Tämän ohje löytyy Leivotaan-lehdestä (huhti-kesäkuu 2012). Vähän muutin ohjetta, kun ei ollut valmista vaniljarahkaa ja halusin täytettä muutenkin vähän enemmän. En ole ennen tehnyt tuollaista pohjaa, mutta yllättävän hyvä se oli. Toimiva kakku mielestäni, tulee varmaan tehtyä toistekin. (Kuvan kakku on pienempi kuin mitä tuosta ohjeesta tulee.)

300 g mantelimassaa

3 munaa

½ dl vehnäjauhoa

3 dl rahkaa

2 dl vaniljakastiketta/kiisseliä

2 rkl sokeria (tai maun mukaan riippuen kuinka makeaa vaniljakiisseli on)

1 rkl vaniljasokeria (tai maun mukaan, riippuen kuinka vaniljaista kiisseli on)

reilu litra marjoja

Raasta mantelimassa raastimen isolla terällä. Sekoita joukkoon munat ja jauhot. En meinannut saada kaikkea sekaisin alkuun millään, mutta onnistuihan se lopulta. Kaada taikina irtopohjavuokaan (n. 24 cm halkaisijaltaan) ja paista 175 astetta 20 minuuttia. Anna jäähtyä.

Sekoita vaniljakastike/kiisseli, rahka ja sokerit keskenään. Levitä pohjan päälle ja lisää marjat päällimmäiseksi. Lehdessä kakku oli vielä koristeltu tomusokerilla, mutta enhän minä sellaista muistanut.

Vispipuuro

Minä teen vispipuuron useimmiten jätemehusta, joskus puolukoista tai muista marjoista. Vispipuuron teossa ei ole oikeastaan muuta tärkeää kuin se, että vatkaa sen vasta kylmänä, muuten se ei vaahtoudu. No joo, on sekin tärkeää, ettei tule paakkuja! Jätemehusta teen puuron siis näin:

1½ dl jätemehua (tai mitä siinä pussissa onkaan)

1 l vettä

1 dl sokeria (tai maun mukaan)

1½ dl mannasuurimoita

Laita mehukalikka (tai anna sen sulaa) ja vesi kattilaan. Lisää sokeri. Kun neste alkaa kiehua, sekoita mannaruurimot joukkoon hyvin vispilällä sekoittaen (ettei tule niitä paakkuja) ja anna kiehua hiljalleen vajaa kymmenen minuuttia (lähes) koko ajan sekoittaen. Siirrä kattila pois lämmöltä, sirottele sokeria vähän päälle ja laita kansi, jottei tule kuorta. Anna jäähtyä, siirrä kattila jääkaappiin o/n. Kun puuro on ihan kylmää, vatkaa se sähkövatkaimella niin, että puuro vaalenee ja kuohkeutuu. Minä vatkaan yleensä vähintään 5 minuuttia, mielellään enemmänkin. Väri muuttuu ihan tumman liilanpunaisesta ihan vaaleaksi, no marjapuuron väriseksi. Syödään maidon kanssa, jotkut (lapset) laittaa vähän sokeriakin päälle.

Jätemehu

Lapsuudessani meillä keitettiin jätemehua vispipuuroa varten. Jätemehu on sitä mehua, joka saadaan keittämällä kattilassa mustaviinimarjamehun keittämisestä peräisin olevaa marjamäskiä. Äitini otti aina talteen mäskin, lisäsi reilusti vettä, keitti ja valutti mehun mehupulloihin. Sitten yhdestä pullosta keitettiin aina vispipuuro.

Minä teen jätemehun hieman eri tavalla. Kerään kahdesta maijallisesta mäskin ja lisään pienimmän mahdollisen määrän vettä (=muutaman litran). Annan seoksen kiehahataa kattilassa, jonka jälkeen valutan sen mehumaijan siiviläosasta isoon kannuun. Tämä on sellaista lähes puuromaista seosta, jota pitää vähän kaapia ja hämmentää ja painella jotta saa kaiken "mehun" irti. Jaan sen niihin pieniin minigrip-pusseihin, n. 1-1½ dl/pussi ja pakastan.

Ja sitten kun teen vispipuuroa, otan yhden tälläisen pussillisen jätemehua kattilaan, lisään vettä, mannaryynejä ja sokeria ja keitän puuron. Näin tehden jätemehu vie vähemmän tilaa ja säilyy (teoriassa) pakastimessa lähes loputtomiin.

Mustaviinimarjahyytelö

Mustaviinimarjahyytelö on erityisen hyvää linturuokien kanssa. Se sopii hyvin myös vaniljajäätelön kaveriksi. Tavallisesti teen mustista viinimarjoista hilloa, mutta tänä vuonna halusin tehdä vaihteeksi hyytelöä. Minulla oli reilu 5 l mustia viinimarjoja. Keitin ne mehuksi mehumaijalla, sain niistä vähän yli 2 l mehua. Laitoin siis marjat mehustimeen ilman sokeria, ja valutin mehun suoraan kattilaan.

reilu 2 l mustaviinimarjamehua (sokeritonta)

1 kg hillosokeria

Keitä mehua sokerin kanssa miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. Kannattaa kokeilla että hyytyykö mehu ennen kuin purkittaa sen. Laitoin lautaselle pienen lusikallisen mehua, annoin jäähtyä, ja kun se hyytyi, purkitin mehun steriloituihin purkkeihin (uunissa n. 1 h aavistuksen yli 100 astetta, kannet olin keittänyt kattilassa n. 15 minuuttia). Anna hyytelön jäähtyä, siirrä jääkaappiin/kellariin.

Muistan pienenä äidin aina keränneen vähän raakoja marjoja hyytelöä varten, sillä niissä on luontaisesti pektiiniä enemmän. Nykyään tulee käytettyä hillosokeria, joten marjojen kypsyydellä ei ole niin väliä. Lisätyn pektiinin avulla saa hyytelöä niistäkin marjoista, missä pektiiniä ei luonnostaan ole paljoa.


Huom! Lisään näin jälkikäteen huomautuksen, että jos sokerin määrää on vähentänyt noin reilusti, tulee marjojen olla kunnolla raa'ahkoja. Kypsien marjojen pektiini ei riitä hyytelöittämään hyytelöä: kypsiä marjoja käyttäessä kannattaa tehdä kuten hillosokeripussissa sanotaan eli saman verran sokeria kuin mehuakin.