Näytetään tekstit, joissa on tunniste ankka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ankka. Näytä kaikki tekstit

lauantai 24. toukokuuta 2014

Grillattua purkkiankkaa eli ankkasalaatti


Uskaltauduin ostamaan purkkiankkaa luimupupun suosituksesta. Minusta kaikki säilykepurkissa oleva liha maistuu, no, säilykepurkissa olevalta lihalta. Mutta nyt päätimme kokeilla tätä monien kehumaa herkkua, ja kyllä kannatti, se oli tosiaan hyvää. Liha on aika suolaista, eli suolaa ei siihen kannata lisätä, kuten luimupupu jo neuvoikin. Purkissa olleen rasvan pakastin myöhempää käyttöä varten.

Mies keksi että hän voisi grillata koivet, ja minusta se oli loistava idea, etenkin kun olin koko päivän ulkohommissa. Sain kuin sainkin haketettua kaikki ne tyhmät pensaat mitkä leikkasin alas muutama viikko sitten, trimmeröityä koko pihan, ja illalla kävin vielä istuttamassa palstalle kurpitsat, kesäkurpitsat, kurkut, maissit, varsisellerit ja purjot.

Valutin koivista rasvaa, pyyhin koivet vielä paperilla, ja sen jälkeen ne menivät grilliin. Mies grillasi niitä ensin ritilällä, ja sen jälkeen vielä parilalla. Liha on jo valmiiksi niin kypsää, että se meinaa hajota helposti, joten koivet oli hyvä käännellä pihdeillä. Kun koivet olivat lautasella, mies lisäsi salaatinlehden ja siinä meillä oli loistava ankkasalaatti tämän päivän ruuaksi :)

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Ankankoipea, perunaa ja kasviksia uunissa


Tänään syötiin Suomen riistalinnulta tilattua ankankoipea, ja varsinainen sunnuntaiateria siitä tulikin, niin älyttömän hyvää ruokaa. Tein koivet yksinkertaisesti uunissa yhtäaikaa perunoiden, porkkanoiden ja sipuleiden kanssa. Teen ehkä vähän eri tavalla ensi kerralla, mutta olen tyytyväinen tähänkin. Neljä henkeä söi kaiken, koipia olisi voinut olla vähän enemmänkin.

4 ankankoipea
suolaa ja pippuria myllystä
timjamia
10 pientä perunaa
3 porkkanaa
6 salottisipulia (viimeiset oman palstan pikkusipulit!)
suolaa

Mausta ankankoivet ja anna niiden lämmetä huoneenlämpöön. Kuori perunat, porkkanat ja sipulit. Pilko ne suupaloiksi isoon uunivuokaan ja ripottele vähän suolaa päälle. Asettele koivet nahkapuoli ylöspäin ja laita 250 asteiseen uuniin 15 minuutiksi. Laske lämpö 170 asteeseen ja paista vielä 30-40 minuuttia. Ota koivet lämpimälle lautaselle ja peitä foliolla. Nosta uunin lämpötila takaisin 250 asteeseen, sekoittele kasviksia ankanrasvassa ja paista vielä 10-15 minuuttia kunnes perunoissa on hyvä väri. Parhaita pikkusipuleita ja porkkanoita mitä olen syönyt. 

Seuraavalla kerralla ruskistan koivet ennen uuniin laittamista kuumalla varurautapannulla, jotta nahka tulee vieläkin rapeammaksi. Mutta hyvää oli näinkin. Esikoinen teki hyvän salaatin, jossa oli kurkkua, tomaattia, omenaa ja herneenversoja. Yksinkertaista mutta sitäkin parempaa ruokaa. Ankka on noussut hanhen rinnalle suosikkilistallani.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Ankkaa ja ananasta


Ostin River Cottage Meat -kirjan pari vuotta sitten. Lukaisin sen silloin läpi, ja merkkasin kaikki ne ohjeet joita haluan tehdä. Koska näitä lappuja on kaikissa River Cottage -kirjoissa runsaasti, käyn edelleen näitä alkuperäisiä laputuksia läpi. Välillä epäilen että elämä on liian lyhyt että saisi käytyä kaikki hyvältä vaikuttavat reseptit läpi. Tilaamassani ankkalaatikossa oli reilu kilo ankanrintaa, kaksi kertaa kaksi filettä vakuumipusseissa. Toiset kaksi ankanrintaa tein hyvin perinteisesti ankan makua kunnioittaen, mutta tämä tuli kokeiltua itämaisella vivahteella. Ohjeen mukaan tämä annos olisi kahdelle, mutta me syötiin tästä reilusti kolmestaan ja vielä jäi yli.
Fondue-pata on juuri sopiva

2 ankanrintaa (n. 500 g)
½ ananas
3 rkl soijakastiketta
1 tl fariinisokeria
3 valkosipulin kynttä murskattuna (minulla 1)
pala inkivääriä pilkottuna
½ Aji Fantasy-chiliä (tai enemmän tai tulisempaa)
mustapippuria muutama rouhaisu
öljyä
1 sipuli (ohjeessa kevätsipulia)
vähän fariinisokeria

Tee ankan nahkaan muutamia viiltoja, älä viillä lihaan saakka. Leikkaa ananaksesta kuoret pois. Leikkaa kaksi n. 2 cm paksua rinkulaa. Pilko ne paloiksi, leikkaa kova keskus pois. Palat kannattaa jättää isommiksi kuin minä leikkasin, on vähemmän kääntelyä. Laita ne syrjään odottamaan. Leikkaa vielä reilu viipale ja leikkaa sekin paloiksi. Purista paloista mehu irti. Hugh käski käyttää nyrkkiä, minä en halunnut laittaa "talven" kuivattamia käsiä ananasmehuun, joten laitoin viipaleet siivilään ja nuijin pari kertaa puisella survimella, siivilä oli syvän lautasen päällä. Näin sain helposti tarvitsemani 4 rkl ananasmehua. Loput ananaksesta sekä nämä puristetut palat syötin lapsille välipalaksi. Sekoita ananasmehu, soija, fariinisokeri, valkosipulit, inkivääri, chili ja pippuri keskenään. Kaada ne lihojen päälle anna marinoitua (10 min -2 h Hugh sanoi).

Kuivaa fileet ja ruskista ne nopeasti kuumalla pannulla. Viipaloi sipuli ohueksi, tai käytä sitä kevätsipulia. Laita sipulirenkaat pienen uunipadan pohjalle ja niiden päälle rintafileet nahkapuoli ylöspäin. Kaada marinointiliemi päälle. Paista 225 asteessa uunissa 12-14 minuuttia. Näin tehden fileet jäävät vähän punertaviksi ja nahkan pitäisi olla rapeaa, mutta ei se minulla ollut niin hyvää kuin sillä toisella tapaa tehtynä. Anna lihojen levätä lämpimällä lautasella. Paista sillä välin ananakset pannulla, lisää vähän sokeria niiden päälle. Ananakset saavat saada vähän väriä ja karamellisoitua. Lisää nesteet uunivuuasta joukkoon ja anna kastikkeen kiehua siirappimaiseksi. Lisää lopuksi lihat vielä pannuun ja käännä pari kertaa jotta saavat hyvää kastiketta pintaan.

Syötiin riisin kanssa. Hyvää oli, paitsi ei kuopuksen mieleistä. Ananas, kastike ja liha olivat hyviä maultaan, mutta taisin silti pitää pannulla paistetusta ankasta enemmän.

ps. Kamera lähti jenkkeihin reiluksi viikoksi. Toivottavasti siihen tulee hienoja kuvia; täällä on pärjättävä pokkarilla.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Paistettua ankanrintaa karpalokastikkeella


Minä olen käyttänyt Kauppahallli24:n palvelua nyt vajaan puolen vuoden ajan melko säännöllisesti, ja kuten olen aiemmin jo todennut, niin se on tuonut ison helpotuksen arkeen. Välillä koko asiaa ei edes ajattele, ja välillä sellainen hykerryttävä helpotuksen tunne valtaa koko mielen, kuten torstaina tällä viikolla. Takana kiireinen aika, hiihtoloma pikkuhiljaa alkamassa, minä yksin lasten kanssa kotona pitkän viikonlopun, ja ylipitkän työpäivän jälkeen ovelle kannetaan neljä isoa kassillista ruokaa. Tiedättehän, se tieto ettei tarvitse viikonloppuna/viikkoon lähteä lasten kanssa kaupoille vaan saa ihan vaan olla...

Koko tämän ajan olen myös seurannut Tuoretorin tarjontaa, ja miettinyt että jossain vaiheessa pitää kokeilla sitäkin. Heidän tuotteita saa joko itse noutaa Teurastamolta, tai sitten tilata perjantaiksi kotiinkuljetuksen pääkaupunkiseudulle. Minulla on pitkään ollut mielessä kotimaisen ankan kokeilu, ja nyt siellä sattui olemaan tarjouksessa Suomen Riistalinnun ankkaa, joten oli hyvä aika kokeilla.

Tuoretorin tilaukset pitää tehdä viimeistään saman viikon maanantaina. Heti kun olin tehnyt tilauksen, aloin etsiä hyvää ankkareseptiä. Toisin kuin yleensä, mikään keittokirjan resepti ei sykähdyttänyt, mutta sen sijaan löysin herkullisesta Ripaus Tryffeliä -blogista aivan loistavalta kuulostavan seikkaperäisen ohjeen Ankanrintaa viikunakastikkeella, joten ajattelin tehdä ensimmäisen(?) ankanrinnan sillä ohjeella. Luin ohjeen nopeasti silloin alkuviikosta, perjantaina kävin ostamassa viikunoita Hakaniemen hallista, ja tänään vasta huomasin että niidenhän piti olla kuivattuja, postauksen lopussa todettiin että kuivatut toimivat paremmin kuin tuoreet. No, hätä ei ole tämän näköinen, keksin heti viikunoille muuta käyttöä, ja ajattelin kokeilla karpalokastiketta. Kuivatut karpalot sopivat täydellisesti kyyhkyn kanssa, niin miksei sitten ankankin. Tein hyvin pitkälle ohjeen mukaan, mutta suosittelen lämpimästi tutustumaan tuohon alkuperäiseen ohjeeseen

2 ankan rintafilettä (nyt 680 g, toinen selvästi isompi kuin toinen)

vettä
1 tl voita
100 g kuivattuja karpaloita
1+1 tl hunajaa
2 rkl balsamicoa

suolaa, pippuria myllystä

Vedä fileiden nahkaan ristikkäisviillot, mutta älä viillä lihaa. Rouhi karpaloita vähän, kiehauta kattilassa vähän vettä ja voita. Lisää karpalot ja anna niiden pehmetä vedessä, lisää 1 tl hunajaa ja sekoita.

Laita ankan rintafileet kylmälle pannulle nahkapuoli alaspäin. Nosta lämpöä pikkuhiljaa ja paista n. 15 minuuttia, painele lihaa aina välillä. Kaikki rasva tihkuu tällä välin pannulle, ja nahkasta tulee ihanan rapea. Kaada suurin osa rasvasta talteen, ja käytä vaikka murumaisiin broilerinsydämiin. Nosta pannun lämpöä reippaasti, ja paista fileitä toiselta puolelta viitisen minuuttia, suolaa ja pippuroi fileet. Kääntele vähän että fileet kypsyvät joka puolelta. Kääri ne folioon odottamaan kastikkeen valmistumista. Näin tehden fileet jäävät roseeksi, paista kauemmin jos haluat kypsempää lihaa.

Kaada pannulle vähän vettä ja raavi kaikki maut talteen. Lisää balsamico ja anna kiehua parisen minuuttia, lisää sen jälkeen karpalot ja 1 tl hunajaa, anna kiehahtaa ja maista, lisää suolaa maun mukaan. Hyvää riisin kanssa. Ja täytyy sanoa että tämä oli yhtä parhaista lihoista mitä olen ikinä syönyt; tätä tehdään uudestaan!

Sain 2 € aamiaisen tänään. Porkkanatikut puuttuvat kuvasta.