Osso buco porosta

Minulla oli pakastimessa kilon verran poron potkakiekkoja. Ajattelin tehdä sunnuntaiksi Osso buco -padan niistä. Googlailin vähän reseptejä, huomasin että suurin osa kirjoittaa onton luun "osso bucco", minäkin olen tainnut sitä muotoa ennen käyttää, ja että alkuperäisessä milanolaisessa reseptissä ei ole tomaattia, mutta nykyisin suurin osa käyttää tomaattia. Tälläisen padan minä tein, minusta yksi parhaista poropadoista mitä olen tehnyt tähän saakka, mutta lapset eivät pitäneet liemestä. Kuten 5-vuotias asiantuntevasti totesi, että kaikki eivät pidä samoista ruuista.

1 kg poron potkakiekkoja

vehnäjauhoa ja suolaa

voita

2 isoa sipulia

2 porkkanaa

2 palsternakkaa

pätkä varsiselleriä

1 tlk kirsikkatomaatteja (esim. Mutti) tai tuoreita jos löydät hyviä kypsänä poimittuja

5 dl hyvää lihalientä (tai vähän vähemmän)

2-3 laakerinlehteä

n. 10 katajanmarjaa

n. 5 musta- ja valkopippuria

persiljaa

Pyörittele potkakiekot vehnäjauhon ja suolan seoksessa ja ruskista ne voissa, siirrä pataan. Lisää kuoritut ja pilkotut kasvikset sekaan, kaada tomaattitölkki liemineen sekaan. Lisää hyvää lihalientä ja mausteet joukkoon. Hauduta hellalla 2-3 tuntia välillä sekoittaen. Perinteisesti osso buco kai syötäisi risoton kanssa, mutta koska kyseessä on poro ja kataja, me söimme perunamuusin ja puolukkasurvoksen kanssa, päälle voi poimia persiljaa vähän väriä ja makua antamaan.

Poronkäristys haudutuspadassa

Poronkäristys on meillä yksi lasten lempiruuista, ja toivelistalla lähes aina kun mummi kysyy että mitä lapset haluaisivat ruuaksi. Minä olen tähän asti tehnyt käristyksen aina padassa, mutta nyt halusin kokeilla kuinka sen tekeminen onnistuu CrockPot -haudutuspadassa. Olin ostanut hulluilta päiviltä kilon verran hyvää käristyslihaa ja kokeilin poronkäristystä haudutuspadassa. Tuli hyvää, vaikka hyvää se on padassakin valmistettuna. Liha jäi pehmeämmäksi ja hajoavaisemmaksi kuin padassa tehtynä, asia mikä oli joidenkin mielestä parannus, joidenkin mielestä huononnus perinteiseen poronkäristykseen verrattuna. Tästä annoksesta söimme kerran ja lisäksi lapset saivat yhden lounaan sekä täytin yhden talvikurpitsan ja vielä jäi yhden päivällisen verran pakastettavaksi. Poronkäristys on niitä ruokia, joita kannattaa tehdä aina kerralla vähän enemmän, eikä se kärsi uudelleenlämmittämisestä yhtään.

100 g hyvää pekonia (esim. Pajuniemi)
voita

1 kg hyvää poronkäristyslihaa
vettä

3 laakerinlehteä

n. 10 valkopippuria
n. 10 katajanmarjaa

suolaa

Pilko pekoni pieneksi. Laita pekonia ja voita valurautapaistinpannulle ja paista hetki. Lisää osa käristyslihasta ja ruskista. Siirrä lihat pataan, ja jatka niin kauan että saat kaikki lihat paistettua. Lisää vettä pannulle ja kaavi kaikki maut talteen. Kaada vesi pataan ja lisää tarvittaessa vettä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Lisää mausteet ja anna hautua asetuksella low neljä viisi tuntia. Syötiin perinteisesti perunamuusin ja puolukan kanssa.

Poropiirakka ja poro-savukylkipiirakka

Olen lähiaikoina tehnyt kaksi melkein samanlaista poropiirakkaa, enimmäinen tavallisen kokoiseen piirakkavuokaan (halkaisija n. 26 cm) ja jälkimmäisen isoon (halkaisija n. 30 cm) vuokaan. Pohjan voi tehdä ihan sellaiseksi kuin haluaa. Ensimmäisessä minulla oli kaupan valmis ruis-kaurapohja, jälkimmäisessä oli sama pohja kuin lehtikaalipiirakalla. Sain käytettyä kätevästi viimeiset omat purjot näihin kateen piirakkaan.

lempipohjasi (tai joku muu)

100 g kylmäsavustettua poronpaistia

1 paprika

pätkä purjoa

50 g Kolatun Waldemar-cheddaria

2 munaa

2 dl kermaa

2 dl ranskankermaa

pippuria

Levitä/kauli pohja vuokaan. Paista 200 asteessa 10 minuuttia. Pilko sillä välin poro, paprika ja purjo pieneksi, raasta juusto. Sekoita munat, kerma ja raskankerma, rouhi vähän pippuria joukkoon. Levitä täytteet pohjan päälle, ripottele vähän juustoraastetta ja  kaada muna-kermaseos päälle. Paista vielä n. 30 min 180 asteessa. Hyvä ja mehevä peruspiirakka.

Tämän piirakan tein samalla kuin lehtikaalipiirakan. Tein silloin kaksinkertaisen taikinan, jostä otin vähän yli puolet tähän piirakkaan. Piirakka taisi jäädä tarjoilupäivänä vähän lehtikaalipiirakan varjoon, mutta kun otin piirakoita työlounaaksi myöhemnin, täytyy sanoa että tämä oli todella hyvää. Tämä piirakka hyötyykin siitä, että sen tekee etukäteen ja lämmittää uudelleen.

lempipohjasi (tai joku muu)

150 g hyvää possun savukylkeä/pekonia (minulla Pajuniemen)

100 g kylmäsavustettua poroa

1 paprika

pieni pala purjoa

3 munaa

3 keltuaista

2 dl kermaa

3 dl ranskankermaa

Levitä pohja vuokaan, paista sitä n. 10 min 200 asteessa. Sillä välin pilko savukylki pieneksi ja paista sitä pannulla. Levitä  savukylki talouspaperille jotta ylimääräinen rasva imeytyy pois. Pilko poro, paprika ja purjo. Sekoita munat, keltuaiset ja kermat sekaisin. Levitä piirakanpohjan päälle täytteet ja kaada muna-kermaseos päälle. Paista n. 30 min 180 asteessa.

Blinit - ne parhaat blinit

Blinejä tulee tehtyä yleensä aina laskiaisena, paitsi tänä vuonna olen vähän etuajassa kun on laskiaiseksi muita suunnitelmia. Tämä on mielestäni se paras resepti, ja teen tällä samalla reseptillä joka kerta. Kovasti näitä on muutkin kehuneet. Olen aikoinani leikannut reseptin talteen Pirkka-lehdestä, ehkä joku 10 vuotta sitten, tai ylikin, sen tarkempaa viitettä ei ole alkuperään.

1 l maitoa

3 dl tattarijauhoja

2 dl vehnäjauhoja

20 g hiivaa

2 tl suolaa

4 keltuaista

4 valkuaista

½ dl voisulaa

Paistamiseen kirkastettua voita reilusti.

Lämmitä 6 dl maitoa ja lisää siihen jauhot, hiiva, suola. Anna nousta jääkaapissa yön yli. Seuraavana päivänä lisää taikinaan keltuaiset, loppu maito (4 dl) lämpimänä ja voisula. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja kääntele taikinaan. Paista blinit kirkastetussa voissa kauniin ruskeiksi. Voita kannattaa lisätä myös toiselle puolelle paistaessa, jotta saadaan kaunis pinta kummallekin puolelle. Kannattaa paistaa aika miedolla lämmöllä, jotta blini ehtii kypsyä myös sisältä.

Tästä annoksesta tulee n. 21-25 bliniä.

Blinien lisänä on yksinkertaisimmallaan tarjolla mätejä, smetanaa ja sipulia. Savuporo, suolakurkku, punajuuri, sillikaviaari, lohitartar/graavilohi, sienisalaatti ja katkaravut sopivat myös hyvin. Yleensä on mädin/mätien lisäksi ainakin lohta jossain muodossa ja savuporoa. Viimeksi mainittu on lähinnä lapsia varten, heille ei mädit vielä maistu, ja graavilohikin tekee tiukkaa.

Kuva parin vuoden takaa. Snapsilasissa hunajaa.