Kanavartaita ja kasviksia maapähkinäkastikkeella

Tänään meillä oli kanapäivä. Löysin muuta etsiessäni River Cottage Meat -kirjasta hyvänkuuloisen maapähkinäkastikkeen ohjeen. Tämä ei ole varsinainen satay-kastike, sillä tässä ei ole ollenkaan mm. kookosmaitoa, mutta hyvä maapähkinäkastike silti. Tulee tehtyä toistekin, nopea yksinkertainen ruoka.

400 g broilerin rintapaloja

2 rkl soijakastiketta

½ limen mehu

1 tl raastettua inkivääriä

1 rkl öljyä

Pilko broilerin rintapalat sopiviksi paloiksi. Sekoita kulhossa soijakastike, lime, inkivääri ja öljy. Lisää kananpalat ja anna marinoitua puolisen tuntia tai vähän kauemmin. Uita varrastikkuja vedessä samaan aikaan.

Pujota kananpalat varrastikkuihin, ja grillaa ne kypsäksi tai kypsennä uunissa grillivastuksen alla kymmenisen minuuttia tai kunnes ovat kypsiä.

1 sipuli

2 valkosipulin kynttä

1 rkl öljyä

2 rkl soijakastiketta

1 tuore chili (minulla nyt mieto Aji Fantasy)

1 limen mehu

1 rkl fariinisokeria

125 g maapähkinävoita

vettä tarpeen mukaan

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi. Kuullota niitä öljyssä hetki. Lisää pannulle kaikki muut aineet, sekoita ja anna kiehua hetki. Lisää vettä tarvittaessa niin, että saat sopivan paksuisen kastikkeen. 

Nauti kananpalat, kauden kasvikset ja riisi kastikkeen kanssa, korianteria lisänä sille joka siitä tykkää.

Tää nyt vähän toistaa itseään, mutta aikuisten mielestä hyvää, esikoinen maistoi vähän mutta ei tykännyt "kun ei ole oikea satay-kastike", ja kuopus maistoi ehkä puolikkaan millin verran kastiketta ja sanoi isoon ääneen yök. Alan olla aika kyllästynyt tähän ruuanlaittoon, mitä tahansa tekee, niin aina on vähintään yksi joka ei tykkää eikä syö. Lasken siis itseni yhdeksi, en halua syödä makaronilaatikkoa tai kinkkukiusausta tai pasta bolognesea aina. Eilisen härkiskastikkeen jälkeen (joka oli muiden mielestä hyvää), yksi juoksi pöydästä huutaen omaan huoneeseen ja jäi sinne. Onnistumisia kasvatuksessa ja onnistumisia ruuanlaitossa todellakin. 

Rocky road browniet

Meillä oli mukava viikonloppu. Saimme yllätysvieraita sopivalla varoitusajalla eli aamupäivällä kysyttiin sopiiko iltapäivä. Esikoisen kanssa pohdittiin asiaa kaksi sekuntia ja todettiin että tottahan toki sopii. Siinä oli aikaa touhuta sen verran, ettei vierailla tule sukat likaisiksi kyläreissulla ja sen jälkeen priorisoimme niin, että minä leivoin näitä äkkimakeita tahmapaloja ja esikoinen leipoi kaurakekeksejä. Googlailin aikani, en löytänyt mitään iskevää, ja niin sitten yhdistin kaksi tässäkin blogissa ollutta ohjetta, tai sinne päin. Tein browniet samalla tapaa kuin aina teen, ja päälle laitoin suunnilleen saman sekoituksen mitä käytin rocky road -suklaassakin. Ja paistoin Maku-lehden paisto-ohjeella.

200g tummaa suklaata

200g voita

4 munaa

2 dl intiaanisokeria (tai tavallista)

2½dl jauhoja

1tl leivinjauhetta

1 dl kuivattuja karpaloita

1 dl suolapähkinöitä

40 g valkoista suklaata

40 g maitosuklaata

2 dl pieniä vaahtokarkkeja

Vatkaa munat ja sokerit. Lisää joukkoon yhdessä sulatetut voi ja suklaa. Lisää keskenään sekoitetut jauhot ja leivinjauhe, sekoita varovaisesti tasaiseksi. Laita taikina (leivinpaperilla vuorattuun) vuokaan ja paista 175 asteessa 20 minuuttia. Pilko sillä välin karpaloita, pähkinöitä ja suklaita vähän. Sekoita ne vaahtokarkkien kanssa sekaisin. Nosta brownie pois uunista ja levitä vaahtokarkkiseos tasaisesti päälle. Paista vielä viisi minuuttia. Anna makujen tasaantua, leikkaa paloiksi.

Minä tarjosin vieraille samana päivänä, mutta vielä parempaa tämä oli seuraavana päivänä, eli kannattaa tehdä mieluiten hyvissä ajoin. Hyvää oli, mutta ei ihan niin hyvää kuin mitä olen naapurissa saanut. Tulee tehtyä toistekin, mutta vain silloin kun on vieraita tulossa, sen verran äkkimakeaa oli.

Juuren punajuurimureke ja marinoidut pikkusienet

Minä olen suorastaan ihan liikuttunut. Niin upea kirja Juuri nyt -kirja on. Ostin kirjan melkein heti sen ilmestyttyä, mutta nyt vasta ehdin pikkuhiljaa päästä sen kimppuun. Osaksi olen odottanut sopivaa aikaa tuhlattavaksi keittiöön (monet reseptit vaativat vähän enemmän aikaa), osaksi sadon kasvamista ja osaksi helteiden ohimenoa. Aikaa ei meinaa löytyä, helteet eivät mene ohi (kuukauden aikana meillä on satanut yhteensä 4 mm!) mutta sato sentään on kasvanut. Ihan ensimmäiseksi halusin tarttua tähän kaikkien aikojen Juuren sapas-suosikkiini.

Taustaksi sen verran, että Ravintola Juuri on juuri se ravintola, joka palautti uskoni siihen, että ravintolaillallisen jälkeen voi olla hyvä olo, siis suorastaan mielettömän hyvä olo. Ja vahvisti näkemystäni siitä, että suomalainen keittiö on se paras keittiö kaikista etnisistä keittiöistä. Ja että hyvistä kotimaisista raaka-aineista saadaan loistavaa ruokaa ilman kikkailua. Palasimme jenkeistä kymmenen vuotta sitten, ja vähän sen jälkeen sain esikoisen (esikoinen taitaa olla viikon pari nuorempi kuin Juuri) ja vähän sen jälkeen kävin syomässä Juuressa.

Se ensimmäinen kerta oli mieleenpainuva kokemus, vieläkin muistan sen hyvän olon ruuan jälkeen. Sitä en enää muista mitä söin, paitsi sen, että yksi sapaksista oli juuri tämä punajuurimureke. Sen jälkeen olen käynyt Juuressa monen monta kertaa, sekä kavereiden kanssa että yksin, vienyt sinne kymmenittäin ulkomaalaisia vieraita syömään (työn takia ja joskus muutenkin) ja joka ikinen, siis ihan joka ikinen kerta, ruoka on ollut ihan loistavaa ja siitä on jäänyt hyvä fiilis ja olo. Sapaksia on tullut kokeiltua vaikka mitä, siinä määrin että kirjankin sapaksista suuri osa oli tuttuja. Pitkään tämä punajuurimureke oli aina yksi tilaamistani sapaksista, sitten vähän myöhemmin se alkoi vaihdella poron sydämien kanssa, eli tilasin aina jomman kumman sekä lisäksi yhden tai kaksi muuta sapasta.

Kun sain kirjan käsiini, ensimmäiseksi katsoin että löytyykö tämä ohje, seuraavaksi katsoin poron sydämet, jotka nekin löytyivät. Ja hiffasin senkin, että miksi en ole ikinä onnistunut saamaan niin hyvää juurespyrettä mitä Juuressa aina saa. Selvisipä sekin mysteeri. Minä tein murekkeen pienempänä, mutta laitan tähän sen kokoisena kuin ohje löytyy kirjasta. Mietin muuten liivatteen takia, että laitanko vege-tagia, mutta päätin laittaa sen kumminkin. Liivatteen voi jättää poiskin, ja muotoilla murekkeesta sellaiset palat kuin haluaa.

900 g punajuuria
kylmäpuristettua rypsiöljyä
4 salottisipulia
2 dl maapähkinöitä
1 rkl suolaa
1 sitruunan mehu
1 ruukku basilikaa
125 g smetanaa
7 liivatelehteä
mustapippuria myllystä

Paista punajuuria paistopussissa 180 asteessa n. tunti. Minä tosin keitin pienet, juuri maasta nostetut juuret, sellainen 10 minuuttia riitti niille. Anna vähän jäähtyä, kuori ne ja pilko paloiksi. Kuullota pilkottua sipulia öljyssä, anna sipulin jäähtyä. Paahda pähkinät kuivalla pannulla, suolaa lopuksi, minä en tainnut käyttää ihan noin paljoa suolaa. Laita kaikki aineet kulhoon, liivatetta lukuunottamatta. Aja karkeaksi tahnaksi sauvasekoittimella. Pehmennä liivatteet kylmässä vedessä, purista vesi pois ja sulata ne tilkassa kiehuvaa vettä. Sekoita tasaiseksi massan joukkoon, lisää vielä pippuria. Laita tahna elmukelmutettuun leipävuokaan, käännä kelmua päälle niin että saat tiukan paketin. Anna jähmettyä jääkaapissa yön yli.


1 l kantarelleja
½ dl kylmäpuristettua rypsiöljyä
½ dl fariinisokeria
suolaa
½ purjoa
½ dl omenaviinietikkaa

sormisuolaa

Paahda sieniä pannulla öljyn, fariinisokerin ja suolan seoksessa kunnes sokeri sulaa. Kaada sienet kulhoon, lisää ohueksi suikaloitu purjo joukkoon. Anna jäähtyä ja lisää lopuksi etikka Laita kansi päälle ja anna maustua jääkaapissa pari tuntia.

Leikkaa punajuurimurekkeesta pala lautaselle. Laita päälle sieniä ja purjoa. Ripottele suolaa tarvittaessa.

Peanut butter chip brownies

En malttanut odottaa jäähtymistä riittävästi: pinta hajosi

Jos joku ei ole saanut riittävästi suklaata ja pähkinää palmusunnuntaina, suosittelen tekemään vaikka näitä brownieta. Yleensä aina teen browniet sillä luottoreseptillä, johon tulee sulatettua suklaata, sokeria ja voita riittävästi. Nyt kuitenkin vähän googlailin, ja löysin (minulle) uudenlaisen tavan tehdä browniet tuolta. Muutin kuitenkin ohjeen ainesuhteita ja paistolämpötilaa enkä myöskään mikrottanut mitään, mutta aika lailla täydellisiä näistä tuli. Minä tein näin:

150 g voita

200 g sokeria

60 g tummaa kaakaota (esim. van Houten)

2 tl vaniljasokeria

2 munaa

1 dl jauhoa (tai vähän yli)

283 g maapähkinävoihippuja (aika reilusti, mutta en halunnut jemmata pussin jämää)

Sulata voi kattilassa, sekoita joukkoon sokeri, kaakao ja vaniljasokeri ja sekoita sen verran että sokeri on sulanut. Anna seoksen vähän jäähtyä, sekoita munat yksi kerrallaan joukkoon. Siivilöi jauhot kattilaan, sekoita nopeasti ja kaada sekaan maapähkinävoihiput. Kaada taikina pieneen leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (minulla n. 15x20 cm) ja paista 175 asteessa n. 25-30 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla, leikkaa palasiksi. Hyvää kylmän maidon kanssa, ihan parhaita mitä olen tehnyt.

Suklaiset maapähkinävoikeksit ja Amerikan tuliaisia

Tuliaisia on kiva saada, sillä ne tuovat pienen lohdun siihen, ettei itse ole päässyt matkalle. Etukäteen on kiva kirjoittaa listaa, ja erityisen mukavaa on, kun huomaa saaneensa kaiken sen mitä listalla oli ja vielä vähän ekstraakin. Minä sain amerikantuliaisiksi hienon Southwestern slow cooking -keittokirjan, jossa on monenlaisia ohjeita haudutuspadalle (tiedättehän, se amerikkalainen turhake, jolla saa tehtyä perheelle puolen viikon ruuat parin sentin sähkönkulutuksella), mausteita, kuivattuja ancho-chilejä, maapähkinävoihippuja ja sen sellaista. Sain myös ne Kitchen clippini, lakanan ja vähän Elvistäkin. Kyllä nyt kelpaa.

Keittokirjassa on loistavia ohjeita, sitä tulee varmasti luettua ahkerasti. Mies oli käynyt syömässä ravintolassa, jossa ruoka oli lähialueelta. Seutu oli niin kuivaa, ettei siellä edes tomaatit kasva, ja mm. salsa oli pelkästään chili-pohjaista. Kuuleman mukaan meinasi olla vähän tulista, jopa miehen mielestä joka sentään  syö lähes päivittäin nagaa.

Aloitimme kokkaamisen esikoisen kanssa kuitenkin maapähkinävoihipuista, ja teimme pussin ohjeen mukaan keksejä. Kirjoitin ohjeen perään ne määrät mitä käytimme, määrät eivät ole ihan suora muunnos amerikkalaisten kuppimitoista.

2 cups jauhoa (4½  dl)
3/4 cup kaakaojauhetta (1½ dl)
1 tl soodaa
½ tl suolaa
1 cup voita (200 g)
2 cups sokeria (2 dl sokeria, 2½ dl fariinisokeira)
2 munaa
2 tl vaniljauutetta (lusikan kärjellinen vaniljajauhetta)
1 pss Peanut butter chips (238 g)

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa kulhossa voi ja sokerit vaahdoksi, lisää munat hyvin vatkaten. Siivilöi kuivat aineet taikinaan, sekoita, lisää lopuksi maapähkinävoihiput eli peanut butter chips. Laita lusikalla kökkäreitä uunipellille ja paista 175 asteessa n. 10 minuuttia. Jätä reilusti leviämisvaraa, keksit leviävät laajalle. Taisin laittaa 9 keksiä/pelti, peltejä tuli kolme ja kekseistä isoja.

Bataatti-maapähkinägratiini

Tämä resepti löytyy River Cottage Veg Everyday -kirjasta. Tämäkin on niitä ruokia jotka merkkasin tehtäväksi heti kirjan saatuani, mutta näin pitkään siihen meni. Minulla puuttui leikkurista osa, ja viipaleista tuli paksumpia kuin piti, mutta hyvin nämä kypsyivät. Gratiinista tuli yllättävän hyvää, ja kuvittelisin että vaihtamalla chilin tilalle raastettua inkivääriä se sopisi vaikka joulupöytään, ainakin niillä jotka eivät ole fiksautuneita perinteisiin laatikoihin. Ja sopiihan se chili gratiiniin vaikka lisäisi inkivääriäkin...

1 kg bataattia

2 rkl öljyä

1 chili tai 1 tl kuivattua chilirouhetta, minulla oli savustettua Aji Cristal-rouhetta

3 valkosipulinkynttä (voi jättää poiskin)

2½ dl kermaa

suolaa ja pippuria

150 g maapähkinävoita (sattumilla)

1 limen kuori ja 2 tl mehua

Kuori bataatit ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi. Sekoita joukkoon 1 rkl öljyä, pilkotut chili/chilirouhe ja valkosipuli, kerma sekä suolaa ja pippuria. Laita puolet bataattiviipaleista uunivuokaan. Notkista maapähkinävoi sekoittamalla siihen 1 rkl öljyä sekä limen kuori ja mehu. Levitä seos bataattien päälle  nokareina. Laita loput bataatit päälle, ja huolehdi että saat kulhosta kaikki kermat mukaan. Peitä vuoka foliolla. Paista 190 asteessa 20 minuuttia, poista folio. Paista vielä n. 30 minuuttia kunnes bataatit ovat kunnolla pehmenneet. Syötiin kalan lisukkeena, hyvää aikuisten mielestä, pahaa lasten mielestä.

Kurpitsa-maapähkinäkeitto

Onneksi minulla kasvoi kurpitsaa. Ja onneksi minulla oli jääkaapissa valmiiksi vajaa purkki maapähkinävoita, limejä ja inkivääriä. Tein keiton River Cottage Everyday -kirjasta löytyvän ohjeen mukaan. Nimi oli niin hauska, Butternut and nut butter soup, että olin merkinnyt tämän jo aikoja sitten tehtävien listalle. Raaka-ainelista on pitkä, mutta makumaailma toimii, ja keittoa kannattaa tehdä, se tuli ihan nopeasti.

n. 1 kg talvikurpitsaa
nokare voita
1 iso sipuli
1 Aji Cristal chili
3 cm pala inkivääriä
1 valkosipulin kynsi
8 dl kasvislientä
n. 200 g maapähkinävoita (tai vähemmän)
1 limen mehu
3 rkl hienonnettua korianteria
suolaa, pippuria

jugurttia, korianteria, kurpitsansiemeniä (jos on)

Kuori kurpitsa(t), poista siemenet ja pilko pieniksi kuutioiksi. Pilko sipuli ja kuullota sitä voissa. Lisää sekaan pilkottu chili, raastettu inkivääri ja valkosipulin kynsi, jatka kuullottamita muutama minuutti. Lisää kurpitsat, suolaa ja pippuria ja jatka vielä paistamista viitisen minuuttia. Lisää liemi ja anna kiehua n. 20 minuuttia, kunnes kurpitsat ovat pehmeitä. Lisää maapähkinävoi joukkoon ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää limen mehu ja silputtu korianteri ja sekoita. Tarkista suola ja pippuri. Lisää keiton päälle vähän jugurttia tai hapankermaa, korianteria ja jotain siemeniä, jos haluat.

Hyvä keitto, sopivasti potkua chilistä ja inkivääristä, kivaa raikkautta limestä ja korianterista ja hyvää täyteläisyyttä kurpitsasta ja maapähkinävoista. Eikä maistunut lapsille.

Suklaakakku maapähkinävoipohjalla

Lupasin tehdä kakun juhannukseksi. Tämä on vähän erilainen kakku mitä ajattelee juhannuksena saavansa, muistuttaa lähinnä maapähkinäistä suklaapatukkaa. Halusin kuitenkin kokeilla ohjetta lempikakkukirjastani (Maria Öhrn: Herkulliset täytekakut, 2007). Ohjeen luettuaan tajuaa miksei tätä kakkua tule tehtyä vain omalle perheelle. Ja tämä on siitä hyvä resepti, että se on helppo tehdä edellisenä päivänä, lastata autoon ja kuljettaa mukanaan maalle. Tein kakusta suorakaiteen muotoisen ja leikkasin pieniksi suupaloiksi, isoa palaa tätä ei voisi syödäkään. Hyvin riitti muutamalle kymmenelle ihmiselle ja vähän jäi vielä seuraavan päivän grilliaterian jälkkärillekin.


1 dl vaaleaa siirappia
250 g maapähkinävoita (karkeaa jos mahdollista)
6 dl maissihiutaleita

450 g maitosuklaata
1 dl kermaa
1 dl maitoa

Laita 22 cm irtopohjavuuan pohjalle leivinpaperia. Minä tein nyt suorakaiteen muotoisen kakun ( n. 26 X 32 cm), ja ohjeen 1½-kertaisena. Kiehauta kattilassa siirappi ja sekoita maapähkinävoi joukkoon. Lämmitä varovasti niin, että maapähkinävoi sulaa, mutta älä anna kiehua. Lisää seokseen maissihiutaleet, sekoita ne joukkoon niin, että saavat vähän hajotakin. Painele seos vuuan pohjalle.

Pilko suklaa hienoksi ja laita astiaan. Ohjeen mukaan piti rouhia pieniksi, minä vähän fuskasin ja pilkoin yhden palan kokoisiksi, mutta kannattaa rouhia pieniksi jos haluaa helpommin tasaiseksi. Kiehauta kerma-maito ja kaada kuumana suklaarouheen päälle. Sekoita seos tasaiseksi sauvasekoittimella ja kaada se torttupohjan päälle. Jäähdytä kakkua jääkaapissa yön yli. Minä leikkasin valmiiksi pieniksi annospaloiksi ja tarjosin tarjottimella. Varmasti tulee tehtyä toistekin, silloin voi tulla kuvakin otetuksi.

ps.Lauantain kokko paloi kovassa tuulessa semmoisella vauhdilla ettei koskaan. Taisi mennä yksi halavakin samalla. Vesi on kylmintä mitä muistan juhannuksena olleen (16 astetta) ja muutenkin kasvu laahaa reilusti jäljessä.