2015 vuosikatsaus

Tein viime vuonna ensimmäistä kertaa katsauksen menneeseen vuoteen blogitekstien kautta. Paljon mukavia muistoja, huomioita ja piilomerkityksiä nousi mieleen. Taas on yksi vuosi vierähtänyt, voi hyvä tavaton mitä vauhtia aika kiitääkin kun taas ollaan tässä. Tämä vuosi on ollut sellainen tavallinen arkinen vuosi. Hyvä tavallinen vuosi.

Tänä vuonna aloitin uuden nykyaikaa-sarjan, kerran kuussa kirjoitin asiasta mikä oli ajankohtainen jostain syystä. Minullahan mielipiteitä riittää, pieniä ja isoja. Suunnilleen kerran kuussa on sopiva tahti, ja kun kyse on sarjasta, minkään asian/mielipiteen ei tarvitse nousta isommaksi kuin se on. Tätä on ollut kiva tehdä, ja aion jatkaa sarjaa ainakin toistaiseksi.

Kirjoitin myös pari juttua arkiruuista, mutta se jäi vähän kesken. Pidän arkisia asioita yleensä ehkä liiankin pieninä, ja siksi kävi näin. Ehkä jatkan parilla osalla ensi vuonna?

Vuoden 2015 kivoja juttuja on ollut kasvisten käytön lisääntyminen, varmaankin pääasiassa Satokausikalenterin myötä. Minusta on ollut kiva huomata, että parin vuoden viiveella on alkanut kaupoista löytyä kaikkea sellaista kivaa, mitä ennen sai vain itse kasvattamalla, kuten vaikka lehtikaalia ja keltajuuria. Ehkä meillä bloggaajillakin on ollut oma vaikutuksemme, tässä blogissa on ollut kai niitä ensimmäisiä suomalaisia lehtikaalireseptejä, ja siitä seuraavana ja sitä seuraavana kesänä niitä alkoi näkyä paljon muuallakin. Keltajuurien kanssa vähän sama asia. Etenkin tälläisen huonon satovuoden jälkeen on kiva, että kaupasta löytyy muutakin kuin peruspottua ja -porkkanaa.

Nostan tähän jokaiselta kuukaudelta jostain syystä (minulle) vähän merkityksellisemmän tai jollain muulla tavalla kiinnostan jutun. En siis listaa suosituimpia juttuja, vaan ihan pelkästään subjektiivisen listan. Ihan erilainen listaus tästä tulikin kuin muilla jo vuosikatsauksiaan postanneilla bloggareilla. Kaikilla on pitkät listat suosittuimpia juttuja ja vielä hienommat kollaasit toinen toistaan upeimpia kuvia. Aika vaatimattomalta ja harmaalta (kuvien peristeella) minun vuosi vaikuttaa. Sellainen kai mitä keskinkertaiselta blogilta voi odottaa.

Tammikuu

Marenkikranssi aloitti vuoden, ja se oli kyllä hieno aloitus se. Granaattiomenaa ja puolukkaa marengin päällä, ihanaa ja kaunista. Mutta hieno aloitus on tulossa seuraavallekin vuodelle, kertakaikkisen hieno, tuskin maltan odottaa.

Helmikuu

Monen vuoden jahkailun jälkeen olin päättänyt hommata yleiskoneen, lähinnä leipomista varten, mutta myös lihamyllyä varten. Olin jo mielessäni päätynyt Kenwoodiin, mutta päätin kysellä vielä muiden mielipiteitä ja niinpä tein julkista yleiskonevertailua. Päädyinkin sitten lopulta Ankarsrumiin, ja onneksi päädyinkin, Niin tyytyväinen olen ollut koneeseeni, etten olisi voinut etukäteen kuvitella. Ja etenkin kun pääsin kokeilemaan Kenwoodia ja vertaamaan sitä omaan koneeseen, olen ollut entistä tyytyväisempi. Mies hommasi kirpparilta minulle n. 30 v vanhan Ankarsrumin ihan pilkkahintaan, ja toin sen mökille, kovassa käytössä se on ollut sielläkin. 

Maaliskuu

Ja kun kerran on hyvä yleiskone taikinaa varten, täytyi tehdä parempi vaalea pizza. Pikkuhiljaa pizzat ovat kehittyneet uudelle tasolle, sekä raaka-aineiden että tekniikan puolesta. Hyvät jauhot ja hyvät juustot, niillä jo pääsee pitkälle.

Huhtikuu

Huhtikuuhun kuuluu tietysti pääsiäsikinkku, tai on siis kuulunut tähän asti jo monen monta vuotta. Ensi vuodelle pitää keksiä jotain muuta, sillä vanhat villisika-apajat ovat menneet. Toisaalta ehkä niitä jossain vaiheessa alkaa olla täälläkin, lähistöllä on jo laumoja nähty. Huhtikuu oli myös onnistuiden leivonnaisten kuukausi, Vääksyn neljän viljan pitsit  ovat aivan ihania, ja parempia kuin kauralastut koskaan. Onnistuin tekemään myös syvän sitruunamerenkipiiraan todella upeasti. Lähellä ollaan jo sitä parasta koskaan syömääni (Liverpool joskus 1990-luvulla).

Toukokuu

Toukokuu on lempikuukauteni, johon mahtuua tärkeitä juhlia. Suklaalakritsikakku oli loistava kakku juhlistamaan muitakin tärkeitä asioita. Kovasti tykätty kaikkien mielestä.

Kesäkuu

Vuoden 2015 kesä jää mieleen myös strutsinmunista.  Pannukakkua strutsinmunasta, ihan parasta pannukakkua. Kaikki muukin maistui hyvältä, pidän strutsinmunan mausta (tai mauttomuudesta, ihan miten vaan) paljon enemmän kuin kananmunan. Strutsinmunalla tehty kakkukin on parempi ja kuohkeampi kuin kananmunilla. Haluaisin vielä joskus päästä tekemään yhden munan kakun.

Heinäkuu

Kylmässä heinäkuussa oltiin perusasioiden äärellä: talkkunaa lounaaksi ja uutta perunaa uunista. Kuvasta näkee, että kyllä se aurinko joskus paistoi, toisaalta kesäkuun alun kukat olivat parhaimmillaan heinäkuussa.  

Elokuu

Heinäkuusta muistaa ennennäkemättömän kirsikkasadon. Kesä oli outo, mutta kirsikkaa tuli vanhoista puista enemmän kuin koskaan, outoa tavallaan sekin. Postasin varsinaisen kirsikkakimaran, sillä tein monenlaista kirsikasta: kirsikkamehu, kirsikkahillo, kirsikkahyytelö ja kirsikkapiirakka. Marjavuosi oli muutenkin hyvä, välivuoden jälkeen pakastimessa on taas vadelmia, mustikoita ja puolukkaa. Muistamisen arvoista oli myös kyyhkypullat. Ihana Ankarsrum pääsi tositoimiin, kun laitoin kahdeksan kyyhkyä jauhelihaksi. Ehkä parhaat lihapullat ja parhaat hampurilaispihvit mitä muistan. Jos on hyviä kyyhkyvuosia tulossa, osa lihasta menee varmasti jauhelihaksi.

Syyskuu

Härkäpapu-keltajuurisalaatti valmistui mökin kasvimaan sadosta. Omalta palstalta en juurikaan saanut härkäpapuja (kyyhkyparvi söi siemenet) enkä keltajuuria (itivät todella huonosti ja ne muutamat itäneet jäivät pieniksi). Huomionarvoista on myös kurpitsakeitto joka maistui koko perheelle, ensimmäinen sosekeitto josta kaikki tykkäsivät ainakin jonkin verran. Ja strutsinmakkarakeitto jäi mieleen sen herättämän hilpeyden takia.

Lokakuu

Lokakuun kohokohtia oli Marttojen makkarakurssi ja siellä tehty lämmin perunasalaatti. Sain todella hyvää ja henkilökohtaistakin opiia makkaranteon saloihin, kannatti todellakin mennä. En olisi niin hyviä makkaroita saanut aikaan ilman noita ohjeita. Ja perunasalaattiakin on tehty jo monta kertaa kotona.

Marraskuu

Kyllähän marraskuun kohokohta on ilman muuta Lipeäkalapizza, ihana keksintöni. Sitä vaan ihmettelen, ettei resepti lähtenyt leviämään kulovalkean tavoin vähintään kaikkien lipeäkalafanien blogeissa... Mitä, eikö lipeäkala maistu?

Joulukuu

Joulukuun itsestäänselvä lempipostaus on Sydänmakkara hirvensydämestä, ja tietty muutkin makkarapostaukset. Se joulukuinen lauantaipäivä oli todella palkitseva, ja siitä onnistumisen tunteesta jäi hyvä mieli pitkäksi aikaa. Hyvä päivä keittiössä kantaa pitkälle. 

Hyvä tavallinen vuosi, ja sehän on parasta. Mitähän ensi vuosi tuo tullessaan? Vähemmän nettiä, enemmän kirjoja? Vähemmän nettiä, enemmän siivousta? Vai samaa vanhaa samaan tapaan? Se nähdään ensi vuonna.

Tavallisen hyvää arkista vuotta 2016 kaikille!