torstai 8. joulukuuta 2011

Joulun kauppalista printattu

Parin vuoden takainen jouluateria (kukat Pirjo Koppi)
Jouluruokien(kin?) suhteen olen maailman tylsin ihminen. Minusta perinteiset jouluruuat ovat niin kertakaikkisen hyviä, että haluan keskittyä joulun aikana niihin ja vain niihin. Vuodessa on n. 355 päivää, jolloin voi kokeilla kaikkea uutta ja keksiä mitä mieleen tulee, mutta se kymmenisen päivää menee ennustettavasti ja perinteisesti. Kattaus ja kukat vaihtelevat, ruuat pysyvät. 

Kalat ovat perheen suurta herkkua, ja alkoi tuntua, ettei niitä saa riittävästi kun kaikelle muullekin hyvälle pitää jättää tilaa. Niinpä jo useamman vuoden ajan olemme ottaneet löysät pois aatonaattona, jolloin tarjolla on puhdas kalapöytä: graavikaloja, savukaloja, sillejä ja mätiä lisukkeineen. Niitä on jatkossakin tarjolla, mutta silloin voi hyvin mielin keskittyä muihinkin perinteisiin jouluruokiin. Joka vuosi pöydästä löytyy kalojen lisäksi lanttu-, porkkana- ja maksalaatikko, tuuvinki eli imelletty perunalaatikko, rosolli, sienisalaatti, kinkku, perunat, lipeäkala (niillä aterioilla joilla joku muu lipeäkalan syöjä minun lisäkseni on paikalla) ja suolakurkut. Tätini tekemä sinappi kuuluu jouluateriaan, samoin itse tehty kotikalja/olut (joo, minä kuulun siihen takapajuiseen joukkoon, jonka mielestä viini ei kertakaikkiaan sovi joulupöytään). Ja kun kinkku on kaluttu loppuun, jatketaan laatikoita ja rosollia karjalanpaistilla. Jälkiruokana on tietysti rusinasoppa, jota kuluukin meidän perheessä reilusti joulun aikaan, viime vuonna taisin keittää sitä parin viikon aikana yhteensä 15 litraa nelihenkiselle perheelle, eikä pisaraakaan mennyt hukkaan :D

Tämä johdanto tarvittiin siis varsinaiseen asiaani, jotta se tulee ymmärretyksi. Tajusin nimittäin muutamia vuosia sitten, että joulun kauppalistani on vuodesta toiseen identtinen, sillä teen samat ruuat samankokoisella porukalle. Niinpä sitten kirjoitin listan tietokoneella (wordiin, en sentään tehnyt excel-taulukkoa) ja tallensin sen. Printtaamiseen menee jokunen sekunti, sen sijaan että mietisin jokaisen ruokalajin ja sen mitä siihen tarvitaan. Listasta on helppo vetää yli ne asiat, mitä kaapissa on jo valmiina sinä vuotena (kuten vaikka riisi ja korppujauho ja manteli nyt), ja jatkaa yliviivaamista sitä mukaan kun tarpeellisia raaka-aineita tulee hankittua. Kätevää, eikö.

7 kommenttia:

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Minulla on tässä joulun ruokalista tekeillä, pitää miettiä mitä kaikkea koitan itse tehdä, ajasta ei pitäisi olla puutetta, kun jo ensi viikolla pääsen lomalle.)

sauvajyvänen kirjoitti...

Niin, unohdin mainita, että tietysti kaiken pitää maistua samalta kuin aina ennenkin ;) Eli kaikki pitää tehdä itse vanhoilla hyvillä resepteillä...

Hiidenuhma kirjoitti...

Joulu on meilläkin vuoden kohokohta - myös lasteni syntymäpäivä ja periaatteessa ruokien ja päivän kulun kannalta kulkee aina samoja latuja (Capasimpukka kysynee varmaankin, onko meillä sisällä latuja vai vietämmekö joulun ulkona). Minä tosin teen pieniä harharetkihyppyjä ruoan suhteen tuoden jotain uutta joka vuosi kokeiltavaksi - joulunahan on muutoin niin vähän herkkuja ;)

Kirjoitin alunperin joulumenyn tietokoneelle, koska minusta oli hauska laittaa se esille jouluna - meillä on suku mukana joulun vietossa. Myöhemmin huomasin, että edellisten vuosien menylistoista on suuri apu juuri suunnittelussa. Eli pääpiirteittäin samoilla linjoilla kanssasi.

Mukavaa joulun valmistelua!

sauvajyvänen kirjoitti...

Minäkin kokeilin vuosia aina jotain uutta reseptiä, mutta huomasin, ettei mikään kuitenkaan joulunaikaan tunnu jouluruokien veroiselta. Muita herkkuja voi syödä ympäri vuoden, joten joulun aikaan on kiva keskittyä olennaiseen, olkoonkin tylsää :)

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Heh, ei kai Hiidenuhma vihjaa, että olisin viisastelevaa sorttia? No taidan kyllä olla:)))

Nanna kirjoitti...

Voi mä NIIN komppaan sua tuossa kotikalja/viini asiassa. Ja muutenkin hyvin samoilla linjoilla näemmä, perinteisten puolesta, joitakin perinteitä ollaan kyllä itse luotu, esim Waldorfin salaatti kuuluu nykyään joulupöytäämme.

Ja mun suurista suurin joulunherkku, jota todellakin saa vain kerran vuodessa, eikä silloinkaan yleensä mistään "yleisistä" joulupöydistä on... KINKUNRASVA!

sauvajyvänen kirjoitti...

Meillä tälläinen "uusi perinne" on mäti lisukkeineen, sitä ei ollut lapsuuden jouluissa.