Karkkikana - arjen luksusta

Jaa että mikä tekee tästä ruuasta arjen luksusta? No se, että sopivalla esivalmistelulla on työpäivän ja lasten hakurumban jälkeen mahdollista tarjota todella maukasta ja hyvää ruokaa samassa kokkailuajassa mikä menee riisin keittämiseen. Ja se - sen lisäksi että se on omasta mielestä huippuhyvää ruokaa - että myös lapset todellakin tykkäävät ruuasta ja syövät sitä hyvällä halulla ja hyvällä mielellä ja muistavat vielä illalla kehua että kyllä äiti olit ihanaa ruokaa tehnyt meille.

Tiedättehän, ne samat lapset jotka 1-vuotiaana vetävät tulista chili con carnea hyvällä ruokahalulla, 2-vuotiaana syövät vielä kaikkea missä ei ole liikaa  mausteita, 3-vuotiana syövät makaronia jos syövät, 4-vuotiaina ilmoittavat lempiruokansa olevan makaroni ja spagetti ja kuluttavat ketsuppia enemmän kuin mitään muuta raaka-ainetta (tämä kaikkihan on evolutiivisesti ajatellen erittäin järkeenkäypää, mutta rasittavaa kaikki tyynni). Mutta tässä ollaan, 5-vuotiaalle maistuu taas kaikki, jee! (no joo, en voi oikeasti valittaa, lasten herkkua ovat koko ajan olleet mm. keitetty parsakaali, pavut, ja kyyhkyn sydäntä mikään ei ole siirtänyt esikoisen lempiruokalistoilta, broilerinsydämet pääsevät kyllä lähelle).

Mutta joo, se esivalmistelu tarvitaan, eli liha keitetään mausteliemessä aiemmin joko edellisenä iltana tai vaikka viikonloppuna. Sen jälkeen liha laitetaan jääkaappiin tai pakastetaan ja liemi jaetaan osiin odottamaan käyttöä tai pakastetaan sekin. Kuten näkyy, tässä on sama makumaailma kuin Farangin karkkipossussa, mutta ainesosat ja -määrät eivät todellakaan ole tarkkoja, voi tehdä sen mukaan mitä sattuu kaapissa olemaan. En kuitenkaan tinkisi tähtianiksesta enkä korianterista. Vaniljatangon laitoin mukaan, kun sattui creme bruleen keitosta olemaan yksi sopivasti saatavilla, sen lyhyen maustamisen jälkeen tangossa on vielä rutkasti makua jäljellä. Olin vain nopeasti huuhtonut kermat siitä pois ja jättänyt kuivumaan. Vanilja toi mukavaa makua liemeen, aion käyttää sitä jatkossakin. Vastaavia karkkikanojen ohjeita löytyy ainakin Suolaa&hunajaa - ja Masutoaitemu -blogeista.

1 kg kukonpoikaa tai broileria

1 dl soijakastiketta

½ dl ketjap manis -kastiketta

½ dl osterikastiketta

1 tl korianterin siemeniä

1 tl kokonaisia valkopippureita

inkivääriä

chili (minulla oli savustettu chili)

valkosipulin kynsi tai pari

1 tähtianis

1 kanelitanko

½ limen mehu

Kastike: (500 g:lle lihaa, tuplaa määrät jos tarjoilet kaiken lihan kerralla)

2 dl lientä

50 g palmusokeria (tai fariinisokeria)

2 tähtianista

½ vaniljatanko (ilman siemeniä)

öljyä lihan paistamiseen

Tarjolle:

korianteria

chiliä riisiviinietikassa

Jos käytät kokonaista kukonpoikaa tai broileria, pilko liha 4-8 osaan. Voit käyttää myös vaikka pelkkiä koipia tai rintapaloja tai kumpiakin. Kannattaa keittää iso määrä kerralla koska lihan ja liemen voi pakastaa. Laita kaikki liemen aineet kattilaan ja keitä lihaa tunnista kahteen. Anna vähän jäähtyä, ota liha talteen ja siivilöi liemi. Voit käyttää kaiken heti, tai sitten myöhemmin.

Ennen tarjoilua laita kastikkeen ainekset kattilaan. Keitä lientä ainakin vartti, siihen kunnes saat paksuhkoa siirappimaista kastiketta. Samaan aikaan keitä myös riisi tai muu lisuke. Pilko liha pieneksi ja paista nopeasti pannulla öljyssä. Tarjoa riisin (tai ohran tai speltin) kanssa, kaada kastike kanojen päälle ja lisää korianteria ja chiliä etikassa jos haluat.