Villasukkia on kiva kutoa. Välillä ihan tuntee fyysisesti, kuinka sitä on osana sukupolvien ketjua, omassa maternaalisessa linjassaan. Aina ovat äidit kutoneet sukkia lapsilleen ja/tai isoäidit lapsenlapsilleen (ja jos eivät kutoneet, ovat tunteneet/tietäneet jonkun joka kutoo niitä). Meillä lasten jalat ovat kasvaneet ohi edellisistä sukista, joten kumpainenkin tarvitsi uudet sukat. Minä olen tähän saakka käyttänyt Novitan 7 veljestä lankaa, jos ei muusta syystä, niin nimen takia. Raitalankoja löytyy sitten monenlaista, on omia langanjämiä, ja äidin ja äidinäidin peruja. Ne eivät lopu ikinä, lisääntyvät vaan (epäilen että niillä on samanlainen lisääntymis-strategia kuin keittokirjoilla).
Minä teen ihan perusohjeella, olen katsonut Novitan sivuilta mallia jos meinaa unohtua, ja teen sen mukaan. Varren teen pidemmäksi, ja kiilakavennukset tiheämpään, mutta muuten aika tarkkaan ohjeen mukaan, teen aina vahvennetut kantapäät ja sädekavennuksen. Ja kun sukkia kutoo vähintään muutaman parin syksyssä, pysyy taito yllä. Odotan sitä aikaa, jolloin olisi vähän vähemmän hektistä ja voisi alkaa kehittelemään jotain omaperäistä, mutta toistaiseksi mennään näillä tutuilla raidoilla. Miten ihana on nähdä muiden kutomia sukkia, jokaisella on oma tyylinsä. Kumpikin mummoni kutoi omanlaiset raitansa, äitini teki omalla (kiireisellä) tavallaan, ja tätini omalla (taiteellisella) tavallaan. Ja kaikkia niitä voi vain ihailla. Kyllä mieltä lämmittää, kun oma tytär ihailee sukankutomistani, kun "sä äiti oot niin taitava ja nopea kutomaan ja teet niin ihanat raidat".
9 kommenttia:
Ja villasukat on ehkä paras joululahja ikuna!
Niinhän ne on! Sekä antaa että saada.
Minun pitäisi kyllä ottaa itseäni niskasta kiinni ja kutoa taas koko perheelle uudet sukat, kaikilla on entiset rikki ja pojilla pieniksi jääneet. Kun vaan muistaisi sen kantapään:)
Meillä ei tunnu sukat menevän rikki ollenkaan, mutta pieniksi lapsilla kyllä jäävät. Suosittelen niitä Novitan sivuja, siellä on kantapää neuvottu hyvin.
Novitalta ilmestyi tänä syksynä sukkalehti (4,9€), jossa on 34 sukan ohjeet. Siellä on mitä ihanimpia sukkia! Yhdellä aukeamalla on esitelty erilaisia kantapäitä ja kärkikavennuksia. Suosittelen! :)
Jenkka, huomasin saman, ja ostin talteen. Mietin että pitäisikö ostaa toinen kappale, ja laminoida tärkeimmät sivut, siinä on loppuelämäksi toteutettavaa. Jahka saan keskeneräiset sukat ja kassit tehtyä, ajattelin tehdä pitsineulesukat itselleni.
Minulla on kiva sukkakirja, sen nimi on Sukkasillaan, siinä on myös kokeiltavaa aika pitkäksi aikaa:)
Villasukat ovat munkin mielestä parhaat sukat ja tuo Sukkasillaan on kiva kirja, olen tehnyt parit sukat sen ohjeilla.
Vaihdoin muutama vuosi sitten 7-veljestä langan lampaankasvattajilta ostettuihin värjäämättömiin lankoihin parista syystä: tiedän, mistä villa tulee, pelkästä villasta tehdyt sukat ovat ihanan pehmeät ja lanka ei kudottaessa kuivata käsiä.
Keinokuiduttomia sukkia joutuu kyllä paikkaamaan tiheään. Yksi ratkaisu nopeaan kulumiseen on kantapäättömät putkisukat, joita väsäsin viime syksynä.
Minäkin hypistelin tuota Sukkasillaan-kirjaa, mutta en silloin tullut ostaneeksi, eikä sitä enää ole näkynyt.
Minä olen nuorena kutonut paljon noita kantapäättömiä sukkia, niihin oli ohje tuossa Sukka-lehdessäkin, oli vielä ihan samanväriset mitä aikoinaan kudoin.
Lähetä kommentti