Puutarhan aakkoset, A-G

Loistavassa ja kaunistelemattomassa blogissa Puutarhan ja hellan välissä on ollut todella kiva sarja puutarhurin aakkosista. En tiedä muista, mutta minusta sellaisia listauksia on kiva lukea, ja kiva myös miettiä että mitä minä laittaisin tuolle ja tuolle kirjaimelle. Innostuin ajatuksesta niin, että päätin kirjoittaa omat aakkoset. En tee jokaisesta kirjaimesta omaa postausta, sillä minulla ei ole riittävästi asiaa jokaiselle kirjaimelle (toisille olisi kyllä senkin edestä), sen sijaan päätin jakaa aakkoset aakkosloruista tuttuihin osiin. Laitan loppuun sitten aikanaan linkit muihinkin osioihin. Tässä tulee ensimmäinen osa minun puutarhan aakkosista:

A Aakkoset aloittaa aika, tuo puutarhurin ystävä ja kärsivällisyyden vihollinen. Aikaa ja kärsivällisyyttä tarvitaan, jotta saa huonon maan tuottamaan. Lyhyellä aikavälillä tarvitaan aikaa ja kärsivällistyyttä siihen, että malttaa odottaa kukkien kukkimista ja sadon kypsymistä. Aika on lohdullisen syklistä: joka vuosi tammikuussa alkaa haaveilu ja suunnittelu, heti perään esikasvatus, herneenversot ja idättäminen. Sitten päästään jo maahommiin ulos, kääntämään ja kylvämään. Kesä on intensiivistä kasvun ja aikaisen sadon käytön aikaa. Syksyllä on kiivain sadonkorjuu päällä, sadon säilömisen aika ja lopulta maan saattaminen talvilepoon. Ja totaalinen kyllästyminen koko puutarhaan ja viljelyyn. Kunnes sitten koittaa siementen tilaus, suunnittelu, haaveilu, ja tammikuu. Ja kaikki jatkuu kuten edellisvuonna, ja sitä edellisenä jne.

B Boori ja muut alkuaineet. Kaikkihan tietävät, että kasvit tarvitsevat typpeä, osa kuluttaa sitä erityisen paljon, osa taas tuottaa siitä. Mutta kasvit tarvitsevat myös muita alkuaineita, mm. punajuuri kituu ilman riittävää määrää booria. Jokaisella kasvilla onkin omat erityistarpeensa, ja ne on hyvä tuntea, etenkin jos maa on köyhää.

C Chilit, ne kasvit joista oma henkilökohtainen puutarhainnostus lähti käsistä 1990-luvun alkupuolella. Toki olin kiinnostunut kasvimaasta lapsenakin, huolehdin mm. ruusukaalin taimia kummini kasvimaahan, kun tiesin ettei mökin tiukka savimaa ja kylmä mikroilmasto olisi niitä ehtinyt kasvattaa. Mutta silti, vasta chilien kasvatuksen myötä aloin innostua toden teolla keittiöpuutarhasta. Sain ensimmäiset siemenet vierailevalta kasvigenetiikan proffalta jenkeistä, ja sen jälkeen se oli menoa: joka vuosi lajikemäärät ja viljelyalat ovat kasvaneet. Miehen myötä chili-tietämys nousi uudelle tasolle, vaikka oppimista on vieläkin paljon. Nykyään on helppoa tilata siemeniä vaikka mistä ja minkälaisia (kiitos mm. FataliiSeeds), tietoa on helposti saatavilla jne., mutta täytyy myöntää, että aika erilaista se oli reilu 20 v sitten.

D DIY. Enpä meinaa keksiä näihin ei-suomalaisiin kirjaimiin suomalaisia sanoja (anteeksi vaan, toinenkin ei-suomalainen sana tulossa). Mutta tarkoitan tässä sitä, että suosittelen tekemään monia asioita itse, etenkin nykyisin, kun puutarhatuotteiden hinnat ovat kohonneet pilviin. Nautin toki siitä, että enää en ole mitenkään outo keittiöpuutarhani kanssa, päin vastoin, ja on hienoa että saatavilla on kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetonta härpäkettä, mutta hei: joku tolkku hintoihin. En nyt halua leimata mitään tuotetta tai valmistajaa, mutta toivoisin silti jonkinlaista malttia (kaupunkilais)kuluttajien höynäyttämiseen :)

E Esikasvatus, joka on siis Suomen lyhyessä kasvukaudessa ehdottoman tärkeää, ja joka ei ole todellakaan minun juttu. Taimitarhat kuitenkin pelastavat pulasta, kun ei ole sitä kasvihuonetta, lämmintä ja valoisaa kotia tai muuten vaan tilaa sisällä.

F Hugh Fearnley-Whittingstall (hih, sain vähän huijaamalla kulutettua yhden vaikean kirjaimen), tuo brittien lahja maailmalle. River Cottage -keittokirjat ja -DVD:t, jotka opettavat kaiken tarpeellisen sadon kasvatuksesta ja sen käytöstä ruuaksi. Miksei meillä edelleenkän näy River Cottageita TV:ssä tai kirjoja ole suomennettu??? Minä pärjään kyllä alkuperäiskielellä, mutta tiedän niin monta jotka mielellään näkisivät/lukisivat suomenkielistä materiaalia.

G Geenit, se ikiaikainen tieto joka on pakattu jokaiseen siemeneen. Siitä pienestä (tai isosta) siemenestä kasvaa uusi kasvi, asia, mikä tuntuu yhtä ihmeelliseltä joka kerta, joka vuosi. Kasvien genetiikka voi olla yksinkertaista, tai sitten totaalinen sotku, kuten vaikka perunan genetiikka. Tiesitteko että perunalla on neljä kopiota jokaisessa kromosomissa, ja sen lisäksi jokaisessa kromosomissa on omia isoja kromosomi-alueiden muutoksiaan. Ei mikään yksinkertainen tutkittava.

Sarja jatkuu: myöhemmin