 |
| Focaccia oli kaunis siihen asti kun unohdin sen uuniin |
Jatketaan samalla River Cottage FRUIT everyday -kirjalla. Karviaiset alkavat olla kypsiä, vaikkakin vähän pieniä. Eilen oli pakko kastella puita ja pensaita, niin nuutuneilta ne näyttivät. Onpahan vähän kosteutta niille, ja jos vaikka vettä joskus tulisi, niin olisi pohjakosteus valmiina. Kirjan samassa kesämarjojen luvussa kuin eilinen ruoka oli tämäkin ohje. Pakkohan sitä on kokeilla, kun kerran karviaisa on tarjolla.
500 g vahvoja jauhoja (en tiedä mitä Hugh tarkoittaa, minulla oli Vääksyn Myllyn hiivaleipäjauhoja)
1 tl hiivaa (kuivahiivaa tällä kertaa)
10 g suolaa
350 ml vettä
3 rkl oliiviöljyä
oliivioljyä
karviaisia
salviaa, tai muita yrttejä, minulla mm. rosmariinia ja timjamia
sormisuolaa
tai
oliiviöljyä
punaisia viinimarjoja
mustapippuria
suolaa
oliiviöljyä
punaisia viinimarjoja
mustapippuria
suolaa
Sekoita taikin kuivat aineet keskenään. Lisää vesi ja öljy ja vaivaa taikina. Anna kohota kaksinkertaiseksi. Levitä taikina sen jälkeen suoraan uunipellille, älä vaivaa tässä vaiheessa. Anna kohota puolesta tunnista tuntiin. Sen jälkeen painele koloja, ja laita jokaiseen koloon yksi karviainen ja salvianlehti tai muita yrttejä. Minä laitoin Hugh ehdottamana osaan punaisia viimimarjoja ja mustapippuria,. Lorottele vielä öljyä päälle ja ripottele karkeaa suolaa. Paista 220 asteessa 10 minuuttia, laske sen jälkeen lämpö 190 asteeseen ja paista vielä n. 15 minuuttia. Anna vähän jäähtyä, mutta syö focaccia lämpimänä.
Minulle kävi tällä kertaa klassinen keittiömoka. Focaccia oli suunnilleen hyvä noiden paistoaikojen jälkeen. Ajattelin pitää vielä pari minuuttia, mutta aloin touhuta muuta. Ja unohdin pellin uuniin! Siinä vaiheessa kun ajattelin focaccian olevan jäähtynyt riittävästi, palasin keittiöön ja tajusin että pelti on ollut koko ajan uunissa. Huh, ei sentään ollut palanut, hyvää oli, kumpikin puoli focacciasta. Ja oikean paistoajan jälkeen marjat olivat vielä kokonaisia eikä punaiset viinimarjat valuttaneet nestettä. Eli odotettavaissa on kaunis ja maukas focaccia jos sitä ei unohda uuniin...
Minulle kävi tällä kertaa klassinen keittiömoka. Focaccia oli suunnilleen hyvä noiden paistoaikojen jälkeen. Ajattelin pitää vielä pari minuuttia, mutta aloin touhuta muuta. Ja unohdin pellin uuniin! Siinä vaiheessa kun ajattelin focaccian olevan jäähtynyt riittävästi, palasin keittiöön ja tajusin että pelti on ollut koko ajan uunissa. Huh, ei sentään ollut palanut, hyvää oli, kumpikin puoli focacciasta. Ja oikean paistoajan jälkeen marjat olivat vielä kokonaisia eikä punaiset viinimarjat valuttaneet nestettä. Eli odotettavaissa on kaunis ja maukas focaccia jos sitä ei unohda uuniin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti