maanantai 3. helmikuuta 2014

Mysi Lahtisen mademuhennos


Kävin hakemassa Hakaniemen hallista mateen, tämän talven ensimmäisen. Pyysin mateen nahkoineen, sekä mädin ja maksan mukaan. Huomasin että kalatiskillä nousi pari peukkua pystyyn, hih, salaa kuulin että sen merkiksi että kuulemma oikeat mateen ystävät valmistavat mateen aina nahkoineen :) Minä teen kuten isä on aikoinaan opettanut, eli niin että made keitetään nahkoineen päivineen soppaa varten.

Olin ajatellut etukäteen, että voisin katsoa mitä sanottavaa Mysi Lahtisella on mateesta. Olin nimittäin juuri aamulla ajatellut, että kuinka minun Mysi Lahtis-kirjasto (kirjoja joista Tammi ei tunnu ottavan uusintapainoksia kerjuukirjeistä huolimatta) on kasvanut aivan huimasti kaikkien niiden ihanien ihmisten ansiosta, jotka ovat minulle Mysin kirjoja antaneet lahjaksi tai kahveja vastaan (joita en vielä ole päässyt tarjoamaan), eli suuret kiitokset ex-naapurille, Campasimpukalle ja luimupupulle

Ja löytyihän siitä iki-ihanasta Intohimot hellallani - suomalaisen keittiön ylistys -kirjasta mademuhennoksen ohje. Ja millainen! Ohje nimittäin alkaa sanoilla: "Pane puhdistettu, nylkemätön made kattilaan." Niin sitä pitää, kyllähän se olisi pitänyt arvata että Mysi taitaa nämä ikiaikaiset totuudet.

Tein melkein ohjeen mukaan. Made oli minulla vähän pienempi, Mysillä oli ollut 2-kiloinen kala, minulla 1.5 kg, ja siitä vielä mäti vei osansa (on muuten pakastimessa tällä hetkellä, täytyyhän sitä bottargaa eli suolakuivattua mätiä tehdä tänäkin vuonna). Valkoviiniä minulla ei ollut, käytin Mysin vinkistä sitruunamehua. Minä tein mademuhennoksen siis näin:

1 made (1.5 kg, ohjeessa n. 2 kg) ja maksa
riittävästi vettä (n. 2 l)

1 sipuli
1 laakerinlehti
5 maustepippurimarjaa (ohjeessa 10)
2 tl suolaa
1 rkl sitruunamehua (ohjeessa 1 dl valkoviiniä)

2 rkl voita
2 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
aavistus raastettua muskottia
lientä sopivasti

Pane puhdistettu, nylkemätön made kattilaan (voiko ohje hienommin alkaa?). Kaada kylmää vettä niin, että kala peittyy kokonaan. Keitä kalaa hiljalleen viitisen minuuttia ja kuori vaahto tarkkaan pois. Sen jälkeen lisää silputtu sipuli ja mausteet joukkoon. Keitä toiset (vajaa) viisi minuuttia, lisää maksa kattilaan ja lisää sitruunamehu (tai viini). Keitä vielä 10 minuuttia.

Nosta kala ja maksa reikäkauhan avulla vadille. Irrota lihat ja viipaloi maksa ja asettele ne voideltuun uunivuokaan. Peitä vuoka jotta kala pysyy lämpimänä. Laita ruodot ja pää takaisin kattilaan, ja keitä lientä reippaasti ilman kantta niin, että nesteen määrä suunnilleen puolittuu. Maista, ja jos kaipaat lisää makua, jatka keittämistä. Siivilöi liemi talteen.

Sulata voi puhtaassa kattilassa, sekoita vispilällä jauhot joukkoon. Lisää kerma ja raasta muskottipähkinää joukkoon ja vispaa muutaman minuutin ajan. Lisää kalalientä vähä kerrallaan ja anna kastikkeen vähän kiehahtaa. Minulla taisi mennä vähän liikaa lientä, mutta ei se kamalasti haitannut että kastiketta tuli aika reilusti. Lopun liemen pakastin. Kaada kastike kalojen päälle ja paista vuokaa 200 asteessa noin 15 minuuttia kunnes pinta on kauniin värinen.

Syötiin keitettyjen perunoiden kanssa kuten Mysi ehdotti, tai tarjoa vaikka perunamuusin jos haluat. Taisi tulla parasta madetta mitä olen eläessäni valmistanut, tai oikeammin:edes syönyt missään. Suosittelen!
 


lauantai 1. helmikuuta 2014

Chilit kylvetty


Sain vihdoinkin kaikki chilit kylvettyä. Tämä on aikaisemmin kuin aiemmin olen uskaltanut laittaa, mutta nyt luotan että pärjään kasvulamppujen kanssa. Viileää meillä edelleenkin on, joten jätän chilit nyt alkuun tuohon keittiön lämpimimmälle paikalle, jos se auttaisi itämiseen. Siirrän laatikot sitten lamppujen alle kun taimet ovat puskeneet pintaan. Laitoin samalla muutamaa yrttiä itämään, yleensä en ole ollut kovinkaan onnekas jos olen laittanut ne näin aikaisin kasvamaan, mutta katsotaan jos tänä vuonna onni kääntyisi. Tai sitten vaan suosiolla uusi yritys vähän myöhemmin.

Chilit ja tomaatit kylvän aina purkkiin, jossa on 2/3 tavallista multaa, ja päällimmäinen 1/3 on kylvömultaa. Näin siemenet saavat itää hiekkaisemmassa kylvömullassa, mutta juuret pääsevät vähän ravinteikkaampaan multaan kunhan kasvavat riittävän syvälle. Ei ole niin kiire siirtää taimia isompaan purkkiin sitten myöhemmin.

Tänä vuonna kylvin 20 erilaista chili-lajiketta. Tällä(kin) kertaa kaikki siemenet oli tilattu Fataliiltä. Minä suosin aika mietoja lajikkeita, niitä on helppo käyttää tuoreena sellaisenaan, ja ruuissa käytettynä eivät ole liian tulisia lapsillekaan. Mies suosii tulisimpia versioita, tänä vuonna häntä varten laitoin Nagaa, Habaneroa ja White Fataliita. Jigsawin jätin johonkin toiseen vuoteen. Tilasin sieltä myös Serranoa. Tiedän että se on monista vähän tylsä chili, mutta minä pidän sen monikäyttöisyydestä. Minun oma chili-kantani, joka on niistä siemenistä jotka sain 90-luvulla yhdeltä kasvitieteen jenkkiproffalta alkaa olla vähän sattumanvarainen, itää kyllä hyvin, mutta chilit tuntuvat muuntelevan vuodesta/kasvista toiseen. Haluan verrata tätä vanhaa kantaa nyt näihin Fataliin Serranoihin. Toinen chili, mihin ihastuin silloin kun asuimme jenkeissä, on Ancho Poblano. Olin tyytyväinen kun huomasin sen nyt siemenluettelossa. Se on ihan parhaita chilejä mm. savustukseen, toivottavasti sen viljely onnistuu. Se on todella mieto, kakkosen luokkaa vain, mutta savustettuna se antaa ihan mahtavan maun ruokiin ja todella hyvää täytettynä.

Aika sattumanvaraista lajikkeiden valinta oli tänä(kin) vuonna, joku oli tilannut siemeniä niin, että jäi joku nelisenkymmentä lajiketta jotka eivät päässeet multaan. Pitää antaa niille mahdollisuus ensi vuonna. Jostain syystä en löytänyt Aji Cristalia mistään, luulin tilanneeni sitä, mutta en näköjään ollutkaan. Pitää pärjätä Aji Fantasylla ja muilla loistavilla chileillä tähän vuonna.


torstai 30. tammikuuta 2014

Kasvimaasuunnittelua vuodelle 2014


Tiedättehän sen tunteen, kun on niin poikki että pelkää koko ajan möläyttävänsä jotain mitä ei pitäisi (ja jos möläyttää, ei kuitenkaan huomaa/tajua sitä). Tai kun pikkujutut alkavat naurattaa vaikkei pitäisi. Tai kun muistaa vasta työkaverin kysymyksestä että olisi hyvä aika herätä kasvavaan valon määrään. Nyt on se hetki (enkä puhu siis valon määrästä).

Lupasin aiemmin antaa työkaverille chilin taimia, ja tänään uusin lupaukseni, sillä lupasin antaa hänelle kovasta taimivalikoimastani taimia heti jahka saan ne kylvettyä ja ne suvaitsevat itää. Ja samalla mietin että pitäisi tehdä kasvimaasuunnitelma taas ensi vuodeksi, ihan kuten joka talvi olen tehnyt. Ajattelin tehdä sen viikonloppuna, mutta kaivaa pohjan valmiiksi jo tänään. Ja katsos, olinkin ollut kaukaa viisas, ja tehnyt sen valmiiksi jo silloin kasvatuskauden päätteeksi, ehkä joskus lokakuun alussa. Ihan hyvä niin, vähän jo epäilin että muistankohan enää mitä olin ajatellut, ainakaan juuri nyt. Hyvä minä, hyvähyvä.

Ensi vuodelle on tulossa lähes kaikkea mitä viime vuonnakin ja lisäksi muutamia uusia lajikkeita, tai ainakin sellaisia mitä en vähään aikaan ole kasvattanut, kuten fenkolia, naurista ja kyssäkaalia. Kehäkukkaa ja samettikukkaa on tänä vuonna tarkoitus heitellä kaalikasvien joukkoon tuholaisia vähentämään.

Jos kylmähkö ja vähäluminen talvi on tehnyt tuhoja syysviljalle ja pensaille, niin toivottavasti myös etanat ja muut nilviäiset ovat saaneet kyytiä, ainakin minun tiluksillani.

Siemenpankin satoa odotan innolla. Siirsin tuohon rauhalliseen paikkaan komeimmat palsternakat ja porkkanat syksyllä, ja katson onnistuiko siirto ja tuleeko ensi kesänä kukkia ja siemeniä. Raportoin kokeilusta sitten syksyllä, jos raportoitavaa on.

Valoa päin!

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Kyyhkyä haudutuspadassa

 

Kyyhkyä ei ole vielä tullut kokeiltua haudutuspadassa, paitsi nyt on. Kaivoin pakastimesta pussin, jossa oli 4 "isoa kyyhkyä pataan", eli semmoisia isokokoisia ehkä vähän aavistuksen tohjoksi ammuttuja nyljettyjä lintuja (saako sanoa "tohjoksi ammuttuja", kun kussakin on ehkä muutamia hauleja rintafileessä/läpimenneenä?). Sen lisäksi kaivoin sulamaan pienen pussin, jossa oli 7 sydäntä ja 4 kivipiiraa. Tein padan hyvin samaan tapaan kuin jäniksen haudutuspadassa eli sellaiseksi, jossa maku tulee pääasiassa linnusta itsestään.

4 kyyhkyä (+sydämet ja kivipiirat jos on)
voita
1 tl katajanmarjaa
1 tl viherpippuria
rouhaisu pari mustapippuria
suolaa
1 iso porkkana
n. 10 pikkusipuliasipulia tai 1-2 isoa
1.3 l vettä tai niin että kaikki peittyy

4  dl lientä
1 rkl vehnäjauhoa
1 dl kermaa

Ruskista kyyhkyt ja sisäelimet kuumalla pannulla voissa. Ripottele vähän rouhitut mausteet pintaan ja siirrä kaikki pataan. Käytä kuoritut ja pilkotut kasvikset pannulla, siirrä ne pataan. Laita vettä pannulle, raaputa kaikki maut talteen ja kaada vesikin pataan. Vettä pitää olla niin, että kaikki peittyy. Laita pata asetukselle low ja kypsennä pataa kolmisen tuntia. Minulla oli pata päällä melkein viisi tuntia, ja se oli liikaa. Ota loppuvaiheessa lientä kattilaan, keitä sitä vähän kasaan. Lisää vehnäjauho ja kerma ja keitä vielä vielä niin että kastike suurustuu.

Linnut padassa ennen veden lisäystä

Leikkaa rintapalat irti rangasta, leikkaa jokainen muutamaan osaan ja laita lämmitetylle lautaselle. Jos olet käyttänyt pikkusipuleita, laita myös ne tarjolle, ja miksei sipulilohkotkin. Tarjoa perunamuusin, kastikkeen ja mustaviinimarjahyytelön kanssa. Ihan hyvää oli, mutta vähän kuivaa. Alan kallistua siihen, että kyyhky on parhailmmilaan fileet paistettuna. Perheen sydänfanin mielestä sydämet olivat liian kuivia, muiden mielestä ihan ok.

Siivilöi loppuliemi talteen ja keitä sitä tarvittaessa kasaan ja pakasta. Kyyhlyliemi on sitä liemien aatelia. Jos rankoihin on jäänyt lihaa kiinni, ota ne kaikki talteen myöhempää käyttöä varten.

lauantai 25. tammikuuta 2014

Hunajapullat


Hunaja on hyvää, hunaja on terveellistä. Suomessa on ollut aikoja, jolloin ainoa makea tuli hunajasta, jos tuli. Jne. Meidän perheessä syödään/käytetään varmastikin keskimääräistä enemmän hunajaa. Sitä kuluu lapsilla teen kanssa sekä makeuttajana ruuissa, jälkiruuissa ja leivonnassa. Joskus hunajatikkari (eli pikkulusikallinen hunajaa) on ihan riittävä herkkunälän taltuttaja. Silloin harvoin kun joku meidän perheestä meinaa tulla kipeäksi kasvaa hunajankulutus moninkertaiseksi: koko perhe syö lusikalliset hunajaa vähintään aamuin illoin pitämässä taudinaiheuttajat loitolla. Ja jos on yskää, silloinkin on hunajakuuri tiedossa, monilla on varmaan tiedossa se tutkimus, jonka mukaan hunaja auttaa lasten yskään paremmin kuin tavalliset yskänlääkkeet, lisääkin tutkimuksia löytyy jos asiaan haluaa perehtyä (lääkärin määrämät yskänlääkkeet ovat sitten asia erikseen, enkä ole niitä korvaamassa hunajalla jos joskus sellainen kuuri tulee).

Muistan lapsuudesta kun äiti teki aina silloin tällöin hunajapullia. Löysin ohjeenkin vielä lukioaikaisesta reseptikokoelmastani, sitä en tosin muista mistä äiti oli reseptin aikoinaan löytänyt. Muokkasin vähän ohjetta, ja todella hyviä pullia tuli ainakin näin tehden. Taidan jatkossakin tehdä näitä tavallisten korvapuustien sijaan.

3 dl maitoa
80 g hunajaa
1 muna
1 tl suolaa
40 g hiivaa 
7-8 dl vehnäjauhoa
100g voita

60 g voita
4 rkl hunajaa
2 tl kanelia

Lämmitä maito kattilassa. Jos käyttämäsi hunaja on kovaa, laita se maidon kanssa lämpiämään niin saat sen helposti liukenemaan. Sekoita kulhossa muna ja suola sekaisin ja kaada kädenlämpöinen hunajamaito sekaan. Liuota hiiva nesteeseen ja lisää jauhoja tarvittava määrä. Vaivaa taikinaa ja loppuvaiheessa lisää hyvin pehmeä/sulatettu voi. Alusta taikina niin, että saat hyvän sitkon siihen. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi.

Vaivaa taikinaa hetki ja kauli se pitkäksi ja kapeahkoksi levyksi. Levitä päälle keskenään sekoitetut voi, hunaja ja kaneli. Kieritä levy rullaksi, leikkaa suoraan ja nosta pullat vuokiin. Anna kohota suunnilleen vartti, voitele ne munalla ja ripottele vähän raesokeria päälle. Paista n. 225 asteessa 12-15 minuuttia, vähän uunista riippuen. Hyvää, ihan mielettömän hyvää kylmän maidon kanssa

perjantai 24. tammikuuta 2014

Karkkikana - arjen luksusta


Jaa että mikä tekee tästä ruuasta arjen luksusta? No se, että sopivalla esivalmistelulla on työpäivän ja lasten hakurumban jälkeen mahdollista tarjota todella maukasta ja hyvää ruokaa samassa kokkailuajassa mikä menee riisin keittämiseen. Ja se - sen lisäksi että se on omasta mielestä huippuhyvää ruokaa - että myös lapset todellakin tykkäävät ruuasta ja syövät sitä hyvällä halulla ja hyvällä mielellä ja muistavat vielä illalla kehua että kyllä äiti olit ihanaa ruokaa tehnyt meille.

Tiedättehän, ne samat lapset jotka 1-vuotiaana vetävät tulista chili con carnea hyvällä ruokahalulla, 2-vuotiaana syövät vielä kaikkea missä ei ole liikaa  mausteita, 3-vuotiana syövät makaronia jos syövät, 4-vuotiaina ilmoittavat lempiruokansa olevan makaroni ja spagetti ja kuluttavat ketsuppia enemmän kuin mitään muuta raaka-ainetta (tämä kaikkihan on evolutiivisesti ajatellen erittäin järkeenkäypää, mutta rasittavaa kaikki tyynni). Mutta tässä ollaan, 5-vuotiaalle maistuu taas kaikki, jee! (no joo, en voi oikeasti valittaa, lasten herkkua ovat koko ajan olleet mm. keitetty parsakaali, pavut, ja kyyhkyn sydäntä mikään ei ole siirtänyt esikoisen lempiruokalistoilta, broilerinsydämet pääsevät kyllä lähelle).

Mutta joo, se esivalmistelu tarvitaan, eli liha keitetään mausteliemessä aiemmin joko edellisenä iltana tai vaikka viikonloppuna. Sen jälkeen liha laitetaan jääkaappiin tai pakastetaan ja liemi jaetaan osiin odottamaan käyttöä tai pakastetaan sekin. Kuten näkyy, tässä on sama makumaailma kuin Farangin karkkipossussa, mutta ainesosat ja -määrät eivät todellakaan ole tarkkoja, voi tehdä sen mukaan mitä sattuu kaapissa olemaan. En kuitenkaan tinkisi tähtianiksesta enkä korianterista. Vaniljatangon laitoin mukaan, kun sattui creme bruleen keitosta olemaan yksi sopivasti saatavilla, sen lyhyen maustamisen jälkeen tangossa on vielä rutkasti makua jäljellä. Olin vain nopeasti huuhtonut kermat siitä pois ja jättänyt kuivumaan. Vanilja toi mukavaa makua liemeen, aion käyttää sitä jatkossakin. Vastaavia karkkikanojen ohjeita löytyy ainakin Suolaa&hunajaa - ja Masutoaitemu -blogeista.

1 kg kukonpoikaa tai broileria
1 dl soijakastiketta
½ dl ketjap manis -kastiketta
½ dl osterikastiketta
1 tl korianterin siemeniä
1 tl kokonaisia valkopippureita
inkivääriä
chili (minulla oli savustettu chili)
valkosipulin kynsi tai pari
1 tähtianis
1 kanelitanko
½ limen mehu

Kastike: (500 g:lle lihaa, tuplaa määrät jos tarjoilet kaiken lihan kerralla)
2 dl lientä
50 g palmusokeria (tai fariinisokeria)
2 tähtianista
½ vaniljatanko (ilman siemeniä)

öljyä lihan paistamiseen

Tarjolle:
korianteria
chiliä riisiviinietikassa

Jos käytät kokonaista kukonpoikaa tai broileria, pilko liha 4-8 osaan. Voit käyttää myös vaikka pelkkiä koipia tai rintapaloja tai kumpiakin. Kannattaa keittää iso määrä kerralla koska lihan ja liemen voi pakastaa. Laita kaikki liemen aineet kattilaan ja keitä lihaa tunnista kahteen. Anna vähän jäähtyä, ota liha talteen ja siivilöi liemi. Voit käyttää kaiken heti, tai sitten myöhemmin.

Ennen tarjoilua laita kastikkeen ainekset kattilaan. Keitä lientä ainakin vartti, siihen kunnes saat paksuhkoa siirappimaista kastiketta. Samaan aikaan keitä myös riisi tai muu lisuke. Pilko liha pieneksi ja paista nopeasti pannulla öljyssä. Tarjoa riisin (tai ohran tai speltin) kanssa, kaada kastike kanojen päälle ja lisää korianteria ja chiliä etikassa jos haluat.

torstai 23. tammikuuta 2014

Paahdetut mantelit chilillä ja hunajalla


Nyt löytyi nopea mutta addiktoiva herkku. Sain viime vuonna ihan mukavan sadon Fatalii.netistä tilatuista Aji Fantasy-chileistä, ja vähän aikaa sitten jauhoimme kuivattuja chilejä jauheeksi. Aji Fantasy on minulle sopivan mieto chili siihen, että sitä voi rauhassa käyttää ihan reilustikin ja silti se antaa kivaa ja sopivan pientä poltetta ja paljonpaljon makua. Nyt ajattelin kokeilla hunajalla ja chilillä kuorrutettuja paahdettuja manteleita; ja kertaheitolla tuli loistava herkku. Miehelle voisi tehdä satsin Naga Morichilla tai vastaavalla chilillä maustettuja manteleita. Tämä ohje on pieni, koska oli kokeilusta kyse, nnsi kerralla teen ainakin tuplamäärän :)

100 g kuorittuja manteleita
vajaa rkl juoksevaa hunajaa (tai vaahterasiirappia tai vaaleaa siirappia)
1 tl Aji Fantasy -jauhetta (tai mitä vaan  chilijauhetta haluaa käyttää)

Kaada mantelit pieneen kulhoon. Lisää hunaja ja sekoita se tasaisesti manteleiden päälle, tässä vaiheessa mantelit ovat ihan kiinni toisissaan ja lusikassa. Lisää chili ja kääntele sekin tasaiseksi manteleiden päälle. Levitä mantelit tasaisesti leivinpaperin päälle ja paahda niitä 250 asteessa muutama minuutti, ihan maksimissaan viisi. Anna jäähtyä ja siirrä kulhoon. Kertakaikkisen addiktoivaa.

Mantelit menossa uuniin

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Hyvä, lähes perinteinen hirvipata


Tässä tulee minulle tyypillisen hirvipadan resepti. Perusmaultaan se voi olla hyvinkin perinteinen (silloin ei soijaa ja muita vastaavia), tai sitten sitä voi muuttaa mielen mukaan hyvinkin eksoottiseksi. Pata ei ole koskaan ihan samanlainen, ja sitä voikin muokata ihan sen mukaan mitä haluaa saada tai mitä sattuu kaapissa olemaan. Tälläisen padan teen silloin, kun lihana on hyvää paistia, mutta en kuitenkaan halua tehdä kokonaista paistia uunissa. Padasta tulee aina iso, ja se onkin oiva tarjottava silloin kun tulee vieraita. Se on myös erittäin hyvä ruoka helpottamaan arkea. Tämän kokoisesta padasta saa monta ruokaa arkipäivien kiireisiin. Tyypillisesti meillä syödään pataa kerran perunoiden/perunamuusin kanssa, sitten seuraavana päivänä riisin/ohran/speltin kanssa. Pakastan myös yhden kaksi annosta myöhempää tarvetta varten, silloinkin ruuan saa yhtä nopeasti kuin lisuke kiehuu. Ja vielä kerran teen padan lihoista makkarapastan ohjeella pastaa, laitan vaan makkaroiden tilalle pilkottuja lihapaloja, muuten teen ohjeen mukaan. Ja joskus lientä jää vähän yli, siitä saa vielä yhden nopean ja maukkaan kastikkeen paistamalla jauhelihan tai kasviksia kasviskastikkeeseen.

n. 2 kg hirvipaisti
voita/öljyä
suolaa, musta- ja valkopippuria, kuivattua timjamia
katajanmarjoja murskattuna
1 tl kuivattua ja jauhettua Aji Fantasya 
2 rkl vehjäjauhoa
n. 10-12 pikkupikkusipulia (tai 4 tavallista)
3 porkkanaa
pala lanttua
pikkupala juuriselleriä
6 dl vettä
½ dl soijakastiketta
½ dl makeaa soijakastiketta
2 rkl osterikastiketta
2 rkl tummaa siirappia
nippu tuoretta timjamia

Pilko liha reiluiksi paloiksi. Ruskista ne erissä pannulla, mausta haluamallasi tavalla, ripottele vähän vehnäjauhoja päälle. Siirrä aina pannullinen kerrallaan lihaa pataan. Käytä kuorittuja ja pilkottuja kasviksia pannulla, lisää nekin pataan. Lisää vettä pannulle, raaputa kaikki maut talteen ja kaada sekin pataan. Lisää veden lisäksi soijakastiketta, muita kastikkeita haluttaessa ja vähän siirappia pataan, sekoita. Jos tuoreita yrttejä on saatavilla, lisää niitäkin. Anna padan hautua hiljaisella lämmöllä kahdesta kolmeen tuntia. Tarjoile perunamuusin ja kaalisalaatin kanssa, tai miten vaan :) Padan voi myös pakastaa myöhempää käyttöä varten.

lauantai 18. tammikuuta 2014

Jänistä haudutuspadassa

 

Meillä on hyvä lastenvahti iltoja vievälle työjaksolle, tuli tänne jäniksenkoivet ja -satula mukanaan. Viime vuosina ei ole jäniksiä saatu kovinkaan usein, jänikset ovat olleet vähän saamapuolella, kun ovat syöneet mustikkapensaat, omenapuut ja nyt viimeisenä lehtikaalit. Onneksi isällä on ollut parempi tuuri. Pääsin siis nyt pitkästä aikaa tekemään jänispataa ja päätin kokeilla kuinka jänis onnistuu haudutuspadassa. Pidin makumaailman ihan yksikertaisena, kasviksetkin olivat vain antamassa makua liemeen, nyt todellakin jänis oli pääosassa. Sitten kun jäniksiä on taas useammin saatavilla, tulee kokeiltua kaikenlaista muutakin.

1 jänis pilkottuna (tai vaikka ne koivet ja satula)
voita
suolaa, pippuria myllystä
katajanmarjoja vähän murskattuna
1 tl kuivatua herkkutattirouhetta (voi jättää poiskin)
1 sipuli
1 porkkana
vettä
tuoretta timjamia

3-4 dl lientä
1 dl kermaa
1 rkl vehnäjauhoa
suolaa, pippuria

Pilko jänis sopiviin paloihin. Nyt sain jäniksen valmiiksi pilkottuna, minulla oli koivet ja satula, yhteensä 1.3 kg lihaa luineen. Ruskista lihapalat kauttaaltaan kuumalla pannulla voissa. Suolaa ja mausta lihat samalla. Siirrä ne haudutuspataan, pyöräytä kuoritut ja pilkotut kasvikset pannulla, ja siirrä nekin pataan. Laita lopuksi vettä pannulle ja ota kaikki maut talteen. Kaada vesi pataan, ja lisää vettä niin, että kaikki juuri ja juuri peittyy (minulla meni yhteensä vähän yli litra). Lisää päälle useampi oksa tuoretta timjamia. Hauduta pataa asetuksella low kuutisen tuntia. Ota loppuvaiheessa muutama desilitra lientä kattilaan ja keitä sitä reilusti kasaan. Lisää kerma ja jauhot hyvin sekoittaen niin ettei tule paakkuja. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja/tai pippuria. 

Lämmitä lautanen kuumaksi ja nosta lihat sille. Kaada kastike kuumaan kannuun, ja tarjoa jänis kastikkeen, pihlajanmarjahyytelön ja perunamuusin kanssa.Oli kyllä todella hyvää jänistä. Mureaa, mutta ei kuitenkaan kuivaa, kuten jänis voi helposti olla. Hyvä Crockpot!

Siivilöi myös ylimääräinen liemi talteen ja pakasta se erissä, todella maukas liemi minkä tahansa kastikkeen, risoton tai keiton pohjaksi. Yksi haudutuspadan hyviä puolia: saa ylimäärin hyvää lientä vaivattomasti.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Creme brulee River Cottagen ohjeella


Minun tuli tehtyä creme bruleeta Campasimpukan ehdotuksesta. Hän pyysi kokeilemaan samaa River Cottage Everyday -kirjan ohjetta millä oli itsekin tehnyt. Minä sain jälkiruuan onnistumaan mielestäni ihan täydellisesti, en ole montaa kertaa saanut yhtä hyvää creme bruleeta missään, ehkä jonkun kerran jossain ulkomailla. Tein ihan kirjan ohjeen mukaan, ainoastaan muutin sen neljän annoksen kokoiseksi, ja sokerina käytin tavallista sokeria jonka tohotin sulaksi, en siis käyttänyt fariinisokeria ja uunittanut pintaa (muistan jonkun kokin kieltäneen sokerin sulattamisen grillivastuksen alla, sillä creme brulee lämpiää siinä kuulemma liikaa, helppo uskoa).

Ohje neljälle:

3.4 dl kermaa
vajaa vaniljatanko
67 g sokeria (n. 4 rkl)
4 munankeltuaista

n. 2 rkl  sokeria (tai fariinisokeria kuten ohjeessa)

Laita kerma kattilaan. Halkaise vaniljatanko, ota siitä siemenet kerman joukkoon ja lisää tanko mukaan. Lämmitä kerma melkein kiehuvaksi ja siirrä sivuun jäähtymään. Jätä vaniljatanko jäähtymisen ajaksi antamaan makua. Vatkaa sillä aikaa keltuaiset ja sokeri. Poista vaniljatanko kerman joukosta ja lisää kerma vähä kerrallaan munien joukkoon. Kaada seos uunin kestäviin annosvuokiin ja siirrä ne isoon uunivuokaan, jossa on niin kuumaa vettä kuin hanasta tulee suunnilleen kermaseoksen puolen välin korkeudella. Laita 150 asteeseen uuniin ja paista n. 45 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ihan kylmäksi. Ennen tarjoilua lisää sokeria tasainen kerros päälle ja polta sokeri tohottimella.

Minä käytin Arabian Illusia-sarjan sokerikkoja, jotka toimivat ihan loistavasti. Ovat nätin muotoisia ja sopivan ohutta posliinia joten creme brulee kypsyy ihan täydellisesti. Onneksi älysin ostaa aikoinani kippoja riittävästi, niillä on ollut paljon käyttöä.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Pieni hirvenpaisti uunissa



Pakastimessa oli pieni, reilun kilon kokoinen hirvenpaisti. Tein sen nyt uunissa kokonaisena, kun viime aikoina on tullut tehtyä paljon kastikkeita ja patoja. Otin lihan sulamaan edellisenä päivänä, seuraavan aamuna hieroin mausteseoksen pintaan ja annoin vielä lihan maustua ja tasaantua huoneenlämpöön pöydällä. Meillä kotona tehtiin hirvenpaistit aina tällä tavalla, usein päälle laitettiin vain vähän pippuria ja suolaa, en muista että juurikaan koskaan olisi marinoitu missään liemessä paisteja. Hauska sattuma, että Hiidenuhma postasi samana päivänä naudan ulkopaistin, jonka valmisti samaan tapaan kuin olin tekemässä tätä. Lisäsin vielä vettä vähän pohjalle hänen ohjeen mukaan, yleensä en ole sitä tehnyt, olen kyllä kerännyt valuneet nesteet kastiketta varten, ja lisännyt vettä sitten kastikkeen tekovaiheessa. Mutta todella hyvin toimi tuo pieni vesilisäys heti alussa, niin varmaan teen jatkossakin.

1.4 kg hirvenpaisti
1 tl katajanmarjoja
½ tl kokonaisia mustapippureita (vajaa)
½ tl kokonaisia valkopippureita (vajaa)
1 tl viherpippuria
1 tl kuivattua timjamia
1 tl paprikajauhetta
1 tl kuivattua ja jauhettua Aji Fantasy-chiliä
1 tl suolaa
nokare voita
1 dl vettä

Ota paisti tarvittaessa sulamaan edellisenä päivänä. Poista siitä kalvot ja taputtele liha kuivaksi talouspaperilla. Hiero katajanmarjat ja pippurit hienoksi morttelissa, lisää muut mausteet ja sekoita hyvin. Hiero mausteet lihan pintaan, ja anna maustua vähintään muutaman tunnin. Sen jälkeen paista lihan pinta kauttaaltaan kuumalla valurautapannulla ja siirrä liha juuri sopivaan uunivuokaan. Kaada vesi valurautapannulle, ota siitä maut talteen ja kaada vesi pannulta uunivuokaan. Laita lihamittari lihan paksuimpaan kohtaan ja paista lihaa 125 asteisessa uunissa kunnes mittari näyttää 60 astetta. Kääri sen jälkeen liha folioon ja peitä vielä parilla keittiöpyyhkeellä tai pannulapulla. Anna lihan vetäytyä vähintään 20 minuuttia ennen kuin leikkaat sen. Vuokaan jääneestä liemestä voi keittää hyvän kastikkeen lisäämällä siihen vähän kermaa (n. 1 dl) ja vehnäjauhoja (n. 1-2 rkl) ja keittämällä vähän aikaa. Kastikkeeseen voi lisätä myös jotain mieleistä alkoholia, kuten jaloviinaa, portviiniä, madeiraa, mitä vaan mistä tykkää.

Syötiin hanhenrasvassa paistettujen juuresten ja perunoiden kanssa. Hyvää juhlaruokaa :)

lauantai 11. tammikuuta 2014

Suklaakakku vadelmahillolla


Tämä kakku päättää meidän perheen vajaan kahden kuukauden juhlaputken, johon mahtuu monet synttärit, isänpäivä sekä joulut ja muut pyhät. Onneksi sentään perheestä yksi on älynnyt syntyä muuhun vuodenaikaan. Tällä kertaa esikoinen valitsi kakun syntymäpäivälähjakseen saadusta kirjasta, eli Ulla Svenskin Suomen lasten leivontakirjasta. Kakku kelpasi sankarillekin, ja niin leivottiin kakku ohjeen mukaan. Kakku onnistui hyvin (toisin kuin saman kirjan ohjeella tehdyt suklaakinuskipalat) ja maistui kaikille, niin lapsille kuin aikuisillekin.

4 munaa
1½ dl sokeria
3 dl vehnäjauhoa
1½ tl leivinjauhetta
1 rkl kaakaota
100 g taloussuklaata
100 g voita

Väliin vadelmahilloa (ohjeessa luki 200g hilloa):
200 g metsävadelmia
1 dl hillosokeria
lusikankärjellinen vaniljajauhetta

Päälle:
1 dl kermaa
150 g taloussuklaata
1 tl voita

Vatkaa munat ja sokeri hyväksi vaahdoksi. Sekoita varovasti joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lopuksi kattilassa miedolla lämmöllä sulatetut suklaa ja voi. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun n. 20 cm halkaisijaltaan olevaan kakkuvuokaan. Paista 175 asteessa n. 50 minuuttia (ohjeen mukaan tunti, mutta minulla riitti tuo aika oikein hyvin). Anna kakun vähän levätä, irrota se vuuasta ja anna jäähtyä.

Jos et käytä valmista hilloa, keitä hillo sillä välin: laita marjat, sokeri ja vaniljajauhe kattilaan. Anna kiehua muutaman minuutin ja jäähdytä (kovakuorisia marjoja täytyy keittää kauemin).

Leikkaa kakku kolmeen osaan. Levitä hilloa väleihin. Lämmitä kerma kattilassa ja lisää pilkottu suklaa ja voinokare joukkoon. Pidä kattila miedolla lämmöllä ja anna suklaan sulaa. Valuta suklaakuorrutus kakun päälle, koristele haluamallisi tavalla. Suklaakuorrute on todella juoksevaa tällä tavalla tehtynä, mutta sitä se oli kirjankin kuvassa. 9-vuotias oli kovasti mukana kakunteossa, ja hän huolehti koristelut kokonaan.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Lihapullat tomaattikastikkeessa - helppoa ja nopeaa

Melkein unohtui ottaa kuva

Kaikki tuntuvat puhuvan tomaattikastikkeesta nyt. Sinänsä hassua, että vaikka olen törmännyt tyhjiin Mutti-hyllyihin harva se kerta kun niitä olen yrittänyt tässä vuosien aikana ostaa, vasta nyt siitä on tullut iso juttu. No toivotaan ettei jatkossa tarvitsisi tuijottaa tyhjää hyllyä, jos vaikka sattuu haluamaan jotain tietynmerkkistä tomaattimurskaa.

Minulla on melkein aina lihapullia pakastimessa, sillä teen niitä aina ison satsin kerrallaan ja pakastan loput, mitä ei sillä kertaa syödä. Joskus niitä tehdään ruskeassa kastikkeessa, joskus lampaasta ja joskus vaikka pihveiksi pullien sijaan, joskus niihin tulee tungettua vaikka lehtikaalia. Mutta siis ne ovat ihan parasta pikaruokaa silloin, kun tulee ryytyneenä perjantai-iltana kotiin. Nopea tomaattikastike sillä aikaa kun pasta kiehuu, lihapullat palasiksi joukkoon ja lopuksi kastike valutetun pastan kanssa sekaisin. Ja juu, en hauduttele kastiketta tunteroista kuten Henri, mutta hyvin on maistunut siitä huolimatta. Näin yksinkertaisesti minä teen arkisen, nopean tomaattikastikkeen lihapullille, joka riittää neljälle hengelle ja vielä jää yksi annos tai sinne päin.

400 g pastaa

1 rkl öljyä
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 tlk tomaattimurskaa (no sitä Muttia tietysti)
1 tl fariinisokeria
1 korkillinen punaviinietikkaa
suolaa ja pippuria myllystä
lihapullia sopivasti (nyt oli 12 kun oli aika pieniä)


Laita pasta kiehumaan hyvin suolattuun veteen. Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi ja kuullota niitä öljyssä. Minä annan niiden kuullottua yleensä sillä aikaa kun odotan että pastavesi alkaa kiehua. Lisää tomaattimurska, fariinisokeri ja punaviinietikka, lisää vähän suolaa ja pippuria. Anna hautua välillä sekoitellen sen aikaa kun pasta kiehuu. Leikkaa lihapullat pienemmiksi ja laita kastikkeen joukkoon juuri vähän ennen kuin pasta on kypsää. Valuta pasta, sekoita lihapullakastike hyvin joukkoon ja nauti parmesanin kanssa. Ja basilikan, paitsi jos se basilikapuska on juuri kyykähtänyt tässä armottomassa harmaudessa.

p.s. Lihapullat tomaattikastikkeessa voi tehdä myös samalla tapaa kuin tuon makkarapastan. Makkarapastan ohjeella olen viimeaikoina tehnyt kaikki jämälihapadat ja -kastikkeet. Kinkunkin jämät sai siihen hyvin upotettua, loistava idea kuopuksen kummilta :). Ihan huippuohje!

maanantai 6. tammikuuta 2014

Tryffeli-suklaamoussekakku

Tätä kakkua varten minä kokeilin niitä tryffeleitä (en muista enää oliko ne hirvenpapanoita vai poronpapanoita). Ostin Koti&Keittiö-lehden 12/2013 ihan vain ja ainoastaan sen takia, että siinä oli sivun juttu Anna Taipaluksesta, Hella & Herkku-kaupan perustajasta, mutta täytyy todeta, että onneksi ostin lehden, jo pelkästään sen lime-inkivääri-graavatun siian takia. Silmiin osui myös suklaatryffeli-kakun ohje. Tein kakun nyt puolikkaana, ja myöhemmin ehkä teen sen kokonaisena. Kirjaan tähän kuitenkin ohjeen kokonaiseen kakkuun.

Minulla oli vähän tulkinnanvaraa ohjeen kanssa. Siinä käskettiin laittaa valkuiaset kuivien aineiden joukkoon voin kanssa, missään ei puhuttu vatkaamisesta. Laitoin ne sellaisenaan, mutta pohjasta olisi kyllä tullut kuohkeampi jos ne olisi vatkattu, nyt se oli aavistuksen keksimäinen. Tein kakun samankokoiseen vuokaan (halkaisija 20 cm) kun ohjeessa käskettiin, vaikka minulla oli siis puolikas taikina ja täyte. Jos olisin tehnyt pohjan kokonaisena tuon kokoiseen vuokaan, olisi siitä kyllä mielestäni tullut liian paksu. Täytettä sen sijaan oli selvästi vähemmän kuin lehden kuvassa, mutta koska tämä on aika täyttävää kakkua, ei se minusta haitannut. Jos teen kokonaisen kakun, käytän kyllä isompaa vuokaa, esim. halkaisijaltaan 25 cm olevaa vuokaa. Kakku ei ole kovinkaan makea, mutta tuhtia tavaraa se on. Eikä ollut mikään lasten suosikkikakku, kaikilta neljältä melkein5-9-vuotiaalta jäi syömättä. Aikuisille kyllä maistui senkin edestä.

2½ dl mantelijauhetta (minulla -jauhoa)
1½ dl tomusokeria
1½ dl vehnäjauhoa
½ dl kaakaojauhetta
½ tl leivinjauhetta
5 kananmunan valkuaista
200 g sulatettua voita

400 g tummaa suklaata (esim. taloussuklaa)
100 g tummaa suklaata (kaakaopitoisuus 70-80%)
1 vaniljatanko
5 dl kermaa

½ dl mantelilikööriä (tai konjakkia)

suklaatryffeleitä ja kaakaojauhetta

Valmista pohja. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon valkuaiset ja sulatettu voi, sekoita tasaiseksi. Laita taikina irtopohjavuokaan (halkaisija n. 20cm ohjeen mukaan, minä käyttäisin isompaa) ja paista 175 asteessa n. 30 minuuttia. Irrota reunoilta ja anna jäähtyä.

Valmista täyte. Sulata suklaat vesihauteessa. Anna hieman jäähtyä ja lisää halkaistun vaniljatangon siemenet suklaan sekaan. Vaahdota kerma ja lisää se erissä hieman jäähtyneen suklaan joukkoon.

Pidä kakkupohja vielä vuuassa. Kostuta se liköörillä tai konjakilla (kiehauta alkoholi pois, jos tarjoat kakkua lapsille ja olet tarkka alkoholista). Lusikoi suklaamousse pohjan päälle. Anna kakun jähmettyä jääkaapissa yön yli. Irrota se varovasti ja koristele suklaatryffeleillä ja kaakaojauheella.

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Tryffelit


En ole koskaan ennen tehnyt tryffeleitä, mutta nyt tarvitsen niitä kakkua varten ja ajattelin kokeilla. Löysin ohjeen todella mainiosta Perinneruokaa prkl! -blogista. Minä en laittanut nyt piparminttuaromia, manteliaromia mietin, mutta jätin senkin laittamatta. Tein tämän ohjeen puolikkaana, mutta kirjasin tähän ylös kokonaisen satsin. Mitä tasaisempia tryffeleistä haluaa, sitä kylmemmäksi massan kannattaa malttaa antaa jäähtyä. Minä olen sellainen kuumanäppi, että tryffelimassa alkaa sulaa välittömästi; jos pitäisi tehdä isompi satsi, tekisin sen varmaan ulkona näillä jääkaappikeleillä, tai sitten vähän kerrallaan ja välissä massa aina jääkaappiin. Pursotus voisi olla siistimpää hommaa, sitä voisi kokeilla sitten seuraavalla kerralla. Ehkä laitan myös jotain aromia mukaan, katsotaan.

250 g kookosrasvaa
2 kananmunaa
3 dl tomusokeria
1 dl kaakaojauhetta
lusikankärjellinen vaniljajauhetta
(piparminttuaromia)

kaakaojauhetta

Sulata kookosrasva kattilassa. Anna sen jäähtyä sillä aikaa kun vatkaat kananmunat ja tomusokerin vaahdoksi. Siivilöi vaahdon sekaan kaakaojauhe ja vaniljajauhe, sekä halutessa jotain aromia, vatkaa ne hyvin sekaisin. Valuta vaahdon joukkoon kookosrasva ohuena nauhana koko ajan vatkaten sähkövatkaimella.  Anna seoksen vähän jähmettyä ja pursota seos vuokiin. Jos teet palleroita, anna seoksen jähmettyä kunnolla kylmässä. Sen jälkeen ota lusikalla nokareita, pyörittele ne palloiksi ja pyörittele kaakaossa lopuksi. Hyviä ihan sellaisenaan, katsotaan miten toimii kakun kanssa myöhemmin.

ps. Jouluinen kimppu oli todella pitkäikäinen, nyt vasta purin sen, ja otin talteen vielä nämä neilikat ja vähän vahakukkaa, kestävät nättinä varmasti ainakin viikon vielä. Siistiä, kolmen viikon ilo kukkakimpusta :)