Neljäs merkityksellinen kirja jouluun on tarina Tontun joulusta Mauri Kunnaksen Suomalaisessa tonttukirjassa. Se kertoo Manu-tontusta, joka on joulu-fani, tai oikeammin jouluruoka-fani. Saunakaan ei ole niin tärkeää kuin se, että saa istua joulupöytään isäntäväen saunoessa, nukkua päälle pienet unet ja nauttia uudestaan joulupöydän antimista muiden nukkuessa juhlan jälkeen. Ja mitä sieltä joulupäydästä löytyy; puuroa, leipää, lanttulaatikkoa, kinkkua ja juustoa. Tuntuu vaatimattolamalta nykyajan yltäkylläisyydessä, mutta silti tunnelma on niin hienosti kuvattu että kaiken näkee runsaana ja juhlavana, sellaisena mitä kannattaa aina odottaa kokonainen vuosi.
Kuten olen moneen kertaan todennut, olen perinteinen jouluruoka-fani. Haluan joka joulu samat ruuat samoilla resepteillä, ja fiilistelen jouluruualla jo ennen joulua jos sitä vaan jossain on tarjolla. Vuodessa on yli 360 päivää mitkä voi täyttää ruokakokeiluilla ja vaikka millä trendeillä, mutta jouluruuat ovat ja pysyvät.
Joka vuosi saa lukea kaikenmaailman kommentteja kuinka perinteiset jouluruuat ovat tylsiä, tai niitä suosivat ovat laiskoja ja kaavoihin kangistuneita. Ehkä näin, mutta antakaa meidän perinteisten jouluruoka-fanien nauttia perinteistä ja fiilistellä ihan rauhassa. Ja pitää yllä ainutlaatuista ruokakulttuuria, sillä missään muussa maassa ei ole näin laajalle levinnitty ja pysyvää jouluruokaperinnettä kuin Suomessa.
2 kommenttia:
Hyvä! Jälleen niin kiva postaus! Ihan voimme olla ylpeitä omasta ruokakulttuuristamme :) Jostain syystä minua ei kovasti kiinnosta muun maailman kovin vieraanoloiset ruuat mihinkään aikaan vuodesta. Tai kyllähän se syy on se, että haluan käyttää niitä raaka-aineita, mitä meidän kasvimaalla kasvaa. Eri asia sitten tietysti, jos matkustaa ulkomaille, siellä kiinnostaa paikallinen ruoka (tosin en ole matkustellut kuin nuorena :D ). Paikallinen ruoka siis kunniaan missä tahansa :)
Mukavaa ja herkullista joulunalusaikaa!
Kiitos samoin sinne!
Lähetä kommentti