Sen se maapallo kestää (tai 7), tämän hetken tiedon perusteella. Luin viime vuonna Sissi Penttilän ja Aku Varamäen hyvän tietokirjan Planetaarinen vaatekaappi. Suosittelen kirjaa kaikille, siitä riippumatta miten vaatteita kuluttaa tai haluaa kuluttaa. Kirja sisältää paljon tietoa, mutta ahdistavasta aiheesta huolimatta se on hyvin ja hauskastikin kirjoitettu. Ehdottomuus loistaa poissaolollaan, ja kirja tarjoaa paljon vaihtoehtoisia tapoja toimia jos joku tuntuu mahdottomalta. Kuten kirjoitin Goodreadsin arvioon, tämän kirjan luettuaan tuskin kukaan ärsyyntyy niin, että päätyy ajattelemaan "alanpa ostaa enemmän vaatteita".
Vuoden viiteen vaatteeseen ei lasketa sukkia eikä alusvaatteita, ainakaan kohtuullisella kulutuksella, ei myöskään käytettyjä vaatteita. Mutta esim. kengät ja ulkovaatteet, myös ne vaatteet mitä oikeasti tarvitsee, lasketaan. Minä en ole tähänkään asti ihan joka vuosi ostanut viittä vaatetta, eli minulle haasteen ei pitäisi olla vaikea, mutta on silti mielenkiintoista pohtia ja seurata omia hankintoja ja tarpeita. Sen verran poikkean "säännöistä", että jos ompelen jostain kaapissani olevasta kankaasta (kaikki yli 20 v sitten hankittuja) vaatteen, en laske sitä mukaan, vaikka uusi vaate siitä syntyisikin. Just syksyllä ompelin hameen kankaasta, jonka vastikään ysärillä ostin Skotlannista.
Tiedän jo, että tänä vuonna menee kaksi vaatetta kansallispukuun, joten vielä jää kolme vaatetta. Muuten en vielä tiedä, mitä pitää ostaa, todennäköisesti ainakin joku ulkoiluvaate. Kun vaihdan talvigoretakkiin vetoketjun, en tarvitse uutta takkiakaan. Olen jo loppuvuonna korjannut useampia vaatteita taas käyttökuntoon, ja muutamia vielä odottaa korjausta. Luulisin siis, että viisi vaatetta riittää, siitä huolimatta että kansallispuku vie niistä jo osan.
Kuvassa on lempivaatteeni, eli Alpan villaneule, joka varmaankin on käytetyin vaatteeni. Neule on lähemmäs 10 v vanha, ja muuten se on mielestäni edelleen kuin uusi, mutta hihansuu rispaantui rikki viime syksynä. Kysyin Alpalta, että olisiko heillä saatavilla vähän samaa lankaa jolla korjata hihansuu. Sieltä tuli kaunis kortti ja lankaa, ihan parasta palvelua. Poimin silmukat ja vahvistin hihansuun pykäpistoin, ja neule on taas kuin uusi.
ps. Satuin juuri tänään törmäämään somessa viestiketjuun, jossa useampi (mies)henkilö päivitteli haastetta, että ihanko pitää ostaa viisi vaatetta joka vuosi, kun ei ole kymmenessä vuodessa ostanut kuin yhden vaatteen jos sitäkään. Ehkä yhdet sukat ja kahdet kalsarit viiden vuoden välein. Hyvät heille, mutta tilastojen mukaan suomalaiset ostavat keskimäärin 40 vaatetta vuodessa, eli kyllä ainakin minä toivoisin haasteen leviävän laajemmalle. Ja he jotka kulkevat samoissa kengissä ja vaatteissa kesät talvet ja joiden vaatteet eivät kulu puhki, niin ehkä he voisivat antaa hyviä vinkkejä sen sijaan että päivittelevät tai ilkeilevät meille muille, jotka yrittävät muuttaa kulutustapojaan.
1 kommentti:
Ehkä he ovat niitä miehiä, joitten kaappeihin äiteet tai vaimot ostaa niitä vaatteita, eivätkä he edes huomaa sitä? No, olinpa ikävä ihminen. Minä taidan olla aika hyvällä tiellä, en osta vaatteita kovin usein, yhden pitkän lämpimän hupparin sain viime kesänä lahjaksi, se on päälläni nytkin. Mutta korjaamispuolella olisi parantamisen varaa, en vaan saa aikaiseksi aloittaa, vaikka kyse olisi ihan pikkujutusta, napin ompelusta tai pienen ratkeaman korjaamisesta. Sukkia olen parsinut aika mukavasti ja jopa niin, että parsimukset ovat kestäneet ja ne sukat ovat edelleen lempisukkiani.
Lähetä kommentti