Palstatyöt ovat olleet ihan ihan rempallaan, kun kaikki viikonloput ovat menneet mökillä sienien ja marjojen ja marjapuskien kanssa. Mutta tulihan se "vapaakin" viikonloppu, ja askel vei kottikärryjen kanssa palstalle. Ihan ensimmäiseksi keräsin lopun sadon talteen: muutama litra papuja, viimeiset persiljat, muutamia sipuleita, ämpärillinen porkkanoita, kassillinen punajuuria ja iso säkillinen kaikenlaisia kurpitsoja, niissä kolme spagettikurpitsaa! Ja kaikki kolme (!) laihaa palsternakkaa. Purjoihin olen erittäin tyytyväinen, hyvä sato reilulla eurolla. Keräsin kaiken mahdollisen talteen, viimeiset kukat jätin vielä ilostuttamaan maata, kehäkukista poimin sentään kimpun kotiin. Onneksi oli kottikärryt mukana, ei olisi tuota määrää saanut millään kannettua.
Käänsin tänään puolet penkeistä, ja loput on tarkoitus kääntää huomenna. Otin maan esiin pressun alta, enkä meinannut uskoa silmiäni, kun puolet alasta oli ihan vihreänä rikkaruoista. Kyllä ovat sitkeitä, kaksi vuotta pimeässä ja silti vihertää, kuvassa näkyy kasvustoa vähän. Maa on sitä kovaa savimaata, jota käännetään lapio kerrallaan lapion kokoisina paloina. Päälle levitin muutaman hiekanjyvän sekä vähän lehmänlantaa (kuva otettu ennen sen lisäystä). Nyt saa routa ja pakkanen tehdä työnsä, ja keväällä jatketaan noiden uusien penkkien maanparannusta. Ilo oli suuri, kun huomasin että muutaman vanhan penkin sai jo kääntää talikolla, tätä on odotettu!
6 kommenttia:
Tännehän mä jämähdin lukemaan taas sun postauksia, mua niin viehättää tämä sadonkorjuu, säilöntä yms muut syksyiset touhut. Itsekin oon nyt 4 vuotta pitänyt kasvimaata ja tehnyt puutarhaa ja aina se on yhtä inspiroivaa, vaikka mulla tänä vuonna menikin nuo ylläpitohommat vähän vituralleen ja kasvimaalla kasvoi polvenkorkuista vesiheinää... No tuli sieltä jotakin... ja ens keväänä on taas uusi kausi. Ajattelin kyllä laittaa jo porkkanat ja persiljat ja valkosipulit maahan nyt syksyllä...
Välivuosia tulee aina väkisinkin, ei sille voi mitään. Mutta kasvimaan hoitaminen on siitä palkitsevaa puuhaa, että aina tulee uusi mahdollisuus ja uudet suunnitelmat. Ja ne ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin itse sato, joskus tärkeämpiäkin.
Sitten on näitä vuosia, jolloin sato ylittää kaikki järkevät säilömistilat ja -tavat. Kaikki kaapit ja valitettavasti pöydätkin ovat täynnä kuivattuja sieniä, jääkaappiin saa tosissaan miettiä että kuinka mahduttaa yksi maitolitra ja pakastimet pursuilevat tiivisteistään eikä hirvestys ole vielä edes alkanut.
Minäkin aion laittaa talvivalkosipulia ensimmäistä kertaa elämässäni, katsotaan kuinka käy.
Mun tuttu pakastaa joka ruuanlaiton yhteydessä erilaisia kasvisjämiä: parsakaalin ja kukkakaalin jalat, sipulin uloimmat kerrokset (ne jotka on vähän liian kovia ruokaan, mutta ei ihan niitä kuivimpia osia), porkkanoiden, lanttujen ja palsternakkojen kuoret jne. Hän keittää niistä kasvisliemen aina silloin tällöin. Tuttuni lapsi ei kuulemma suostu enää syömään mihinkään muuhun kasvisliemeen tehtyä keittoa kun omatekemään. Bioroskis hyötykäyttöön! Kokeilin tätä, mutta koin hankalaksi kuivatella "roskia" ennen kuin ne laittaa roskapussiin (ne kastelee paperipussin ja se hajoaa) joten luovuin. Ja roskikselle on liian pitkä matka, ei jaksa laiskana lähteä heti viemään :/
Minä näin joskus ohjelman naisesta, jolta ei tule mitään jätettä. Söi kehäkukkien terälehdetkin ja kaikki. Ihan siihen minusta ei ole, oli kompostiin menevä määrä melkoinen tänään, ja se tuli vaan kaiksita kuorista ja lehdistä ja sen sellaisesta. Mutta hyvää multaa siitä saa, ei se haittaa.
Kyllä meilläkin lapset valittaisi jos olisi johonkin lisäaineliemeen keitto tehty :)
Mahtava sato!
Samaa mieltä, Hannele! Ja tuossa vaan pieni osa mitä kasvimaalta tuli, ne viimeiset. Oli poikkeuksellisen hyvä kesä, aivan kuten marjojen ja etenkin sienten suhteen.
Lähetä kommentti