torstai 8. syyskuuta 2011

Uuniomenat

Silloin kun elämässä on monenmoista myllerrystä, vaikka pieniäkin, on kiva palata vanhoihin lapsuuden tuttuihin makuihin. Muistan kuinka uuniomenat olivat suurta herkkua, meillä ne syötiin tavallisesti vaniljakiisselin kanssa. Nykyisin teen useammin kaura- tai toscaomenia, mutta en sentään aina. Löysin Hakaniemen torilta Antonovkaa, joka on ehdoton lempiomenani hillo-omenista ja tänään söimmekin (minulle) perinteisiä uuniomenia jäätelön kanssa. Poikkeuksellisesti pilkoin omenat, äiti laittoi ne aina kokonaisena, vain siemenkota poistettuna, ja siirappi keskellä.

6 omenaa lohkoina
reilu loraus siirappia päälle
kanelia
pieni ripaus kardemummaa

Laita omenalohkot uunivuokaan. Ripottele vähän kanelia ja kardemummaa päälle, ja valuta siirappia ohuena norona joka paikkaan. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

6 kommenttia:

Campasimpukka kirjoitti...

Mei saimme eilen ystävien omenapuiden satoa, kuuleme menevät kuivaukseen tänään sillä välin, kun olen töissä. Jos jotain jää jäljelle, minäkin tahtoisin kokeilla uuniomenia pitkästä aikaa. Lapsuuteen taitaa minullakin makumuistot mennä.

sauvajyvänen kirjoitti...

Meillä syödään uuniomenia joka vuosi, kuuluu tähän syyskuuhun niinkuin moni muukin asia. Tänään ostin torimyyjältä viimeiset Antonovkat ja varmaan huominen ilta menee hillon keittämisessä.

Jenkka kirjoitti...

Täytyy kyllä ostaa viikonlopuksi jäätelöä! Ehkä voisin tehdä saman luumuille ja syödä jäätelöä koko viikonlopun :)

sauvajyvänen kirjoitti...

Uuniluumuja kannattaakin tehdä, ne ovat todella hyviä. Niitä ei tarvi paistaa yhtä kauaa kuin omenia ja tilkka lempijuomaa nesteeksi, nam.

Jenkka kirjoitti...

Lempijuoma alkaa tätänykyä olla Louhisaaren juoma, harmi vaan että vika pullo on puoliksi juotu :/ Ens vuonna enemmän! Toivotaan että silloin olis kaks pakastinta :)

sauvajyvänen kirjoitti...

Muista ostaa riittävän iso pakastin. Me ostettiin sellainen 102 l pakastin kakkospakastimeksi, lähinnä sen takia ettei meinaa olla tilaa isommalle. No, olisi pitänyt pistää mahtumaan, tuokin nimittäin on ääriään myöten täynnä, eikä hirvestys ole vielä edes alkanut.