sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Eton mess isänpäiväksi - hillaa ja passionia


Tiedustelin tänä vuonna normaaliin tapaani hyvissä ajoin että millainen isänpäiväkakku olisi toiveissa. Vastaus oli "jotain hyvää", enkä uteluista huolimatta saanut sen tarkempaa ehdotusta. Minulle jotain hyvää tarkoittaa yleensä marenkia tai suklaakakkua. Suklaakakkua on tilattu tähän juhlaputkeen muutenkin joten päädyin marenkiin. En tosin tehnyt tavallista (tai erilaista) Pavlovaa tällä kertaa, vaan päädyin enemmän jälkiruokamaiseen Eton messiin. Tosin luin wikipediasta että ei tämä ehkä käy oikeasta etonilaisesta, sillä siinä pitäisi olla mansikoita. Toisaalta Hugh F-W suositteli River Cottage Everyday -kirjassaan vaihtamaan mansikoiden (ja vadelmien) tilalle karviasta tai omenaa, niin kai sitten hillakin menee. Ja kastike päälle.

Oikeastaan tämä idea kirkastui käydessäni pitkästä aikaa Hellassa&Herkussa. Siellä oli nimittäin ihania A l'Olivier:n hedelmäisiä etikkakastikkeita, ja oli ihan pakko ostaa passionhedelmää. Etikka ja passion sopivat yllättävän hyvin yhteen, ihan huippu tuote sellaisenaankin. Sain tuosta River Cottage -kirjasta luottamusta siihen, että yksinkertainen marenki, kermavaahto ja marjat toimivat. Ja lisäsin vähän kastiketta ylimääräisenä päälle.

2 kananmunan valkuaista (3 jos ihan pieniä munia)
100 g hienoa sokeria

2 dl kermaa
sokeria maun mukaan (n. 1 rkl)

3 dl hillaa
sokeria ihan vähän jos haluat

½ dl sokerilientä (1 dl vettä + 2 dl sokeria keitetään pari minuuttia, annetaan jäähtyä)
½ dl passionhedelmä-viinietikkakastiketta (A l'Olivier)

Tee marenki. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, lisää sokeri vähän kerrallaan, vatkaa hyväksi vaahdoksi. Pursota/lusikoi pieniä marenkeja pellille ja paista n. 2 h 120 asteessa. 

Vatkaa kerma, mausta sokerilla, mutta älä tee liian makeaksi.

Lisää hillaan aavistus sokeria jos haluat, tai anna marjojen olla sellaisenaan.

Sekoita sokeriliemi ja passion-viinietikkakastike. Keitä kastiketta vähän kokoon, muutama minuutti riitti minulla.

Kokoa annos: murskaa marenkia, lisää kermaa ja marjoja annoskulhoihin. Valuta kastiketta päälle ja nauti. Aivan ihana jälkiruoka.


Tänä vuonna syötiin paljon keltaista. Aamun pekoniaamiaisella oli tavallista keltaisempia munia, keltaista paprikaa, persimoneja ja keltaista hilloa. Päivällisellä syötiin keltaisia uunijuureksia (viimeiset omat keltajuuret, keltaiset porkkanat, lanttua ja palsternakkaa) ja keltajuurisalaattia. Ja parhaat paistamani pihvit; naudan marmoriulkofilettä paistettuna kolmen kilon valurautapannulla sekä lohkoperunoita. Mukava ja leppoisa isänpäivä!

2 kommenttia:

Merja kirjoitti...

Nyt on ihan paras aika kaikkeen keltaiseen, tai oranssiin kääntyvään, ennen kuin kaikki on punaista! Herkullisen näköinen, vaikka mulle etonilaiset on ihan outoja juttuja, kun tuo leivonta on ryhtymistä vaille hallussa ;).

sauvajyvänen kirjoitti...

Tämähän on sitten ihan paras jälkiruoka, siinä ei ole muuta leipomista kuin marenki, ja sitäkin saa kaupasta valmiina ;)