 |
| Mustaviinimarja |
Mieli on jo ihan kevättöissä eikä ota ollenkaan huomioon paikallista lumitilannetta. Huomaan että olen levoton koko ajan, kun en pääse vielä kääntämään maata, vaikka valon määrän mukaan jo pitäisi, ainakin ihan pian.
 |
| Koristeomena |
Leikkasin tänään omenapuun ja luumupuun. Omenapuulla on mahdollisesti viimeinen kesä tulossa: jos ei omenia tule, puu saa lähteä ja tilalle tulee joku marjapensas. Se on lähes joka vuosi syöty vaikka miten olen yrittänyt huolehtia ja estää (arvaatte varmaan että seuraava jänis syödään meillä omenakastikkeessa!) ja toistaiseksi on satona tullut kaikkina näinä vuosina yksi raakana tippunut omena. Luumupuu kukki viime vuonna hienosti, mutta luumuja ei silti tullut. Toivotaan tälle vuodelle parempaa satoa.
Marjapuskia en päässyt vielä leikkaamaan, vaikka ainakin tuo musta sitä jo kaipaakin. Viime vuonna tähän aikaan ei ollut lumesta tietoakaan ja kevättöitä oli jo tehty jonkin verran. Koristeomenapuu on syöty tänä talvena kokonaan, se on pakko kaataa keväällä. Alemmat syömäjäljet ovat viime vuodelta, ja tuo ylempi tätä vuotta. Syöminen alkaa 1.5 m korkeudelta, jep, lunta on tullut tänä talvena. Ja mikä traagisinta (NOT!), myös niitä tyhmiä puskia on syöty. Miten sattuikaan, että tuo isoin, juuri viherherukan vieressä ja karviaisen takana oleva on syöty ympäriinsä, eli ei voi muuta kuin kaataa nuo isot oksat pois (varjostamasta ihanaa viherherukkaa).
Tätä fyysistä turhautumista onneksi voi purkaa myös kylvämällä lisää siemeniä, kuten basilikaa, meiramia, timjamia, persiljaa, selleriä ja sitruunakorianteria, sekä lukemalla lehtiä. Tänään tuli Kotilieden puutarhanumero, jossa oli vaikka mitä kivaa, paljon mm. kaupunkiviljelystä. Lisäksi meille jaettiin uusi Kaupunki&viljelijä-lehti, joka alkaa ilmestyä kahdesti vuodessa ja, kuten nimestä voi päätellä, kertoo viljelystä kaupunkioloissa.
ps. Kohta uskallan tilata multaa.
 |
| Tyhmä puska syötynä, oikealla vieressä viherherukka |
 |
| Lukemista ja toiveita |
6 kommenttia:
Ilouutisia, viikonloppuna kääntyy kevääksi. Enää pikkupuserrus, mutta voiton puolella ollaan.
Ei, ei, ei pupua saa syödä!!!
On tämä kummallista, kohta huhtikuu puolivälissä ja täydet hiihtokelit. Kaupan yrtit sentään pysyvät hengissä ikkunalla.
Kätevää, kun jänikset teki likaisen työn ja söi tyhmän puskan :-)
Jonna, uskon kun näen.
luimupupu, sorisori, ei mitään henkilökohtaista.
Ankerias, sanos muuta ;) Kävi melkoinen tuuri, melkein unohtui harmistus siitä luumupuun ja kaneliomenapuun syömisestä.
Kyllä mieli haikailee ja sormet syyhyä keväthommiin puutarhan puolelle, mutta minkäs teet, kun lunta on vielä paljon ja maa jäässä.:( Meillä on hedelmäpuut saaneet olla rauhassa, mutta mustikkapensaita, keltavadelmaa ja norjanangervoja vemmelsääret ovat hieman verottaneet. Myyrät ovat olleet ilkeämpiä, kun ovat tuhonneet kevätvihmani. Tulisikohan myyristä hyvä pata?;)
Minä olen jo useamman vuoden tehnyt mustkalla sellaisen kuvun verkosta, että saa olla rauhassa. Se on päällä kesät talvet, sillä se kelpaa rusakoille keskellä kesääkin. Myyriä ei ole tullut kokeiltua ;)
Lähetä kommentti