Joskus harvoin tulee ostettua kaukaa tuotua lihaa. Nyt ostin Stokkan Hulluilta päiviltä ranskalaista luomuhelmikanaa, peräti kaksi kappaletta. Tänään tein niistä ensimmäisen. Helmikanan sanotaan muistuttavan lähinnä fasaania maultaan, ja lähdinkin etsimään fasaaniohjeita. En vaan millään löytänyt mieleistä fasaaniohjetta lukuisista riistakeittokirjoistani (tulen avautumaan asiasta myöhemmin), joten tein ruuan oman pään mukaan näin:
3 salottisipulia
varsiselleriä
voita
1.1 kg helmikana
rouhittua viherpippuria
1½ dl makeaa (virolaista) omenaviinia
8½ dl vettä (vähän vähempikin riittää)
1 rkl fariinisokeria (vajaa)
ruususolaa
reilusti tuoretta timjamia
2 dl ohrahelmiä
Pilko kasvikset pieniksi paloiksi. Kuullota niitä voissa hetki ja siirrä syrjään. Lisää vähän lisää voita ja ruskista helmikana joka puolelta hyvin, ripottele päälle viherpippuria. Sekoita liemen aineet keskenään ja kaada pataan juuresten kanssa. Siirrä pata 250 asteiseen uuniin ja anna hautua 15 minuuttia. Laske lämpö sen jälkeen 150 asteeseen ja anna kanan hautua vielä tunnin verran.
Käännä kana, lisää ohrahelmet pataan ja anna hautua vielä 45 minuuttia. Näin tehden kana on vähän ylikypsää, mutta niin mureaa ja maukasta.
Ruoka oli reilu annos neljälle, tähteeksi jäi vielä lounasannos. Halusin maustaa padan miedoilla mauilla, sillä en ennen ole tehnyt helmikanaa. Minusta maku muistutti kuitenkin (hyvää) kanaa enemmän kuin fasaania, hyvää todellakin oli.
Ruoka oli reilu annos neljälle, tähteeksi jäi vielä lounasannos. Halusin maustaa padan miedoilla mauilla, sillä en ennen ole tehnyt helmikanaa. Minusta maku muistutti kuitenkin (hyvää) kanaa enemmän kuin fasaania, hyvää todellakin oli.
5 kommenttia:
Tuollaisen kanan minäkin mielelläni ostaisin. Näyttää herkulliselta. :)
Minusta helmikana maistuu hyvin ulkoilleelta kanalta ;). Täällä susirajan takana niitä ei kyllä ole tarjolla, eteläisemmillä mailla olemme laittaneet. Ja onhan sillä kaunis asu.
Campa, hyvää se olikin. Vaikka tosiaan ei se fasaanilta maistunut yhtään.
luimup, nimenomaan, se maistui hyvältä kanalta. Mies epäili että sitä nykyisin verrataan maultaan fasaaniin, sillä ihmiset eivät enää tiedä miltä hyvä kana maistuu. Tai sitten se johtuu siitä, että etelän mailla fasaani maistuu erilaiselta mitä täällä pohjoisemmassa?
Hyvältä tosiaan näyttää!
En ole koskaan syönyt fasaania, mutta sisäinen metsästäjä minussa heräsi tänään eloon, kun näin aamusella fasaanin melkein meidän pihatien laidalla kuopsuttelemassa. Tai sitten se oli herkuttelija minä, joka himoitsi fasaanin komeita rintapaloja ;)
Meidänkin pihoilla näkyy fasaaneja usein, tosin vielä ei ole näkynyt tänä vuonna. Se huutaa keväisin niin kovaa, että sitä säikähtää helposti :)
Lähetä kommentti