Lapsuudessa tämä herkku kuului jouluun, ja se taisin olla minä joka näitä teki joka joulu. Reseptin sain kummiltani (samalta jolta omenapiirakkakin on peräisin). Alkuperäinen resepti on tuplana tuon, mutta kyllä tästäkin riittää herkutteluun. Tein aina ison satsin jouluksi ja niitä oli kahvipöydässä tarjolla, joskus tein lahjaksikin. Jos ropsaukset tekee paperivuokiin, sormet säästyvät siistinä, mutta usein laitoin ne vaan voipaperille kovettumaan josta siirsin ne johonkin rasiaan/lautaselle tarjolle. Riisimurojen tilalla voi käyttää oikeastaan mitä tahansa muroja tai mysliä, mutta riisimurot ovat minulle niitä alkuperäisiä.
Esikoinen on toivonut näiden tekemistä vaikka kuinka pitkään, mutta nyt vasta tuli sen verran talvista fiilistä että saimme tehdyksi. Nämä ovat niin helppoja, että lapsi osaa tehdä näitä siinä vaiheessa kun osaa olla riittävän varovainen sulan rasvan kanssa, ja aikaisemminkin jos aikuinen huolehtii rasvan sulatuksesta ja kaatamisesta.
Esikoinen on toivonut näiden tekemistä vaikka kuinka pitkään, mutta nyt vasta tuli sen verran talvista fiilistä että saimme tehdyksi. Nämä ovat niin helppoja, että lapsi osaa tehdä näitä siinä vaiheessa kun osaa olla riittävän varovainen sulan rasvan kanssa, ja aikaisemminkin jos aikuinen huolehtii rasvan sulatuksesta ja kaatamisesta.
250 g kookosrasvaa
250 g tomusokeria
50 g kaakaota
n. 200 g riisimuroja
Sulata kookosrasva kattilassa. Sekoita sillä välin tomusokeri, kaakao ja riisimurot isossa astiassa. Kaada päälle kookosrasva ja sekoita hyvin. Tarvittaessa lisää vielä riisimuroja. Nostele lusikalla nokareita vuokiin tai voipaperille. Anna jähmettyä jokunen tunti ja nauti. Lasten suurta herkkua.
ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista. Saa käydä tykkäämässä :)
ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista. Saa käydä tykkäämässä :)
5 kommenttia:
Oi, muistan tehneeni noita joskus lapsena! :D köksän tunnilta oppii kaikenlaisia herkkuja!
Ihan tulee lapsuus mieleen! Nämä olivat tosin harvinaista herkkua, kun riisimurot eivät kuuluneet ruokakaapin vakiovarustukseen.
Hyvä tohtori, tosi hauska että löysit tänne :) Juuri eilen eksyin blogiinne, ja huomasin että siellä löytyy kaikkea kivaa ja vähän ikävän lievittäjääkin...
Rouva, taisi meilläkin äiti ostaa sen tasan yhden rasian riisimuroja juuri joulun alla. Maissihiutaleita sentään taidettiin saada parin pussin verran vuodessa, mutta riisimuroja ei koskaan muulloin. Ja aina jännitti mennä ostamaan kookosrasvaa kaupasta, että löytääkö sen, kun ei sitä mihinkään muuhun koskaan ostettu.
Oi mitä nostalgiaa! Ei meilläkään muroja kovin usein popsittu, mutta näitä oli aina synttäreillä.
Hauska että löytyy niin monia joilla nämä kiuuluvat lapsuuteen. Me asuttiin kai vähän ankealla paikalla, mutta muistan kuinka kavereistä kenelläkään muulla ei ollut ropsauksia koskaan, tai eivät olleet maistaneet niitä ennen kuin meillä.
Lähetä kommentti