Lautasen koolla on väliä

Minun on jo pitkään pitänyt kirjoittaa astioista, tai lähinnä niiden koosta (muu astiapohdinta on sitten ihan oman kirjoituksen arvoinen asia). Se, miksi sain vihdoinkin aikaiseksi tarttua tähän asiaan, pohjaa työkavereiden kanssa käytyyn lounaskeskusteluun ja lopullisen sysäyksen antoi Campasimpukan kirjoituksessa käyty keskustelu jossa sivuttiin samaa asiaa. Kyse ei siis ole näistä ruokastailauksista, eli että kuinka moni oikeasti syö ruokansa leivinpaperilta rikkinäisellä haarukalla, tai lankulta keittiöpyyhkeen vierestä, vaan siihen toteamukseen että nykyään lautaset ovat jättimäisen suuria ja ruoka syödään usein suurista kulhoista.

Meillä on työpaikan lounasravintolassa keitto- ja salaattikuppeina sellaiset vähän yli litran vetävät syvät lautaset, tai oikeastaan kulhot. Ihan hienot ja kiva, kun keitto ei läiky kun sitä kuljettaa tarjottimella pitkiäkin matkoja, mutta siinä on myös yksi mutta: moni lataa lautasen melkein täyteen, ja sitten ei jaksakaan syödä kaikkea tai jos jaksaa, on loppupäivän ihan ähkyssä.  Pahoin pelkäämme että ylisuuret annokset näkyvät myös lounaan hinnassa, ruokaa pitää tehdä enemmän koska osa siitä menee suoraan hukkaan. Ehkä aikuisetkin ihmiset tarvitsevat opastusta, että vaikka kulho näyttää ihan tyhjältä, siinä on ihan riittävästi ruokaa.

Duodecimin terveyskirjastosta löytyy hyvä yhteenveto siitä, miten suuret astiat huijaavat ihmisiä syömään enemmän kuin he oikeasti haluavat. Annoskoot ovat kasvaneet reilusti viime vuosina, ja näyttää vahvasti siltä, että suurilla astioilla on oma roolinsa siinä. Nälkäkeskus ei anna yhtä voimakasta signaalia kuin näkökyky, ja niinpä ihminen lataa isosta astiasta enemmän ruokaa kuin pienestä, ja isolle lautaselle enemmän ruokaa kuin pienelle lautaselle. Tuo artikkeli kannattaa lukea ajatuksella, siihen on koottu monta hyvätasoista tutkimusta yhteen.

Sitä en tiedä, että mistä nämä jättilautaset ovat ilmestyneet, mielellään kuulen tietoa tai pohdintaa asiasta. Tulevatko ne jenkeistä, jossa oikeasti pihvin pitää painaa sen puoli kiloa, ja sellainen pihvi ei mahdu pienelle lautaselle? Vai ovatko ne seurausta ravintoloiden visuaalisesti hienoista annoksista, jossa isolle lautaselle piperretään jotain pientä? Toimii joo ravintoloissa, mutta kuinka moni kotonaan pipertää arkena, sen sijaan että mättää makaronilaatikkoa lautasen täyteen? Ja mättää ruokaa sille isolle lautaselle enemmän kuin pienelle ja lopulta hukka (tai vaihtoehtoisesti ähky) kiittää.

Astiavalmistajat ovat kyllä kiitettävästi valmistaneet isoja lautasia, esim. lautasten koko on kasvanut jo pitkään, sekä vanhoja muihin tarkoituksiin tarkoitettuja astioita on otettu uudenlaiseen käyttöön. Pienempiä lautaskokoja ei monissa sarjoissa ole enää saatavilla vaikka niitä joku kaipaisi. Tuntuu että huonekalujenkin pitää kasvaa samaan tahtiin, tai mikä nyt olikaan ensin, en tiedä (sen tiedän että muna oli ennen kanaa), sillä pieniin ruokapöytiin ei mahdu suuret astiat. Asian huomaa vaikka meillä kotona, jossa on vanha teetetty ruokapöytä.  Vanhat tavalliset arkikäytössä olevat Teema-lautaset (23 cm, ei valmisteta enää kuin satunnaisesti) näyttävät sopusuhtaiselta pöydällä, mutta juhla-astioiksi hankitut isot lautaset (26 cm) näyttävät jo haukkaavan suhteessa liian suuren osan pöydästä, puhumattakaan kattauksista, joissa käytetään katelautasia (30 cm).

Ymmärrän toki, että moni näkee isot lautaset esteettisempänä ja kauniimpana kuin pienet, mutta silloin olisi myös hyvä tiedostaa että silmä voittaa nälkäkeskuksen. Toivottavasti astianvalmistajatkin heräävät huomiomaan, että myös pienemmille lautasille, kulhoille ja kupeille olisi tarvetta.

ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)