Kyltti on iso, takana näkyvät nokkoset ovat yli kaksi metriä korkeita |
Tänään aamulla saavuin River Cottagen päämajalle. Ylhäällä mäen päällä odottelimme traktorikuljetusta alas laaksoon, jossa kaikki HQ:n rakennukset sijaitsevat. Tänään meidän neljän päivän kurssilaisten lisäksi siellä oli odottamassa kuljetusta mehiläiskurssille tulevat. Heillä kaikilla oli saappaat mukana (päivä oli kaunis ja aurinkoinen, mutta ei liian kuuma), meillä ei kenelläkään. Illalla kuulin, että mehiläiskurssi oli ollut oikein antoisa ja onnistunut.
Mäen päältä oli hienot ja ah niin englantilaiset maisemat, maaseutua kauneimmillaan. Koska olin hyvin ajoissa, ehdin ihailla maisemia ihan rauhassa, ja ihan vähän jännittääkin.
Kursilla on 18 osallistujaa, minä olin tällä kertaa ainoa ulkomaalainen. Kaikki kokkaavat yksin oman ruokansa (sopii minulle!) ja jokaisella on oma kokkauspiste, uunin ja kaasulieden suurin osa jakaa kahdestaan. Annokset tehdään pieninä ja kaikki kokattu syödään joko kurssilla heti, tai säästetään myöhempää hetkeä varten. Tai viedään kotiin. Ei tule nälkä päivän mittaan, mutta kaikki on mietitty niin fiksusti ettei myöskään mene överiksi.
Kurssitoiminta on vajaan kymmenen vuoden aikana hioitunut lähestulkoon täydelliseksi, on kyllä ihan mieletön ilo olla kurssilla. 18 oppilasta kohti meillä on pääkokki opena, Matt nyt pari päivää, ja hänellä on avustaja joka huolehtii että kaikki sujuu. Sen lisäksi siellä on 3-4 ihmistä tiskaamassa, tuomassa tavaroita ja raaka-aineita ja huolehtimassa että kaikki sujuu tehokkaan nopeasti (niin että jää aikaa myös keskustelulle ja kysymyksille). Kaikki perusjutut on mitattu valmiiksi ja niitä tulee sitä mukaan kuin niitä tarvitaan. Tämä vähentää sähläystä ja odottelua huomattavasti. Emme siis tiskaa itse (paitsi veitset on omassa käytössä) vaan viemme likaiset astiat pöydälle, josta ne hienosti katoavat ja tulevat takaisin paikoilleen puhtaana hetkessä. Pöytä ei ole kuulemma myytävänä. Tavarat löytää helposti ja kaikki tarvittava on saatavilla. Upeasti järjestetty kertakaikkiaan, päivän aikana ehtii tehdä paljon ja oppia vieläkin enemmän.
Ensimmäinen päivä oli kasvispäivä. Kokkasimme siis pelkkää kasvisruokaa, valmistimme lounaan, päivällisen ja jälkkärin. Lisäksi teimme kakun mukaan vietäväksi. Ja kokkiope valmisti meille vähän ruuanlaittoruokaa ja boolia. Lisäksi vietimme pari tuntia puutarhurin seurassa keräten kasvimaalta kaikkea mahdollista, kuten yrttejä, lehtiä, marjoja, raparperia, härkäpapuja(!), herneitä, porkkanoita ja mitä vielä. Kiersimme myös eri kasvimaita ja kasvutunneleita, näimme kanoja, lampaita ja maailman suloisimpia possuja. Palaan kasvimaihin myöhemmin, mutta laitan tähän nyt muistiin lähinnä itselle että mitä kaikkea kokkasimme ja söimme tänään. Niin, reseptit saamme myöhemmin sähköpostiin, he ovat luopuneet paperisista versioista, sillä ne kuulemma aina syttyivät tuleen eivätkä koskaan pitäneet täysin paikkaansa. Esim. tämän päivän ateria sai muotonsa vasta tänään kasvimaalla. Sesonkikokkausta aidoimmillaan! Ja jokaisen kurssin ohjelma on tietysti erilainen riippuen mitä on sesongissa juuri sinä kuukautena.
Kun saavuimme aamulla opetuskeittiöön, meitä odotti kahvi, tee, mehu ja herkulliset suklaakeksit.
Puutarhakierroksen jälkeen kokkiope valmisti meille ruuanlaittoruokaa eli punajuurihummusta pikkuporkkanoita varten.
Lounaaksi valmistimme friteeratun, juustolla täytetyn kesäkurpitsan kukan. Lisänä oli kesäkurpitsasaalaattia ja salsa verdea, minä laitoin vielä punajuurihummusta lisäksi koska se oli niin tosi hyvää. Ihana lounas!
Päivälliseksi teimme gnoccheja, härkäpapua, hernettä ja krassipestoa. Ruoka oli todella hyvää, tosin epäilen että tämä ei maistuisi kotona muille kuin minulle. Mutta osaanpahan tehdä nyt hyviä, siis todella hyviä gnoccheja. Kaikki muut aineet kerättiin tänään, paitsi perunat tulivat lähimaatilalta. Ja perunankuoret paahdettiin uunissa naposteltaviksi.
Väliin meille tehtiin upeanmakuista gini-boolia jossa oli sitruunaa, sitruunaverbenaa, mustaherukan lehteä ja paikallista giniä. Tätä aion niin tehdä kotona.
Eikä päivä olisi täysi, jos emme olisi tehneet jälkkäriä. Raparperipiirakkaa ja mansikka-karviaiskompottia, olkaa hyvä. Teimme neljä pientä piirakkaa, muihin laitoin myös punaherukkaa sekä seljankukkaa. Opin tekemään hyvin toimivan taikinan, ihan uskomatonta. Ja ihanan vaniljatäytteen.
Ja leivoimmehan me vielä pikkuisen porkkanakakun mukaan vietäväksi. Siinä oiva iltapala, tai aamupala niille, joilla majoitukseen ei kuulu aamiaista.
Olen oppinut jo tänä ensimmäisenä päivänä niin paljon, että kurssi on kaiken vaivan ja rahan arvoinen. Ja (ainakin miehen mukaan) paras on vielä edessä, eli huomenna kalapäivä, ylihuomenna lihapäivä ja kurssi loppuu leivontapäivään (joka kuulemma on rankin päivä, mutta en halua ajatella sitä juuri nyt).
ps. Tätä ette usko, mutta kävin esittäytymässä Hugh:lle, kättelin ja kerroin tulevani Suomesta (hän oli pistäytymässä keittiössä ja menossa tapaamaan nuorten ryhmää, minä piipahdin äkkiä käytävässä hänen juttusillaan). Hän oli juuri niin sympaattinen ja innostunut kuten on kaikissa ohjelmissaan ja toivotti mukavaa ja antoisaa kurssia ja sanoi pistäytyvänsä vielä jossain vaiheessa. Jes, olen kätellyt Hugh Fearnley-Whittingstallia!
5 kommenttia:
Ihana lukea selostus päivästä, kiitos! Tämä vaan vahvistaa jo tehtyä päätöstäni lähetä tuolle 4-päiväiselle kurssille. Ja itse Hugh'n tapaaminen kaiken päälle. Enpä tiedä, olisinko uskaltautunut tervehtimään, ehkä. Ihan vaan vähän kateelisena täällä ;)
Huokailen onnesta täällä. Miten tuo mitenkään voi muuttua vielä paremmaksi! Ottiko muutkin kuvia annoksista?
Ulla, eipä kestä. Pitää kirjoittaa itseäkin varten ylös, että muistaa myöhemmin.
Campasimpukka, kyllä melkein kaikki otti kuvia, suurin osa kännykällään. Muutama kommentoikin että "I've instagrammed my life". Kaikki kuvaa ruuan lisäksi maisemia, paikkoja, eläimiä ja sen sellaista.
Kuulostaa huikean hienolta, ja mahtavaa, että siellä on kasvimaakin käytössä :-)
Ja ooh, olet koskettanut Hugh'ta :-0
Sanopa muuta. Ja tänään olen kätellyt ja halannut (tai hän halasi minua) Steven Lambia.
Lähetä kommentti