maanantai 21. syyskuuta 2015

Strutsimakkarakeitto sadonkorjuuaikaan


Moni varmaan tietää, etten pidä makkarasta. Luulen sen johtuvan siitä, että ollessani n. 1- vai 2-vuotias, äitini oli opiskelemassa ja isä vastasi ruokahuollosta joka oli aika makkarapainotteinen (näin tarina kertoo, ja on minusta joku kuvakin jossa istun lattialla lenkkimakkaran pätkä kädessä). Ilmeisesti sinä aikana tuli yhden eliniän kestävä makkarakiintiö täyteen. Mutta täytyy sanoa että nykyään on makkaroita, jotka maistuvat minusta oikeasti hyvältä. Ja olen jopa menossa Marttojen järjestämälle makkarantekokurssille, jos vaikka tekisin joskus kyyhkymakkaraa tai sorsamakkaraa. Eli kyllä minä nykyisin syön makkaraa, useamminkin kuin kerran vuoteen. Mutta makkaralla on väliä. Yhteistä niille minulle maistuville makkaroille on se, että lihaprosentti on niissä siinä 80-90 prosentin hujakoilla. Siskonmakkara ja ryynimakkara, ja tietysti mustamakkara, tekevät poikkeuksen, niistä olen pitänyt aina (tosin en nyt väitä tietäväni niiden lihaprosentteja).  

Kävimme viikonloppuna taas Kilkkilän farmilla ostamassa strutsinmunia (niistä lisää myöhemmin). Samalla kuulimme, että Akateeminen kiuasseura oli palkinnut heidän grillimakkaransa oman kategoriansa parhaana. Tietysti piti ostaa palkittua makkaraa, se tosin on vielä odottamassa grilli-ilmoja, mutta sen lisäksi ostin strutsimakkaraa. Söimme sitä aiemmin kesällä, ja se oli todella hyvää, myös minun mielestä, mutta ihmekkös tuo, kun lihapitoisuuskin on n. 85%. Grillattuna ihan loistavaa, mutta maistuvaa oli tänään keitossakin.

Tänään keskustelimme työkavereiden kanssa että mitähän sitä tekisi illalla lapsille ruokaa. En nyt suoraan toista millaisen vastaanoton kommenttini "srutsinmakkarakeittoa" sai aikaan, mutta aavistuksen hilpeyttä oli ilmassa. Näin siitä huolimatta, että sadonkorjuuajan strutsimakkarakeitto on todella simppeli ruoka: sitä laitetaan mitä sattuu olemaan, ja sitten sitä strutsimakkaraa. Toin mökiltä monenvärisiä porkkanoita, palsternakkaa ja muutakin kivaa, ja keitto neljälle oli helppo valmistaa näin:

vajaa 1 l vettä
1 laakerinlehti, vähän kokonaisia valko- ja mustapippureita
1 sipuli
2 keltaista porkkanaa
2 oranssia porkkanaa
1 iso palsternakka
5 hyvää pientä keittoperunaa (minulla Pink fir lady)
300 g strutsimakkaraa
suolaa maun mukaan

Laita vesi ja mausteet kiehumaan. Kuori ja pilko kasvikset, keitä niitä pari minuuttia, lisää pilkottu makkara ja keitä vielä viitisen minuuttia, niin että kasvikset ovat kypsiä ja makkara antanut makua liemeen. Lisää suolaa tarvittaessa.

Hyvä, maukas, yksinkertainen ja nopea ruoka. Kätevä emäntä teki tietysti samalla ison annoksen makaronilaatikkoa pariksi seuraavaksi päiväksi jolloin ei ehdi töiden takia ruokkia perhettä. Pullan leipomiseen palataan pian, ei voi kaikkea paljastaa kerralla.

Ei kommentteja: