Karviainen, etenkin vihreä, on lempimarjojani puutarhamarjoista. Ja ennen kaikkea se marja, jolle löytyy eniten tilaa omassa pihassa ja vähän muuallakin, sitä kun tuntuu olevan melkoisen mahdotonta ostaa, siis hyvää, kypsää marjaa. Vai oletteko jossain nähneet? Minulla on omassa pihassa kolme isoa pensasta, palstalla yksi pieni, ja mökillä tällä hetkellä on kaksi isoa punaista, kaksi isoa vihreää ja kolme pientä vihreää, muutaman vuoden vanhaa pensasta. Ja lisää on tulossa, tänä vuonna olen "ruukuttanut" kaksi puskaa, ja ensi vuonna jatketaan (siitä voisikin kirjoittaa joskus), niistä toinen saa mennä mökille ja toinen palstalle. Tuo lempikarviainen on sellainen makea, normaalia ohutkuorisempi aarre, joka löytyi ystävän viljelypalstalta. Mitä lie vanhaa kantaa, tai sitten mutanttiversio normaalista Hinnonmäen keltaisesta.
Suurin osa karviaisista tulee syötyä suoraan pensaasta, osa pakastettua tuoresoseena (vihreä kasviainen), osa käytettyä mehussa (punainen karviainen), ja aina joskus tulee keitettyä hilloa tai chutneyta. Tänä vuonna halusin kokeilla liköörin tekoa. Marjaliköörit omista marjoista ovat melkoista luksusta ja maistuvat paljon paremmille kuin kaupan liköörit. Marjaliköörin tekeminen on helppoa, marjoja inkuboidaan viinassa sopiva aika, liemi siivilöidään ja lopuksi makeutetaan. Etsin netistä karviaisliköörin ohjetta, mutta löysin vain yhden ainoan ohjeen. Ohje löytyi mainiosta Riitan puutarha-blogista, siellä oli myös kiinnostaa asiaa karviaisista ja muitakin likööriohjeita.
Minulla ei ole mitään määriä, sillä poimin marjat suoraan hillopurkkiin, ja kaadoin Koskenkorvaa päälle niin paljon, että marjat peittyivät.
karviaisia
kirkasta viinaa
vaaleaa siirappia
Karviaiset kannattaa pakastaa vähintään yön yli. Pakastaminen, tai oikeasti sulaminen sen jälkeen rikkoo solukkoa, ja mehu irtoaa marjoista paremmin. Minä tosin myönnän, etten mitään pakastanut. Lado marjat sopivaan purkkiin, huuhdo tarvittaessa (minä mitään huuhtonut). Kaada marjojen päälle kirkas viina ja anna tekeytyä vähintään kuukausi, tai parikin. Tässä voi toki käyttää mitä tahansa viinaa, kuten rommia, jaloviinaa, konjakkia, viskiä, mistä vaan ajattelee tykkäävänsä. Minä haluan kuitenkin marjaliköörin marjan makuisena, siksi suosin Koskenkorvaa.
Kuukauden parin päästä palaan asiaan, siivilöin juoman, ja makeutan sen joko sokerilla tai vaalealla siirapilla. Purkki säilytetään pimeässä, minä tosin pidän nyt ensin päivän parin ikkunalla lämpimässä, jonka jälkeen siirrän purkin alakaappiin tekeytymään.
5 kommenttia:
Karviaisaika on parhaillaan. Pari hyvää ohjetta.
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/166434/karviaissiirappivegaani
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/255955/skotlantilainenkarviaismarmeladi
Täällä on vastaava odotus menossa, kun ihan samanlaisessa lasipurkissa ja samalla 'ei mitään mitattuja määriä' - taktiikalla muhii kaapin perukoilla mesiangervolikööri. Ens kuussa pitäisi tulla valmista. Ehkä minäkin käytän silloin sitten vaaleaa siirappia. Kiitos vinkistä.
Aila, minulla ei punaiset ole vielä ihan kypsiä, aion kyllä laittaa punaistakin likööriä tulemaan, niin voi vertailla kumpi on parempaa. hauskoja ohjeita, varmaan vielä jotain tulee tehtyä, vaikkakaan sato ei tänä vuonna ole suuren suuri.
Ankerias, sehän on mielenkiintoinen kokeilu. Siinä pysyy prosentitkin tallella, toivottavasti raportoit sitten aikanaan että millaista tuli.
No nyt on karviaiset purkissa hukutettuna Kossuun :)
Kivakiva! Minä sain tänään laitettua punaisen liköörin tulemaan, pitää sitten parin kuukauden päästä vertailla kumpi on parempaa, vai ovatko yhtä hyviä.
Lähetä kommentti