keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Lehtikaali-porokastike


Tänä vuonna kasvatan lehtikaalia pihalla pienesti. Laitoin heti kylvön jälkeen harson päälle, ja niinpä kaalit ovat saaneet kasvaa rauhassa, toisin kuin viime vuonna, jolloin perhosentoukat söivät ne niin, että vain rangat jäivät. Ensi vuonna on tarkoitus kasvattaa enemmän lehtikaalia ja kylvää se palstalle, voisi kokeilla muutamaa eri lajiketta, nyt on vain tätä Red Russian-kaalia kokeilussa. Kylvin siemenet kasvilaatikkoon vähän liian tiheään, ja niinpä tuli harvennuksen aika. Kaalin kaveriksi otin yhden punasipulin samasta laatikosta. Jääkaapissa oli paketti savuporomurua jonka lisäsin kasvisten joukkoon:

1 rkl voita
1 punasipulin alku varsineen päivineen
lehtikaalia reipas nippu
savuporomurua tai jotain muuta lihaa
2 dl kermaa
mustapippuria maun mukaan

pastaa

Pilko kaalin varret pieniksi paloiksi ja kuullota ne pilkotun sipulin kanssa voissa. Lisää pannulle pilkotut lehtikaalit ja sipulinvarret ja anna hautua hetki pannulla. Siirrä kasvikset kattilaan, lisää liha, kerma ja pippuri ja anna hautua hiljalleen poreillen kymmenisen minuuttia. Tarjoa pastan kanssa. 

Minä en kauheasti tykkää noista lihavalmisteista, mutta silloin tällöin menevät paremman puutteessa. Nyt oli lopputulos liian suolainen minun makuun, pitää ensi kerralla tosiaan laittaa jotain muuta lihaa tai vaikka hyvää pekonia. Lehtikaali sen sijaan on yksi lempivihanneksistani, siitä saa tehtyä vaikka mitä hyvää (jatkoa seuraa varmasti).

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Miten saat lehtikaalin kypsymään 10 minuutissa. Minun suussani se on pelkkä sitkeä purkkapallo. Käytänkin lehtikaalin kuivattuna. Pakastettuna haisee märältä lehmänheinältä. Tämän red russian on kyllä aikalailla erilainen kaali. Minulla tuo kaali on lähtenyt uudellen kasvuun seuraavan vuonna.
Minulla kasvaa lehtikaali kuin pieni palmu, enkä tee muuta kuin laitan harson. Jaaha taitaa sitten tämän todettuani tulla ensimmäinen katovuosi jää nähtäväksi.

sauvajyvänen kirjoitti...

Tässä kastikkeessa kyseessä tosiaan oli tuo red russian, joka on minusta pehmeämpää kuin kähärälehtinen. Ja lisäksi kyseessä oli nuoret, pienehköt lehdet, jotka ovat pehmeitä. Mutta kyllä minusta kähärälehtinenkin kypsyy suht nopeaan, leikkaan sen ihan pieneksi. Minä en ole sitä juurikaan pakastunut, lumen alta olen kyllä käyttänyt sitä tuoreeltaan, silloin se on minusta ihan raikkaan tuoksuista.

Palmukaali, eli mustakaali on minusta sitkeintä kaikista lehtikaaleista, eikä mikään suosikkini, vaikka sitä joka vuosi vähän kasvatan.