sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Peuran kinkku uunissa (pääsiäinen 2020)


Tänään meillä oli perinteinen pääsiäisen brunssi, kattauksessa Teemaa, Tiimaa ja Kiltaa. Amerikan vuosina ostetut munakupit ja Englannista tuotu teekannu. Posliinimunat on on ostettu kummallekin lapselle heidän ensimmäisinä pääsiäisinä. Tänä vuonna tein lihapiirakan puolikkaana, se ei enää maistu lapsille samaan tahtiin kuin jokunen vuosi sitten.

Pääsiäinen on melko samanlainen joka vuosi, tänäkin vuonna. Olemme kotosalla perheen kanssa, lepäämme, ulkoilemme (joskus enemmän joskus vähemmän), siivoilemme ja syömme hyvin. Joinain vuosina isä on täällä, mutta ei joka vuosi. Tämän vuoden eristyksessä ja Uudenmaan sulussa se ei olisi ollut mahdollista, mutta mitään muuta eroa en ole huomannut muiden vuosien pääsiäisiin. En oikeastaan tiedä onko se hyvä vai huono asia.

Pääsiäiskinkku kuuluu pääsiäisen perinteisiin joka toteutuu silloin kun kinkkua on saatavilla, muulloin syödään jotain muuta riistaa. Tänä vuonna meillä oli pakastimessa peuran takakinkku. Ajattelin valmistaa sen kokonaisena luineen päivineen. Yllättäen en löytänytkään peurankinkulle ohjeita, mutta valmistin sen tähän tapaan:

reilu1 rkl musta-, viher- ja valkopippuria yhteensä
1-2 tl kuivattua chiliä maun mukaan
2 tl kuivattua timjamia
2 tl savupaprikajauhetta
2-3 tl suolaa
3 rkl öljyä
1 rkl tummaa siirappia

n. 3 kg peurankinkku (tai minkä kokoinen onkaan)

50 g voita
2 valkosipulin kynttä
tuoretta timjamia
tuoretta rosmariinia
tuoretta persiljaa

3 porkkanaa
1 varsisellerin varsi
n. 10-15 pikkusipulia
2 naurista
3 dl (peura)lientä

Sekoita mausteet ja suola öljyn ja siirapin kanssa tahnaksi. Levitä seos kinkun päälle ja anna maustua muutama tunti huoneenlämmössä tai jääkaapissa yön yli.

Kinkku ennen maustevoin lisäämistä

Sekoita pehmenneeseen voihin pilkotut yrtit ja valkosipulit. Kuori ja pilko kasvikset, laita ne isoon uunivuokaan. Aseta kinkku juuresten päälle ja levitä yrttivoi kinkun päälle. Kääri luu folioon. Lisää vuokaan muutama dl nestettä. Laita kinkku 250 asteiseen uuniin. ja laske uunin lämpötila heti 125 asteeseen. Paista kunnes kinkku on halutun kypsää, minä paistoin nyt 65 asteeseen, siinä meni aikaa n. 2,5 tuntia. Sivele kinkkua muutaman kerran pohjalle valuneella rasvalla.

Kinkku menossa foliokääreeseen

Kun kinkku on halutussa lämpötilassa, kääri se folioon ja pyyhkeisiin, anna lämmön tasaantua puolisen tuntia. Sillä välin voit valmistaa lohkoperunat ja -punajuuret uunissa. Ota kinkun alla muhineet kasvikset talteen lämmitettyyn kulhoon (minä keitin tällä kertaa kasviksia vartin verran liemessä, olivat vähän liian al dente siinä vaiheessa kun kinkku oli kypsä) ja valmista kastike:

2-3 dl lientä (lisää vettä jos lientä ei ole näin paljoa)
2 rkl vehnäjauhoa
1 rkl puolukkahyytelöä (tai muuta hilloa)

Kaada liemi kattilaan, suurusta vehnäjauholla (vatkaa ne sekaan ettei tule paakkuja) ja mausta hillolla. Tarkista suola ja lisää tarvittaessa.

Leikkaa kinkku siivuiksi, nauti uunijuuresten, lohkoperunoiden ja kastikkeen kanssa.


Kinkku oli hyvää ja mureaa. Siitä riittää lihaa useammalle aterialle, tarkoitus tehdä myös täytettyjä leipiä siitä sekä käyttää rippeet hernekeittoon. Muu perhe ei tykännyt yrteistä lihan päällä, minä tykkäsin. Ensi kerralla jätän maustevoin laittamatta, muuten voin tehdä samalla tapaa.

ps. Minulle jäi litsauksen voittomuna, perinteisestä syystä.

Yksinkertainen ruoka ja kattaus

3 kommenttia:

Nanna kirjoitti...

Kaunis ja leikittelevän värikäs tuo brunssikattaus. Sinä olet kyllä maailman paras ihminen perinteiden luomisessa. Positiiviset perinteet (ja sitähän nämä juhlapyhiin ja ruokaan liittyvät on) on suuri lahja lapsille!

sauvajyvänen kirjoitti...

Kiitos kauniista sanoista. Minäkin tykkään noista väreistä yhdessä. Kaiken pohjana on tuo mummolta peritty keltainen Kilta-vati, sen ympärille on ollut kiva rakentaa muu kattaus. Toivottavasti lapset näkevät positiivisina nämä perinteet sitten joskus ;)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos ohjeesta!
Valmistin peuran takakinkun mukaillen sinun ohjettasi ja tuli todella hyvä. Viiden kilon kinkku katosi mökkivieraiden suihin hetkessä.
Marja