Joulumieli

Sädekehä Pirjo Koppi

Joulumieli tulee pienistä asioista. Ainakin silloin kun takana on ylikiireinen ylistressaava muutama kuukautta (tai mikä tahansa aika) ja olo, että se edelleen vaan jatkuu ja jatkuu. Ja mielessä epäilys että tuleeko sitä joulua ollenkaan. Mutta kyllä se sieltä tulee, joulu ja joulumieli, joka vuosi. Siitäkin huolimatta, että ikää on sen verran, että takana on jo ajatus siitä, että aikuiselle sopisi joulun tulla joka toinen vuosi, kun aika menee niin nopeasti. Tajusin juuri vähän aikaa sitten, että nykyään minulle riittäisi että joulu tulisi joka kolmas vuosi. Mutta menee se näinkin *tähän tonttuhymiö*.

Joinain vuosina joulumieli tulee isoista asioista, joinain vuosina pienistä asioista. Tämä vuosi taitaa olla pienien suurien asioiden vuosi. Joulumieli tulee ainakin piparitaikinan teosta ja siitä ilosta kuinka iloisia lapset olivat piparitalkoiden jälkeen (eivät leiponeet kireän äidin kanssa vaan iloisen lastenhoitajan kanssa). Ja toisen piparitaikinan teosta, taloon tällä kertaa, jonka leipominen odottaa huomista.

Joulumieli tulee mukavista pikkujouluista, ihmisten iloisesta juhlamielestä ja siitä, kuinka tosissaan juhlavieraat panostivat illan teemaan. Ja omasta asusteesta, tuosta kuvan sädekehästä, jonka Pirjo Koppi teki minulle lyhyellä varoitusajalla kesken joulukiireiden. Onnea on oma luottofloristi!

Joulumieli tulee lapsen joulujuhlasta, ensimmäisestä esiintymisestä ja siitä, kuinka vakavasti siihen piti suhtautua. Ja sisarusten yhteisestä päätöksestä miten toimia, että näkisivät joulupukin tänä vuonna. Ja siitä kuinka lapset leikkivät saamillaan tontuilla ja höpöttävät joulujuttuja ennen nukkumaanmenoa. Ja Tonttu Toljanterista, joka on erityisen hyvä tänä vuonna, kaikkine ihmetonttuineen ja irmeleineen. Turvallisuus ennen kaikkea. Joulumieli tulee myös joululauluista, ja joululoman odotuksesta, joka on tänä vuonna pitkä, sekä odotus että loma.

Joulumieli tulee myös siitä, että tietää kauppalistan suunnittelun olevan helppoa. Tai siis että koko listaa ei tarvitse väsyneenä suunnilla, sen kun vaan printtaa listan ja vetää yli ne tarvikkeet joita jo kaapissa on. Ja siitä, että tietää saavansa siskon tekemää leivinuunin lämmössä imellettyä tuuvinkia, joka on parempaa kuin omatekemä ikinä. Lanttulaatikon tuoksusta ja siitä, että rusinasoppa nousee joka joulukuu oman blogin top5:seen, se saa hymyn aikaan joka kerta.

Vielä kun tulisi lunta.