Meillä on siinä mielessä tavallinen perhe, että spagetti bolognese on koko perheen herkkuruokaa ja ehkä yleisin toive lasten listalla. Esikoinen oli n. 2 v kun nimesi kastikkeen herkkukastikkeeksi, ja sillä nimellä se on kulkenut perheessämme siitä lähtien. Ruoka on siitä kiva, että siihen ei kyllästy, sillä se ei ole koskaan ihan samanlaista. Näennäisen pitkästä ohjeesta huolimatta se on helppo ja yksinkertainen ruoka valmistaa aina sen mukaan mitä sattuu kaapissa olemaan. Ja ruokaan on helppo piilottaa kasviksia (esim. soseena pakastettua kesäkurpitsaa) eikä kukaan valita niistä, ei sillä että meillä muutenkaan asiasta valitettaisi, mutta tiedän sen olevan ongelma jossain lapsiperheissä. Tähän ruokaan ei ole mitään oikeaa reseptiä, enkä koskaan mittaa mitään aineksia mutta suunnilleen näin sitä tulee tehtyä:
500 g jauhelihaa
250 g tomaattimurskaa
250 g paseerattua tomaattia
1 rkl tomaattipyrettä
2 rkl tomaattiketsuppia
1 rkl öljyä
1 iso sipuli pilkottuna
½ tl mustapippuria
½ tl valkopippuria
1 tl timjamia
1 rkl paprikajauhetta
1 rkl fariinisokeria
2 tl suolaa
2 rkl vehnäjauhoa (2 dl vettä)
1 tl oreganoa ja/tai basilikaa
Lisäksi joskus jotakin tai kaikkia näistä:
1-2 tl worchester-kastiketta
1 porkkana raastettuna
1 pieni palsternakka raastettuna
½ kesäkurpitsaa raastettuna= n. 2-3 dl tai ½ l soseutettua kesäkurpitsaa
viherpippuria
chiliä
cayennepippuria
valkosipulia
Ruskista jauheliha pannulla, lisää mausteet samalla. Kaada jauheliha kattilaan, jossa kaikki tomaatit (paseeratun tomaatin sijaan voi olla tomaattimurskaa), sokeri ja suola. Kuullota sipuli öljyssä, lisää haluttaessa worchester-kastike. Kaada sipuli kattilaan ja hämmennä. Lisää vehnäjauhot mieluiten siivilän läpi tai vesitilkassa ja sekoita hyvin. Anna kiehua miedolla lämmöllä haluttu aika (15–60 min) välillä sekoittaen ja lisää lopussa oreganoa tai basilikaa ja haluttaessa valkosipulia. Jos käytät muita vihanneksia, lisää porkkanat ja palsternakka alussa, ja kesäkurpitsa ihan lopussa niin, että kastike vain kiehahtaa lisäyksen jälkeen (muuten voi alkaa maistua kitkerältä, tosin soseutettu kesäkurpitsa ei ole niin tarkkaa). Määrät ja ohje ovat suuntaa antavia, ja kastikkeesta tulee joka kerta vähän erilainen. Tarjotaan spagetin ja juustoraasteen kanssa.
250 g tomaattimurskaa
250 g paseerattua tomaattia
1 rkl tomaattipyrettä
2 rkl tomaattiketsuppia
1 rkl öljyä
1 iso sipuli pilkottuna
½ tl mustapippuria
½ tl valkopippuria
1 tl timjamia
1 rkl paprikajauhetta
1 rkl fariinisokeria
2 tl suolaa
2 rkl vehnäjauhoa (2 dl vettä)
1 tl oreganoa ja/tai basilikaa
Lisäksi joskus jotakin tai kaikkia näistä:
1-2 tl worchester-kastiketta
1 porkkana raastettuna
1 pieni palsternakka raastettuna
½ kesäkurpitsaa raastettuna= n. 2-3 dl tai ½ l soseutettua kesäkurpitsaa
viherpippuria
chiliä
cayennepippuria
valkosipulia
Ruskista jauheliha pannulla, lisää mausteet samalla. Kaada jauheliha kattilaan, jossa kaikki tomaatit (paseeratun tomaatin sijaan voi olla tomaattimurskaa), sokeri ja suola. Kuullota sipuli öljyssä, lisää haluttaessa worchester-kastike. Kaada sipuli kattilaan ja hämmennä. Lisää vehnäjauhot mieluiten siivilän läpi tai vesitilkassa ja sekoita hyvin. Anna kiehua miedolla lämmöllä haluttu aika (15–60 min) välillä sekoittaen ja lisää lopussa oreganoa tai basilikaa ja haluttaessa valkosipulia. Jos käytät muita vihanneksia, lisää porkkanat ja palsternakka alussa, ja kesäkurpitsa ihan lopussa niin, että kastike vain kiehahtaa lisäyksen jälkeen (muuten voi alkaa maistua kitkerältä, tosin soseutettu kesäkurpitsa ei ole niin tarkkaa). Määrät ja ohje ovat suuntaa antavia, ja kastikkeesta tulee joka kerta vähän erilainen. Tarjotaan spagetin ja juustoraasteen kanssa.
Tässä vaiheessa vuotta on kiva käyttää tuoreita yrttejä, niitä voi laittaa reilustikin. Nyt tein kaksinkertaisen määrän kastiketta, ja pakastan osan siitä. Kesäkuun alussa normaali ruokahuolto on aavistuksen haastavampaa, sillä pitää varata lounassyömisiä pikkukoululaiselle, sekä miettiä mitä lastenhoitaja voi helposti lämmittää niinä päivinä kun on meillä.
2 kommenttia:
Ja sekin on vielä tosiaan hauskaa, että kastikkeen saa syömäkuntoon vartissa (ja hyvää on).. mutta toisaalta se kehittyy mitä kauemmin sitä jaksaa keitellä. Aina erilaista, kuten sanoit ja aina herkkua!
Joo, unohdinkin hehkuttaa kuinka tämä ruoka on valmista tosi nopeasti tai tosi hitaasti (ja kaikkea siltä väliltä). Oli kuulemma ollut suosituin eväs kesäkerhossa.
Lähetä kommentti