keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Sieni-iloittelua Punkaharjulla

Viikonlopun sieninäyttelyä

Minä olin jo pidempään miettinyt Hotelli Punkaharjun sieniristeilylle tai sieniviikonloppuun osallistumista, ehkä olin joskus asiasta saattanut mainita ääneenkin. Nyt kävi niin, että sain työkavereilta 50v-lahjaksi lahjakortin sieniristeilylle (hyvä täyttää heti pandemian alettua 50 v, kun tuntuu säilyvän ikuisesti saman ikäisenä kun muistamisia tulee edelleen). Ja samaan aikaan sain muitakin muistamisia (mm. isältä) joiden turvin päätin osallistua risteilyn lisäksi myös sieniviikonloppuun heti perään. Mies oikein yllytti tekemään kaiken pitkän kaavan mukaan, ja hyvä niin, olipahan nimittäin melkoinen reissu.

Uintimaisema
 
Varasin junamatkan Luston asemalle vieruspenkkeineen ja lähdin torstaina lounaan jälkeen matkaan. Tein junassa töitä menomatkan (sekin on niin kivaa), evääksi hain marjoja Hakaniemen torilta (parhaat eväät on puolukkaa ja vadelmaa). Saavuin perille alkuillasta ja sisäänkirjautumisen jälkeen menin suoraan uimaan Saimaaseen. Tämän jälkeen vielä hyvä illallinen ravintolassa sekä rentoutumista ihanassa Metsähuoneessa. Torstain ja sunnuntain väliin mahtuikin monta uintia ja saunaa, ihan huippua uida Saimaassa tähän aikaan vuodesta.

Vihertuoksumalikka
 
Perjantaina osallistuin sieniristeilylle. Ihana laivamatka Saimaalla, kaksi saarta, kaksi sieniretkeä, maukas lounas ja maistuvat kahvit (=teet) mennen tullen. Ja mukava ja kiinnostava seura. Ei haitannut yhtään, että olin yksin liikenteessä sillä tutustuin laivalla ihaniin (sieni-)ihmisiin. 
 
Kuten moni tietää, tämä on ollut ihan katastrofaalisen huono sienivuosi monin paikoin, mutta silti saimme yhdessä yli 50 erilaista sientä risteilyn sieninäyttelyyn. Minä opin kerralla uuden syötävän sienen eli vihertuoksumalikan. Kuten Saimi Hoyerin ilmeestä huomaa, siinä on aivan ihana aniksen tuoksu.

Risteilyn jälkeen jatkoin Hotelli Punkaharjulle Jukka Pojan keikalle. Hyvä ruoka, ihana tunnelma ja kaikesta huokuva lämpö. Paras hetki on parhaillaan, ei mulla muuta.

Monivyöseitikki ja kangastatti
 
Lauantaina alkoi sitten sieniviikonloppu: lauantain ja sunnuntain pitkiltä sieniretkiltä yli 80 lajia näyttelyyn. Ruokasieniä löytyi jonkin verran, minulla pääasiassa limanuljaskaa ja muutama herkkutatti. Lahjoitin omat sienet keittiöön kuten teki moni muukin.

Aamiainen maisemalla
 
Sieniviikonloppuun kuului myös upea ruoka. Harvinaisen upeat aamiaiset paikallisista raaka-aineista ja tuotteista (ja hyvä tee!), hyvät keittolounaat ja lisäksi sieni-illallinen pitkän kaavan mukaan. Illallinen meni heittämällä ihan parhaisiin ravintolakokemuksiini ikinä: yli viis tuntia  toinen toistaan parempia sieniruokia hyvässä seurassa kuunnellen mitä mielenkiintoisempia tarinoita. Kaikki aloitettiin neljän sienen maistelulla ja siitä ilta jatkui kymmenellä ruoka-annoksella. Ja tuo sorsa; lapsuudesta lähtien hyvää sorsaa syöneenä sanoisin, että tuo oli ylivoimaisesti paras sorsa-annos mitä olen ikinä syönyt. Ateria päättyi vihertuoksumalikkafudgeen mikä teki kunniaa minun uuden oppimiselle.

 
 
Sorsaa ja mustavahakasta
 
Sieniviikonlopussa taisi olla keskimäärin kolmenlaisia sieni-ihmisiä: intohimoisia sienestäjiä jotka tuntevat huiman määrän sieniä, sitten sellaisia tavallisia sienestäjiä jotka keräävät sujuvasti monia ruokasieniä (minä taidan kuulua tähän joukkoon), ja sitten sellaisia, jotka eivät välitä tai edes kamalasti pidä sienistä. Mutta mikä hienointa, kaikki saivat varmasti hienoja kokemuksia ja jokainen oppi uutta. Vähän samalla tapaa kuin River Cottagen ruokakursseilla, kaikki oppivat omalla tasollaan. Mikä ihanuus seurata intohimoisia ja päteviä opettajia, se tiedon määrä on valtava 💚 
 
Herkkutatti-iloa

En minä edes osaa kirjoittaa miten nuo kolme päivää vaikuttivat, tuntuu ettei mitkään sanat tee oikeutta kokemukselle. Sain uusia ystäviä, ihania kokemuksia ja muistoja sekä opin paljon uutta. Mitään muuta ei tarvitse, hyrisen edelleen onnesta. Ei tarvitse haikailla ulkomaiden ruokakursseille kun meillä on tällaista. Sanoinkin ehkä sata kertaa "sitten seuraavalla kerralla...". Ehkä/toivottavasti se seuraava kerta on esikoisen kanssa yhdessä vaikka jo ensi vuonna 💚 Kiitos Saimi, kiitos Jarkko, kiitos Virpi ja kiitos kaikki muut 💚
 

4 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Onpa sulla ollut hieno viikonloppu! Samaa olen kuullut muilta tutuilta siellä käyneiltä.

sauvajyvänen kirjoitti...

Niin oli ihana viikonloppu, ja helppo uskoa että muutkin ovat olleet samaa mieltä :)

Jael kirjoitti...

Aivan mahtavalta kuulostava viikonloppu, ja sienet ❤️Sienestäminen onkin sellaista mitä kaipaan. Ja paljon onnea merkkipäivän johdosta 💐

Ulla kirjoitti...

Vau, mikä viikonloppu! Tuonnehan vois kustantaa itsensä + puolison ens syksynä. Olisi kivaa päästä vähän erilaisiin sienimaastoihin ja oppia uusia lajikkeita. Ja nuo ruuat kuulostavat aivan älyttömän hyviltä! Kiitos kun raportoit :-)