lauantai 29. lokakuuta 2011

Italiansalaatti

Voiko arkisempaa ruokaisaa salaattia ollakaan? Lapsena kuvittelin, että tämä on sitä parasta salaattia mitä voi olla, koska sitä sai harvoin, mutta kyllähän se pikkuhiljaa arkiseksi muuttui. Omat lapset saavat italiansalaattia lähinnä mökillä, koska laiska äiti tekee lähteissään ison kupin salaattia, pakkaa sen autoon, ja tarjoaa lapsille sitä aamulla ja lounaalla ja iltapalalla, ainakin joillain noista. Ja äiti pääsee helpolla ja lapset ovat tyytyväisiä. Oma äitini pilkkoi kinkun/kinkkumakkaran itse ja kastikkeena oli itsetehtyä majoneesia ja kermavaahtoa sekoitettuna. Nykyäiti oikaisee:



3 dl makaronia (tummaa U-makaronia)
3 pss sekavihanneksia, he-ma-po, he-ma-pa, mitä kukakin haluaa laittaa
500 g (savu)kinkkusuikaleita
3 omenaa (esim. Golden delicius)

1-2 dl majoneesia
2 dl kermaviiliä
1 tl sokeria
2 korkillista etikkaa
1-2 tl sinappia

Keitä makaronit, kiehauta vihannekset ja jäähdytä. Laita kulhoon kinkut, pilkotut omenat sekä makaronit ja vihannekset. Sekoita kastikkeen aineet keskenään, maista ja lisää mitä tarvitsee, ja sekoita salaattiin. Suolaa voi lisätä jos haluaa, samoin majoneesia voi käyttää enemmänkin. Tuo versio uppoaa meillä lapsiin parhaiten. Tämä määrä mahtuu hyvin minun kannelliseen kulhoon, joka sitten kulkee helposti mökin ja kodin väliä.

2 kommenttia:

Campasimpukka kirjoitti...

Tiedätkö mistä tuo nimi juontaa, miksi ITALIANsalaatti? En ole tainnut koskaan syödä italiansalaattia. Minulla on monituisia aukkoja ruokakokemuksissani.

sauvajyvänen kirjoitti...

En tiedä varmaksi, mistä nimi tulee. Olen vaan olettanut, että koska siinä on makaroonia (vai pastaa?), sitä on 70-luvulla sanottu italiansalaatiksi. Jos joku tietää oikeasti, olisi kiva kuulla.

Tuntuu ihan käsittämättömältä (hienoa, vau!), ettei joku olisi koskaan missään syönyt tätä. Sentään 70-80-luvuilla taisi löytyä vähän jokaisesta noutopöydästäkin.