Vuoden 2017 mustikkapiirakka

Tämän vuoden hittileivonnainen meidän perheessä on Satu Koiviston raparperipiirakka. Arvelin että ohjeen täytyy toimia hyvin myös mustikalla, etenkin kun tämän vuoden vähät mustikat ovat melkoisen kirpeitä. Ja hyvin toimikin, tämä piirakka hävisi yhdeltä istumalta. Aavistuksen muokkasin käyttämääni ohjetta, mutta en paljoa.

Minähän teen yleensä aina ensimmäisen mustikkapiirakan pullataikinaan, mutta en näköjään tänä vuonna. Kävin eilen mustikassa ensimmäistä kertaa ja kiersin sellaisen alueen, josta sain viime vuonna kolme ämpärillistä mustikkaa. Tämän vuoden saalis oli ehkä n. 2½ l. Mustikkaa oli joissain varvuissa runsaasti, ja sitten taas isoja alueita ilman mustikan mustikkaa. Näyttää tosiaan siltä, että kukinta-aikaan pölyttäjistä on ollut pulaa, joku yksittäinen hyönteinen on pörrännyt siellä täällä. Viime vuoden jäljiltä voi olla ettei kärsivällisyys riitä marjoja ämpäritolkulla poimimaan.

Vadelmasato näyttää näivettymeen ennen alkujaan, niin kuin monena muunakin vuonna, paitsi viime vuonna. Puutarhamarjoja saattaa tulla vähän enemmän kuin viime vuonna, paitsi karviaisia. En sanoisi edes keskinkertaiseksi tämän vuoden marjasatoa täällä päin, vaikka lehdistä niin saakin lukea.

200 g voita

2 dl sokeria

1 dl fariinisokeria

3 pientä kananmunaa (tai 2 isoa)

3½ dl vehnäjauhoa

1½ tl leivinjauhetta

1 tl kardemummaa

1 tl vaniljajauhetta

1 dl mantelijauhoa

9 dl mustikkaa

2 tl sokeria

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit vaahdoksi. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhojen joukkoon leivinjauhe, kardemumma ja vanilja. Lisää jauhot varovaisesti käännellen vaahdon joukkoon. Lisää lopuksi mantelijauhe nopeasti sekoittaen. Levitä taikina uunivuokaan, jossa on leivinpaperi päällä.  Levitä mustikat taikinan päälle ja ripottele vähän sokeria päälle. Paista 200 asteessa n. 35 minuuttia, kunnes piirakka on saanut vähän väriä reunoille.

Syötiin nyt sellaisenaan, vaniljakastike olisi sopinut hyvin seuraksi, mutta hyvää oli näinkin. Tulee tehtyä toistekin.